6 tärkeää kysymystä dementiasta ja Alzheimerin taudista
Missä minä olen? Kuka sinä olet? Muistisairaudet kuuluvat pelätyimpiin sairauksiin. Ajatus, että lopulta ei tunne ketään, ei tiedä, missä on, eikä osaa oikein mitään, hirvittää. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtavista muistisairauksista. Onneksi sairastumisen riskiä voi pienentää.
DEMENTIA JA ALZHEIMERIN TAUTI Muistisairauksien riskiä voi pienentää aktiivisella aivotyöllä, kuten ristikkojen ratkomisella tai lukemalla haastavaa kirjallisuutta.
Sairastumista ei toivo koskaan, mutta ikääntymisen myötä erityisesti aivosairaudet alkavat pelottaa. Muistisairaudet voivat muuttaa persoonallisuuden ja tehdä lähimmätkin ihmiset tuiki tuntemattomiksi, mikä on ahdistava ajatus. Onneksi aivoperäisten sairauksien riskiä voi pienentää huomattavasti omilla toimillaan.
Paras tapa välttää aivosairauksia on välttää niille altistavia tekijöitä. Käytännössä kaikki aivoja vaurioittavat asiat voivat johtaa muistisairauden kehittymiseen ja dementiaoireisiin.
Periytyvät muistisairaudet ovat erittäin harvinaisia, ja niihin sairastutaan melko nuorena. Jos suvussa monet ovat sairastuneet alle 65-vuotiaina samanlaiseen muistisairauteen, voi olla syytä hakeutua tutkimuksiin.
Vaikka muistisairaudet alkavatkin yleensä oireilla vasta 65 vuoden tuolla puolen tai paljon myöhemmin, muistisairauksien ehkäisy tapahtuu huomattavasti aikaisemmin. Sen vuoksi tässä artikkelissa keskitytään siihen, miten omalla toiminnallaan voi pienentää aivoihin vaikuttavien sairauksien riskiä jo ennen kuin ensimmäistäkään merkkiä sairaudesta ilmaantuu. Elintapavalinnat, jotka tehdään kolmi-, neli- ja viisikymppisenä ovat ratkaisevia.
50-70 PROSENTILLA MUISTISAIRAUKSISTA KÄRSIVISTÄ ON ALZHEIMERIN TAUTI Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, ja siitä kärsii jopa 70 % muistisairaista.
Miten Alzheimerin tauti ja dementia eroavat toisistaan?
Alzheimerin taudista ja dementiasta puhutaan arkikielessä toistensa synonyymeinä, vaikka ne ovat eri asioita.
Dementia on minkä tahansa pitkälle edenneen muistisairauden aiheuttama oireyhtymä, jossa muisti ja älylliset toiminnot ovat eri tavoin heikentyneet.
Alzheimerin tauti on vähitellen etenevä muistisairaus, joka johtuu tiettyjen aivoalueiden vaurioista ja on muistisairauksista yleisin. Muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, aiheuttaa pitkälle edetessään dementiaoireyhtymän, eli käsitteet ovat osin päällekkäisiä.
Mikä aiheuttaa dementiaa ja Alzheimerin tautia?
Alzheimerin taudin syytä ei tunneta, mutta keskeiset riskitekijät tunnetaan. Niihin kuuluvat mm. kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine ja ylipaino. Myös tupakointi ja vähäinen liikunta lisäävät sekä Alzheimerin taudin että dementian riskiä. Alzheimerin tauti ei ole periytyvä muuten kuin joissain harvinaisissa, alle 60-vuotiaana alkavissa muodoissaan.
Myöskään muistisairauksien eteneminen dementiaksi ei ole perinnöllistä muuten kuin harvinaisissa, jo noin 40-vuotiaana alkavissa muistisairauksissa CADASILissa, Huntingtonin taudissa ja suomalaisten geeniperimään kuuluvassa Hakolan taudissa.
Mitkä ovat dementian ja Alzheimerin taudin ensioireet?
Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita ovat lähimuistin heikkeneminen, ahdistus ja apaattisuus.
Jos hoitoon hakeudutaan nopeasti, kun tauti on vielä lievä, sairauden etenemistä voidaan jarruttaa huomattavasti ja jopa saada tilanne vakiintumaan. Ikääntyneiden ihmisten muistioireiden kuvitellaan helposti olevan osa normaalia vanhenemista.
Mielialan heilahtelu ja henkisten kykyjen ja muistin äkkinäinen huononeminen eivät kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen, eikä vanhana suinkaan muutu höppänäksi ellei ole sairas tai saa yhteensopimattomia lääkkeitä.
MUISTISAIRAUKSIEN ESIINTYMINEN Naiset kärsivät miehiä useammin muistisairaudesta, ja sairastumisen riski kasvaa merkittävästi iän myötä.
Dementian esiityminen maailmanlaajuisesti yli 60-vuotiailla, v. 2015
Kuinka yleisiä dementia ja Alzheimerin tauti ovat?
THL:n mukaan Suomessa muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Muistisairaita on arviolta jo yli 190 000. Yleisimmin muistisairauksiin sairastutaan yli 80-vuotiaana, mutta 35–65-vuotiaistakin yli 7 000 henkilöllä on etenevä muistisairaus.
Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista 75 % sairastaa muistisairautta. Kaksi kolmasosaa dementiaan sairastuvista on naisia, ja naishormonituotannon loppumisen vaihdevuosina oletetaan olevan yksi mahdollinen selitys sille, että dementiariski on naisilla suurempi kuin miehillä.
Alzheimerin taudista kärsivän aivot kutistuvat ajan myötä ja muistuttavat lopulta kolmannen kuvan aivoja.
Mitä dementiasta ja Alzheimerista kärsivän aivoissa tapahtuu?
Alzheimerin taudissa eri aivoalueet ja niiden väliset yhteydet vaurioituvat.
Sairaus näkyy tyypillisesti aivojen magneetti- ja PET-kuvissa ja selkäydinnesteessä: aivojen sisemmästä ohimolohkosta häviää aivokudosta ja aivo-selkäydinnesteen beeta-amyloidi 42 -peptidin pitoisuus pienentyy ja tau-proteiinien määrä kasvaa.
PET-kuvissa näkyy myös glukoosiaineenvaihdunnan vähenemistä. Diagnoosia ei kuitenkaan tehdä pelkkien kokeiden perusteella vaan aina arvioidaan myös potilaan muistia ja toimintakykyä.
PIENENNÄ MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ HAMPAIDEN PESULLA, AIVOJUMPALLA JA LIIKUNNALLA Kuntoile tai ole muuten aktiivinen arjessasi. Liikunta pienentää muistisairauksiin sairastumisen riskiä.
Miten dementian ja Alzheimerin riskiä voi pienentää?
THL:n koordinoiman laajan muistisairauksien ehkäisemistä selvittävän FINGER-tutkimuksen ensimmäisten tulosten mukaan terveelliset elintavat, muistiharjoittelu ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy suojaavat aivoja.
Eri tutkimukset osoittavat, että monipuolinen aivotyö kaiken ikäisenä, monipuolinen liikunta, aivojen suojaaminen vammoilta, terveellinen ja monipuolinen ravinto sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy tai ainakin ongelmien huolellinen hoitaminen edistävät aivojen terveyttä.
Vaikutus pätee myös niillä, joilla on perinnöllinen alttius muistisairauksiin. Aivoja voi suojata myös hyvä suuhygienia, ettei kroonista ientulehdusta ja parodontiittia aiheuttava bakteeri pääsisi aivoihin vahingoittamaan niitä.
