Univaikeudet, epäsäännöllinen kierto ja raskaaksi tulemisen ongelmat voivat juontua hormonitasapainon häiriöstä. Perehdymme tarkemmin hieman vähemmälle huomiolle jääneeseen naissukuhormoniin – keltarauhashormoniin eli progesteroniin.
PROGESTERONILISÄ voi olla tarpeen terveen hormonitasapainon varmistamiseksi.
Naissukuhormoni estrogeenista ja sen merkityksestä naisten terveydelle ja hyvinvoinnille puhutaan paljon, mutta toinen naissukuhormoni, keltarauhashormoni eli progesteroni jää usein vähemmälle huomiolle. Sillä on kuitenkin yhtä lailla tärkeitä tehtäviä naisen elimistössä.
Nämä kaksi tärkeää naissukupuolihormonia toimivat itse asiassa varsin tiiviissä yhteistyössä, ja keltarauhashormoni vaikuttaa osaltaan muun muassa kuukautiskiertoon, hedelmällisyyteen, vaihdevuosiin ja stressitasoon.
Kun hormonitoiminta on tasapainossa, siihen tuskin edes kiinnittää huomiota. Jos tasapaino kuitenkin jostain syystä häiriintyy, mahdollisten oireiden lista on pitkä.
Kerromme seuraavassa, miten eri tavoin keltarauhashormoni vaikuttaa naisen elimistöön ja niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin.
Keltarauhashormoni eli progesteroni on naissukupuolihormoni, jota tuotetaan munasarjoissa, kun nainen on hedelmällisessä iässä.
Vaihdevuosien alkaessa munasarjat lakkaavat tuottamasta keltarauhashormonia, ja sen jälkeen sen tuotannosta vastaavat yksin lisämunuaiset. Lisämunuaiset voivat kuitenkin tuottaa vain hyvin pienen määrän hormonia, joten sen määrä laskee merkittävästi vaihdevuosien jälkeen.
Keltarauhashormoni on hieman aliarvostettu hormoni eikä lainkaan yhtä tunnettu kuin kollegansa, sukupuolihormoni estrogeeni. Tämä on suorastaan hieman epäreilua, sillä keltarauhashormoni toimii hormonaalisessa yhteistyössä estrogeenien kanssa ja ansaitsee niin ikään osansa kunniasta naisten hedelmällisyydestä, kuukautiskierrosta ja terveydentilasta huolehtijana.
Lue myös: Mitkä ovat vaihdevuosien ensimmäisiä merkkejä?
Keltarauhashormonia tuotetaan pääasiassa kuukautiskierron jälkipuoliskolla eli luteaalivaiheessa.
Se alkaa ovulaation jälkeen ja kestää seuraaviin kuukautisiin asti. Esimerkiksi 28 päivän kierrossa luteaalivaihe sijoittuu päiviin14–28. Luteaalivaiheen aikana munasarjoissa puhjenneen munarakkulan soluista muodostuu keltarauhanen.
KELTARAUHANEN tuottaa keltarauhashormonia kierron loppupuoliskolla.
Keltarauhanen on pieni rauhanen, joka muodostuu puhjenneen munarakkulan seinämän soluista ovulaation jälkeen.
Rauhasen nimi juontuu kudoksen kellertävästä väristä, joka johtuu sen korkeasta kolesteroli- ja lipidi- eli rasvapitoisuudesta sekä luteiini-pigmentistä.
Keltarauhasen latinankielinen nimi ”corpus luteum” johtuu sen muodostumisesta ja aktiivisuudesta kierron jälkipuoliskolla eli luteaalivaiheessa.
Kierron alettua munasolu kypsyy nesteen täyttämässä munarakkulassa, joka sijaitsee munasarjassa. Kun munarakkula noin kierron puolivälissä puhkeaa ja munasolu irtoaa, munarakkulan (eli follikkelin) seinämän soluista muodostuu keltarauhanen.
Keltarauhanen alkaa tuottaa runsaasti keltarauhashormonia ja pieniä määriä estrogeenia, jotka valmistelevat kohdun limakalvoa mahdollista hedelmöittynyttä munasolua varten.
Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen alkaa surkastua. Hormonin tuotanto lakkaa, kohdun paksuuntunut limakalvo hajoaa ja poistuu kuukautisvuotona. Uusi kierto ja follikkelivaihe alkaa.
Jos munasolu hedelmöittyy, se alkaa erittää hCG- eli istukkahormonia, jota voidaan mitata raskaustestillä. Se pitää keltarauhasen toiminnassa ja edistää näin keltarauhashormonin tuotantoa, kunnes istukka alkaa tuottaa HCG:tä.
