Ohimoita särkee
Päänsärky voi olla sietämätön seuralainen

Opastamme sinut tunnistamaan ja lievittämään erilaisia päänsärkyjä.

© iStock

Miksi päätä särkee?

Jyskyttää, kiristää, puristaa, repii ja kivistää... päänsärkyä on monenlaista, ja pahimmillaan se voi jopa tilapäisesti viedä toimintakyvyn. Päänsärky on useimmille tuttu piina, mutta mistä särky voi johtua ja miten sitä voi lievittää?

maanantai 21. tammikuuta 2019 teksti Inge Eriksen

Erilaiset päänsäryn muodot ja niiden hoito

Päänsärky on pahimmillaan lamauttavaa kipua, joka saa toivomaan mahdollisuuksia vaihtopäähän. Useimmat aikuiset kokevat ainakin jossain elämänsä vaiheessa päänsärkyä, ja usein säryn syykin löytyy helposti – kenties on tullut juhlittua pikkutunneille, infektio iskenyt tai kovassa treenissä tai hellepäivänä jäänyt veden juominen liian vähiin. Tällainen sekundaarinen päänsärky, joka juontuu jostain yksinkertaisesti todettavasta syystä, on usein myös helposti hoidettavissa särkylääkkeellä, nesteellä ja levolla. Sekundaarisella päänsäryllä tarkoitetaan myös pääkipua, joka on oire jostakin sairaudesta tai jonka aiheuttaa jokin vaurio. Joskus se voi kertoa myös vakavastakin sairaudesta.

Primaarinen päänsärky sen sijaan on sairaus, joka voi olla joskus vaikea paitsi diagnosoida myös hoitaa ja ehkäistä. Primaarisia päänsärkyjä ovat sarjoittainen päänsärky, joka tunnetaan myös Hortonin neuralgiana, sekä migreeni ja jännityspäänsärky, joka on primaarisista päänsäryistä kaikkein yleisin. Siitä kärsii valtaosa ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa – niin miehet kuin naisetkin. Myös lapsilla voi esiintyä jännityspäänsärkyä. Kroonisesta jännityspäänsärystä kärsii noin kolme prosenttia väestöstä.

Kokosimme KUNTO PLUSsan suureen päänsärkyoppaaseen tietoa päänsäryn eri muodoista ja niiden hoidosta ja ehkäisystä.

Päänsärkyjen monet syyt

Päänsäryn taustalla voi olla monia tekijöitä – toiset harmittomia ja ohimeneviä, toiset kiireistä hoitoa vaativia.

Särkylääkepäänsärky

Särkylääkkeet ovat kohtuudella käytettynä tehokas apu satunnaiseen päänsärkyyn, mutta jatkuvassa käytössä ne voivat sen sijaan aiheuttaa päänsärkyä. Riskirajana pidetään sitä, jos särkylääkkeitä käytetään yhtäjaksoisesti useammin kuin kolmesti viikossa yli kolmen kuukauden ajan. Lyhytaikainen käyttö suurinakaan annoksina ei altista päänsäryille.

VINKKI: Särkylääkepäänsärkyyn ei tepsi muu kuin särkylääkkeiden käytön lopettaminen. "Vieroitus" voi kestää viikoista kolmeen kuukauteen. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä sen ajaksi tukilääkityksen, jos lopettamisen oireet ovat kovin voimakkaat.

Juhlaillan jälkeinen päänsärky

Juhlien jälkeinen pääkipu on monille tuttua. Itseaiheutettu särky johtuu etenkin nestehukasta, ja sitä voi ehkäistä juomalla illan mittaan vettä enemmän kuin alkoholia.

VINKKI: Särkylääke ja runsas nesteen saanti voivat helpottaa oireita. 

