Estrogeeni – tärkeä naishormoni
Estrogeeni on paljon muutakin kuin sukupuolihormoni. Se vaikuttaa mielialaan, energiatasoon ja terveyteen. Tutustu elimistössäsi piilevään supersankariin ja lue, mitä tapahtuu, jos estrogeenitaso horjuu.
Estrogeeni on paljon muutakin kuin sukupuolihormoni. Se vaikuttaa mielialaan, energiatasoon ja terveyteen. Tutustu elimistössäsi piilevään supersankariin ja lue, mitä tapahtuu, jos estrogeenitaso horjuu.
Estrogeeni on naishormoni, jolla on suuri merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille.
Kun hormonitoiminta on tasapainossa, estrogeeni ylläpitää kuukautiskiertoa ja hedelmällisyyttä ja aiheuttaa naiselliset kehonmuodot.
Liian pieni tai suuri estrogeenin määrä elimistössä voi puolestaan vaikuttaa haitallisesti naisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.
Estrogeenitasossa tapahtuu yleensä merkittävä muutos vaihdevuosien alkaessa, mutta myös nuorilla naisilla estrogeeni voi vaihdella eri syistä, esimerkiksi munasarjojen sairauden tai merkittävän ylipainon vuoksi.
Kysyimme naistentautien erikoislääkäriltä Dorthe Blirup Snejbjergilta, miten estrogeeni vaikuttaa ja vaihtelee naisen elämän aikana.
Naisella on kahdenlaisia sukupuolihormoneja eli naishormoneja, estrogeenia ja keltarauhashormonia eli progesteronia.
Sekä naisten että miesten keho tuottaa estrogeenia. Estrogeenia kutsutaan naishormoniksi, koska naisen keho tuottaa sitä merkittävästi enemmän.
Myös mieshormoni testosteronia erittyy sekä naisilla että miehillä, mutta miehillä sitä erittyy enemmän ja se on miesten tärkein sukupuolihormoni.
Naisilla estrogeenia muodostuu pääasiassa munasarjoissa ja jonkin verran rasvakudoksessa ja lisämunuaisissa. Miehillä estrogeeni muodostuu lisämunuaisissa ja kiveksissä.
Lue myös: Vaikuttavatko hormonit naisiin enemmän kuin miehiin?
Estrogeeni on välttämätön monille naisen kehon tärkeimmille toiminnoille.
Murrosiässä estrogeeni käynnistää tyypillisten naisellisten piirteiden kehittymisen, kuten rintojen kasvun, kypsyttää munasoluja munasarjoissa ja valmistelee kohdun limakalvoa mahdolliseen raskauteen.
Estrogeeni vaikuttaa myös energiaan, mielialaan ja yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä estrogeeni käynnistää ja ylläpitää kuukautiskiertoa.
Naisen kuukautiskierto voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joissa estrogeenitaso vaihtelee:
Estrogeenia muodostuu munasarjoissa, mutta estrogeenin tuotanto alkaa itse asiassa aivoista, nimittäin hypotalamuksesta. Sen erittämä gonadotropiinia vapauttava hormoni (GnRH) vie viestejä aivojen alaosassa olevalle pienelle rauhaselle, aivolisäkkeelle.
Aivolisäke reagoi erittämällä kahta tärkeää hormonia:
Nämä kaksi hormonia kulkeutuvat verenkierron kautta munasarjoihin, joissa ne stimuloivat estrogeenin tuotantoa.
Estrogeenin tuotanto on suurimmillaan vuosina, jolloin nainen on hedelmällisimmillään eli yleensä murrosiästä hiukan alle tai yli 30-vuotiaaksi.
Noin 35. ikävuoden jälkeen hedelmällisyys alkaa hitaasti heikentyä, ja vaihdevuosina estrogeenitaso laskee merkittävästi.
Estrogeenia ei tarvitse seurata koko ajan, ja estrogeenin mittauttaminen on harvoin tarpeellista.
Yleensä estrogeeni mitataan vain silloin, kun kuukautiset jäävät pois ilman selvää syytä, kun nainen kärsii lapsettomuudesta, kun hänellä on vaikeita, elämää haittaavia vaihdevuosioireita ja rintasyöpähoidon aikana.