Primaarifollikkeli – pieni munarakkula, joka on juuri alkanut kypsyä.
Kehittyvä follikkeli – munasolu kasvaa ja sitä ympäröivät solut valmistautuvat.
Kypsä follikkeli – munasolu on valmis irtoamaan.
Follikkelin puhkeaminen: Munarakkula puhkeaa ja munasolu irtoaa (ovulaatio).
Varhainen keltarauhanen: Follikkelin jääntiestä muodostuva rauhanen tuottaa hormoneja.
Keltarauhanen: Tuottaa erityisesti keltarauhashormonia, joka valmistaa kohtua raskauteen.
Valkorauhanen: Keltarauhanen surkastuu ja muuttuu valkorauhaseksi, jos hedelmöitystä ei ole tapahtunut.
Estrogeeni auttaa rakentamaan kohdun limakalvoa.
FSH käynnistää munasolujen kypsymisen.
LH käynnistää ovulaation.
Keltarauhashormoni valmistaa kohtua vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun.
Follikkelia kutsutaan myös munarakkulaksi.
NELJÄ HORMONIA SEURAAVAT KIERRON RYTMIÄ – follikkelin muodostumisesta keltarauhasen surkastumiseen.
Hormonin työnkuva on varsin monipuolinen.
Keltarauhashormonilla on siis tärkeitä tehtäviä naisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja elimistön tasapainon kannalta.
Se on erityisen tärkeä erityisesti kolmen toiminnon kannalta.
Tämä riippuu täysin siitä, missä vaiheessa kuukautiskiertoa ja elinkaarta ollaan.
Progesteronitaso mitataan nanomoolina litrassa, lyhennettynä nmol/L.
Hedelmällisessä iässä olevat naiset
Normaalissa kuukautiskierrossa progesteronitaso on korkeimmillaan ovulaation jälkeen, jolloin se on yleensä 20–100 nmol/l. Kun kuukautiset alkavat ja kunnes ovulaatio tapahtuu uudelleen, taso laskee alle 5 nmol/l.
Raskaana olevat
Raskauden aikana progesteronin tuotanto nousee tasaisesti koko raskauden ajan noin 30 nmol/l:sta 750 nmol/l:aan, kun laskettu aika lähestyy.
Vaihdevuosien alettua
Kun naiset tulevat vaihdevuosiin, pitoisuus alkaa laskea. Vaihdevuosien jälkeen se on alle 3 nmol/l.
Aikuisilla miehillä yli 18-vuotiailla pitoisuus on vakaa välillä 0,7–4,7 nmol/l.
Kyllä, se on myös suhteellisen yleistä. Monet naiset kaikissa ikäryhmissä kokevat keltarauhashormonin puutetta – tai pikemminkin sukupuolihormonien epätasapainoa. On tärkeää huomata, että progesteronin alhaisuudesta ei voi puhua ottamatta huomioon estrogeenitasoa. Nämä kaksi toimivat yhdessä ikään kuin yin ja yang.
Kun elimistö tuottaa liian vähän progesteronia, se tarkoittaa, että estrogeenia on samalla suhteessa liikaa. Ja kun elimistö tuottaa liikaa estrogeenia, progesteronitaso on suhteellisesti liian matala.
Tätä tilaa kutsutaan estrogeenidominanssiksi, ja se voi aiheuttaa useita oireita.
Progesteronitaso voi laskea liian matalaksi useista syistä, jolloin estrogeenitaso nousee hallitsevaksi.
KELTARAUHASHORMONIN TUOTANTO hiipuu luonnollisesti vaihdevuosien aikana. Lääkäri tai gynekologi auttaa tarvittaessa hormoniepätasapainon hoidossa.
Matalan keltarauhashormonitason hoito vaihtelee yksilöllisesti – esimerkiksi hedelmällisessä iässä oleva nainen tarvitsee toisenlaista hoitoa kuin vaihdevuosissa oleva nainen, jonka hormonituotanto on vähentynyt luonnollisesti iän myötä.
Jos munasarjojen toiminnan epäsäännöllisyys ja siitä johtuva alhainen progesteronitaso johtuu jostakin taustalla olevasta sairaudesta, kuten PCOS:sta, tai alipainosta, hoidetaan ensisijaisesti tätä perimmäistä syytä. Lääkäri tai gynekologi määrää hoitomuodon tilanteen mukaan.
Lääkehoidon ohella lääkäri voi opastaa ruokavalion ja elämäntapojen muutoksissa, jotka tukevat tasapainoista hormonituotantoa.