Kohonneesta verenpaineesta johtuva päänsärky

Kohonnutta verenpainetta ei yleensä tunnista mistään oireista, mutta joillain siihen voi liittyä päänsärkyä ja huimausta. Kohonnut verenpaine on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, minkä vuoksi verenpainetta kannattaa seurata säännöllisesti etenkin, jos on kertynyt ylipainoa, ei harrasta liikuntaa tai perheenjäsenillä on ollut sydän- ja verisuonitauteja.

VINKKI: Verenpainemittareita voi ostaa kotikäyttöön tai lainata monista kirjastoista. Myös monissa apteekeissa tarjotaan verenpainemittauksia.

Flunssan yhteydessä esiintyvä päänsärky

Päänsärkyä voi esiintyä flunssan, poskiontelontulehduksen ja influenssan yhteydessä.

VINKKI: Nenäsumute ja sängyn päädyn nostaminen koholle yön ajaksi voivat auttaa flunssan ja poskiontelontulehduksen aiheuttamaan päänsärkyyn, joskus tarvitaan myös antibioottia. Influenssapotilas voi käyttää särkylääkettä kipujen lievitykseen ja kuumeen laskemiseen. Myös riittävä nesteen saanti on tärkeää. 

Tunnetko muistisairauden ensimmäiset oireet?

Nestevajeesta johtuva päänsärky

Kuumissa oloissa, etenkin treenatessa, janon tunteen lisäksi myös päänsärky, väsymys ja huimaus voivat kertoa nestevajeesta.

VINKKI: Nestevajetta kannattaa paikata juomalla riittävästi ja huolehtimalla samalla suolan saannista.

Aivotärähdystä seuraava päänsärky

Aivotärähdykseen liittyy usein lievää päänsärkyä. Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää levätä, jotta aivot saavat toipua. Lepo auttaa myös ehkäisemään päänsäryn pitkittymistä ja kroonistumista.

VINKKI: Aivotärähdyksiä ei juuri voi ennakoida, mutta esimerkiksi pyöräilykypärä suojaa isoiltakin haavereilta.

Raskausmyrkytyksen oireena esiintyvä päänsärky

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on keski- tai loppuraskaudessa esiintyvä komplikaatio, johon liittyy kohonnutta verenpainetta ja valkuai­sen erittymistä virtsaan. Sairaus voi heikentää istukan verenkiertoa. Päänsärky on myös tyypillinen oire. Pre-eklampsiaa esiintyy 3–8 prosentilla raskaana olevista. Tärkein hoitomuoto on lepo. 

Aivoverenvuotoon tai aivoinfarktiin liittyvä päänsärky

Äkillinen ja voimakas päänsärky voi olla aivoverenvuodon tai aivoinfarktin oire. Aivoinfarktissa tyypillisiä oireita ovat suupielen roikkuminen, puheen puuroutuminen ja tasapainovaikeudet.

VINKKI: Oireiden ilmetessä on soitettava välittömästi hätänumeroon.

Milloin päänsäryn vuoksi on syytä hakeutua lääkärinhoitoon?

Soita 112:een, jos

  • Päänsärky alkaa ilman mitään ennakko-oireita erittäin voimakkaana.
  • Särkyyn liittyy muita oireita, kuten puhe-, tunne- tai näköhäiriöitä, käsien ja jalkojen voimattomuutta, niskan jäykkyyttä, velttoutta, korkeaa kuumetta, kouristuksia, käytöksen muutoksia tai tajunnan häiriöitä. 

Mene lääkäriin, jos 

  • Päänsäryt toistuvat usein.
  • Päätäsi särkee, eikä särkylääke tehoa kahden tunnin kuluessa sen ottamisesta.
  • Olet joutunut käyttämään särkylääkkeitä ­päivittäin yli viikon ajan.
  • Päänsärky muuttaa muotoaan esimerkiksi ­kohtauksellisesta päivittäiseksi säryksi. 

3 päänsäryn muotoa

Saavuta tavoitteesi vuonna 2019!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mihin kohtaan kehossasi olet kaikkein tyytyväisin?


KUNTO PLUS suosittelee