Estrogeeni mitataan myös miehellä, jos esimerkiksi hänen rintansa alkavat kasvaa naismaisesti.
Lue myös: Turvonnut imusolmuke
Naisen estrogeenitaso vaihtelee fysiologisesti kuukauden aikana. Lisäksi naisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja estrogeenin suhteen:
”On vaikea sanoa yksiselitteisesti, mikä on normaali estrogeenitaso. On otettava huomioon ikään ja sukupuoleen liittyvät erot sekä yksilölliset erot sopivan estrogeenimäärän suhteen.”— Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Dorthe Blirup Snejbjerg
Estrogeeni mitataan verikokeella. Näytteen perusteella lääkäri arvioi, onko estrogeenitaso liian korkea vai liian matala ja tarvitaanko hoitoa.
Estrogeeni (estradioli) ilmaistaan yksiköllä nmol/l nanomoolia litrassa).
Ja estrogeenin viitearvot ovat – tietyin varauksin – seuraavat:
Liian alhainen estrogeenitaso voi johtua monesta eri syystä. Alla on lueteltu joitakin yleisimpiä syitä matalaan estrogeeniin.
Luonnollinen selitys on ikä ja vaihdevuodet. Noin 45–55-vuotiaana naisen munasarjojen sukupuolihormonien, kuten estrogeenin, tuotanto vähenee vähitellen.
Noin kolmasosa naisista ei koe merkittäviä ikäviä vaihdevuosioireita, kuukautiset vain lakkaavat. Valtaosa, noin kaksi kolmesta naisesta, kokee kuitenkin epämiellyttäviä oireita, jotka haittaavat jokapäiväistä elämää enemmän tai vähemmän.
Estrogeenin määrä voi joskus vähentyä myös ennen vaihdevuosia, jolloin kyseessä on usein hormonitasapainon häiriö.
Estrogeenin alhaisuus voi johtua merkittävästä alipainosta, sillä estrogeeni varastoituu rasvakudokseen. Ylikunto ja stressi voivat myös vähentää estrogeenin tuotantoa. Tämä johtuu siitä, että emotionaaliset tekijät, kuten stressi, ja merkittävät painonmuutokset voivat vaikuttaa myös estrogeenin tuotantoa sääteleviin aivoalueisiin.
Myös kasvaimet, sädehoito tai trauma voivat horjuttaa hypotalamuksen tasapainoa. Jos hypotalamus ei toimi normaalisti, aivolisäkkeen toiminta ja siten munasarjojen estrogeenin tuotanto heikkenee.
Alhainen estrogeenitaso voi johtua myös munasarjojen sairauksista, kuten kystista tai munasarjojen monirakkula-oireyhtymästä (PCO).
Joillakin naisilla vaihdevuodet alkavat tavallista aikaisemmin. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten perimästä, kromosomihäiriöstä tai syöpään saadusta sytostaattihoidosta.
Ratkaisu riippuu pitkälti syystä.
Ennenaikaisista vaihdevuosista kärsivillä naisilla, jotka eivät saa estrogeenihoitoa, on lisääntynyt osteoporoosin ja sydän- ja verisuonitautien riski.
Hormonihoito on tehokasta, mutta sillä voi olla sivuvaikutuksia. Lievempiä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, päänsärky, taipumus nesteen kertymiseen ja rintojen arkuus.
Monet ovat kuitenkin ensisijaisesti huolissaan siitä, että estrogeenihoito lisää rintasyövän riskiä. Koska estrogeeni voi nopeuttaa solujen jakautumista, liiallinen estrogeenin määrä voi todellakin aiheuttaa syöpää – erityisesti rinta- ja kohtusyöpää.
Lue myös: Näin tutkit rintasi kyhmyjen varalta
Nykyään hoidon määrä ja kesto kuitenkin suunnitellaan huolellisesti tarpeen mukaan. Estrogeenia suositellaan annettavan pienimmällä mahdollisella annoksella ja mahdollisimman lyhyen aikaa, ja 5 vuoden kuluttua hoidon tarve olisi arvioitava uudelleen.
Erityisesti otetaan huomioon muut elämäntapatekijät, kuten tupakointi, kolesteroli, painoindeksi ja verenpaine. Jollei riskitekijöitä ole, estrogeenihoitoa voidaan jatkaa, jos se tuo apua oireisiin.