Bioidenttinen progesteroni on keltarauhashormonia, jolla on täsmälleen sama kemiallinen rakenne kuin elimistön itse tuottamalla hormonilla. Se sopii siis elimistön progesteronireseptoreihin samalla tavalla kuin oman tuotannon hormoni.
Bioidenttinen progesteroni valmistetaan tyypillisesti kasviperäisistä aineista (esim. diosgeniinista, jota saadaan jamssista tai soijapavuista), jotka muutetaan laboratoriossa kemiallisesti progesteroniksi. Vaikka näiden bioidenttisten hormonien raaka-aine on ”luonnollista”, kyseessä on kuitenkin teollisesti valmistettu hormoni, jonka annostelusta päättää lääkäri tai gynekologi.
Olet ehkä internetissä törmännyt ulkomailta tilattaviin progesteronivoiteisiin, jotka lupaavat auttaa erilaisiin hormonaalisiin vaivoihin esimerkiksi vaihdevuosien yhteydessä.
Tällaisten tuotteiden kanssa kannattaa käyttää harkintaa, sillä niiden tehosta ei ole samanlaisia takeita ja tutkimustietoa kuin lääkevalmisteista. Turvallisinta onkin keskustella keltarauhashormonivalmisteiden tarpeesta ja käytöstä lääkärin tai gynekologin kanssa.
PROGESTERONIVOITEET eivät ole suositeltavia, ja esimerkiksi rintasyöpää sairastavien tai sairastaneiden on syytä olla varovainen hormonivalmisteiden kanssa ja kysyä neuvoa niiden käyttöön lääkäriltä.
Kyllä, voit itse asiassa vaikuttaa jonkin verran elimistön progesteronituotantoon ruokavalion ja elämäntapojen avulla. Voit myös tehdä jotain estrogeenitasosi alentamiseksi, jotta hormonitasapaino paranee, kun progesteronitaso on alhainen.
Gynekologi Stine Fürstin mukaan sukupuolihormoneja voi tasapainottaa seuraavasti:
Tämä on harvinaista. Vaikka joidenkin naisten estrogeenitaso voi nousta liian korkeaksi, progesteronia on erittäin harvoin elimistössä liikaa.
Tämä johtuu siitä, että elimistö käyttää sitä tuottaessaan muita hormoneja, kuten sukupuolihormonia testosteronia ja stressihormonia kortisolia. Elimistön progesteronivarastot ehtyvät siis helposti.
Estrogeeni on sen sijaan ”lopputuote”, joka ei ole mukana muiden hormonien tuotannossa, joten sitä ei käytetä samalla tavalla.
Lisäksi elimistöön kertyy ylimääräistä ”estrogeenia” ympäristöstä ja ruoasta. Nämä ovat niin sanottuja ksenoestrogeeneja, eli keinotekoisia molekyylejä, jotka toimivat luonnollisen estrogeenin tavoin ja nostavat elimistön estrogeenitasoa.
Estrogeenia kertyy elimistöön myös ylipainon myötä, sillä hormonia muodostuu rasvakudoksessa.
Estrogeenia on siis helppo saada liikaa, mutta sama ei päde progesteroniin.
Jos progesteronitaso kuitenkin nousee liian korkeaksi, se johtuu seuraavista syistä:
Hormonihoito
Progesteronilääkkeet ja progesteronin kaltaista progestiini sisältävät lääkkeet voivat nostaa progesteronitasoa liian korkeaksi, jos annostus ei ole oikea.
Hormonia tuottavat kystat
Munasarjojen kystat voivat hyvin harvoin aiheuttaa progesteronin liikatuotantoa.
Jos sinulla on hormonaalisen epätasapainon oireita, ota yhteyttä lääkäriin tai gynekologiin, jotta hormonitasoa voidaan selvittää esimerkiksi verikokeella.
On myös tärkeää sulkea pois mahdolliset taustalla olevat sairaudet.
Estrogeenihoidosta ja syövän riskistä on tehty paljon tutkimusta.
Samaa ei valitettavasti voida sanoa progesteronista. Ei ole myöskään tehty tutkimuksia siitä, miten progesteronilisä vaikuttaa naisiin, joilla on rintasyöpä.
Sen sijaan monet tutkimukset ovat osoittaneet, että estrogeeni yhdessä progesteronin kaltaisen progesteenin kanssa käytettynä lisää rintasyövän riskiä. Yhdistelmä lisää myös uusiutumisriskiä rintasyöpää sairastaneilla naisilla.
*Asiantuntija: Gynekologi Stine Fürst @gynækologstinefurst, stinefurst.dk