Riski sairastua rintasyöpään estrogeenihoidon seurauksena on siis melko pieni, esimerkiksi pienempi kuin jos juo vaikka keskimäärin kaksi annosta alkoholia päivässä.
Tilastojen mukaan juuri rintasyövän riski kasvaa vain suhteellisen vähän, sanoo gynekologi Dorthe Blirup Snejbjerg:
”Jos kaikkien naisten riski sairastua rintasyöpään elämänsä aikana on noin 10 prosentin luokkaa, niin jos käyttää estrogeenihoitoa viisi vuotta, tilastollisesti se kasvattaa kokonaisriskin noin 11 prosenttiin.”
Ennen mahdollisen hormonikorvaushoidon aloittamista lääkäri tekee aina jokaiselle naiselle yksilöllisen riskinarvioinnin ja arvioi riskejä suhteessa vaivoihin, joita alhainen estrogeeni naiselle aiheuttaa.
”Riskit tietenkin vaihtelevat yksilöllisesti, sillä myös elämäntavoilla, painolla, terveydentilalla ja perimällä on merkitystä.”— Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Dorthe Blirup Snejbjerg
Estrogeenitasoon voi yrittää vaikuttaa myös ruokavaliolla, joka sisältää kasviestrogeeneja sisältäviä kasvikunnan tuotteita. Kasviestrogeenin pitoisuudet ovat niissä kuitenkin yleensä melko pieniä, joten myös niiden vaikutus on todennäköisesti melko vähäinen. On kuitenkin joitakin kasveja, jotka sisältävät melko runsaasti kasviestrogeeneja.
Kasviestrogeenit voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: isoflavonit, lignaanit ja kumestaanit. Niiden aktiivisuudessa on eroja.
Seuraavat elintarvikkeet sisältävät runsaasti kasviestrogeeneja ja voivat siten ehkä kohottaa kehon estrogeenitasoa.
Vaihdevuosina estrogeenin määrään ei voi vaikuttaa liikunnalla. Säännöllinen liikunta voi kuitenkin vähentää monia vaihdevuosien aikana ilmeneviä alhaisesta estrogeenista johtuvia oireita. Seuraavassa on esimerkkejä liikuntamuodoista, joiden säännöllisestä harrastamisesta voi olla apua hankaliin oireisiin.
Voimaharjoittelu auttaa säilyttämään lihasmassaa, joka alkaa vaihdevuosissa vähentyä estrogeenin puutteen vuoksi. Lisäksi liikunta auttaa ehkäisemään osteoporoosia ja vahvistaa niveliä ympäröiviä lihaksia ja voi siten vähentää ja ehkäistä nivelvaivoja.
Kuntoliikunta, joka saa hengästymään ja sykkeen nousemaan, on tärkeää verisuonien terveydelle ja vahvistaa myös luustoa.
Rentoutumisesta ja joogasta on myös hyötyä, etenkin jos on stressaantunut ja elimistö tuottaa liikaa kortisolia ja adrenaliinia, jotka voivat pahentaa alhaisen estrogeenin aiheuttamia oireita. Kun hermosto rauhoittuu, elimistön tasapaino ja energia palaavat.
Lue myös: Rauhaa ja energiaa ohjatuilla hengitysharjoituksilla
Kun estrogeenitaso on liian suuri verrattuna toisen naishormonin, progesteronin, määrään, sitä kutsutaan estrogeenidominanssiksi. Tyypillinen syy siihen on ylipaino. Rasvasolut tuottavat estrogeenia, joten mitä enemmän ylipainoa, sitä enemmän estrogeenia erittyy.
Yksi syy korkeaan estrogeenitasoon voi olla jodin puute, ja myös maksasairaudet ja kasvaimet voivat lisätä estrogeenin tuotantoa.
Kun nainen tulee raskaaksi, hänen estrogeenintuotantonsa lisääntyy luonnollisena osana raskautta.
Lue myös: Rauhattomuudesta parempaan jaksamiseen: Progesteronitasot tasapainoon
Korkea estrogeenitaso voi aiheuttaa monia erilaisia oireita. Oireiden määrä ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti.
Yleisimpiä korkean estrogeenin oireita: