Jos parodontiitti pääsee etenemään, ikenet punoittavat, hengitys haisee ja hampaat alkavat irrota. Parodontiitti lisää myös muiden sairauksien, kuten sydäntaudin ja Alzheimerin taudin riskiä. Opi miten hoidat ientulehduksen ja ehkäiset parodontiitin.
PARODONTIITTI – Parodontiitti ei aina oireile kuten kuvassa. Muista siis käydä säännöllisesti suuhygienistin tai hammaslääkärin tarkastuksessa, jossa vaiva voidaan havaita.
Ienverenvuoto voi olla merkki parodontiitista. Suuhygienistillä on syytä käydä säännöllisesti.
Parodontiitti, jota aiemmin kutsuttiin paradentoosiksi, voi johtaa tulehdukseen, luukatoon ikenien alla, pahanhajuiseen hengitykseen ja lopulta hampaiden irtoamiseen. Hoitamaton tulehdus suussa myös lisää vakavien sairauksien riskiä.
Kyselimme hammaslääketieteellisen tiedekunnan lehtorilta parodontiitin syistä, merkeistä ja hoidosta.
Kansantaudeista puhuttessa suun ongelmat – karies, ientulehdus (gingiviitti) ja parodontiitti (hampaiden kiinnityskudossairaus) unohtuvat usein – vaikka ne ovat huomattavan yleisiä.
Alkavaa parodontiittia eli syventyneitä ientaskuja esiintyy 64–70 prosentilla aikuisista suomalaisista ja vakavaa parodontiittia eli syviä ientaskuja 21 prosentilla. Ientulehdus on parannettavissa, parodontiitti voidaan vain pysäyttää.
Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi, jos tulehdus leviää ikenistä hampaiden kiinnityskudoksiin. Kun ientaskut syvenevät, taudinaiheuttajabakteerit pääsevät hiljalleen tuhoamaan hampaiden kiinnityskudoksia ja hampaat alkavat lopulta irrota.
Parodontiittia on neljää eri vaikeusastetta:
Terve ien on vaaleanpunainen ja tiiviisti vasten hampaan kaulaa. Tulehtunut ien punoittaa ja vuotaa verta, ja jos sitä ei hoideta plakkia ja hammaskiveä poistamalla, tulehdus etenee syvemmälle, ientaskut syvenevät ja tulehdusbakteerit alkavat tuhota kiinnityskudoksia, suu alkaa haista ja hampaat heilua.
Hampaiden päivittäinen harjaus ja hammasväliharjan käyttö ovat keskeiset keinot torjua hampaiden kiinnityskudosten sairastumista.
Jos hampaita ei puhdista, bakteerit pääsevät lisääntymään ja hampaan pintaan muodostuu bakteerikerros eli plakkia. Ienrajaan ja ikenen alle kertyvässä plakissa on hapettomassa tilassa viihtyviä bakteereja, jotka altistavat parodontiitille. Poistamaton plakki kovettuu hammaskiveksi sekä hampaiden pinnalle että ientaskun sisään. Bakteerit kiinnittyvät erityisen hanakasti hammaskiveen, ientulehdus kroonistuu ja parodontiitti puhkeaa.
Aiemmin parodontiittia ei pidetty paljon minään. Sittemmin on havaittu, että se heikentää monin tavoin terveyttä. Hoitamaton parodontiitti pahentaa ja pitää yllä elimistön matala-asteista tulehdustilaa, joka altistaa monille terveysongelmille.
Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan parodontiitti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä 49 prosenttia verrattuna henkilöihin, joilla kiinnityskudossairautta ei ole. Parodontiittia sairastavalla tulehdusta aiheuttavat bakteerit pääsevät leviämään suusta verenkiertoon ja kaikkialle elimistöön.
Kun ikenet ovat jatkuvasti tulehtuneet ja hampaiden ja ikenien rajapinnalla on bakteerikerros eli plakkia, tulehdusbakteereja ja niiden tuottamia toksiineja eli myrkyllisiä aineita kulkeutuu verenkiertoon syödyn ruuan ja syljen mukana.
Suusta elimistöön kulkeutuneet suun tulehdusbakteerit pääsevät vaikuttamaan haitallisesti suoliston bakteeritasapainoon ja suoliston toimintaan.
Lisäksi suun tulehdusbakteerit, joita immuunijärjestelmän vasta-aineet tunnistavat, voivat olla niin samankaltaisia elimistön omien solujen kanssa, että elimistö alkaa hyökätä myös itseään vastaan, mikä voi myötävaikuttaa nivelreuman ja Alzheimerin taudin alkamiseen. Lisäksi tulehdus vähentää insuliiniherkkyyttä ja pahentaa siksi diabetesta.
Parodontiitti voi tulla oikeastaan kenelle tahansa. Yli kolmikymppisistä suomalaisista syventyneitä ientaskuja (yli 4 mm) on 64 prosentilla ja syviä (yli 6 mm) 21 prosentilla. Joillekin harvoille tulee jo alle kolmikymppisenä parodontiitti perinnöllisistä syistä huolimatta huolellisesta hampaiden ja suun hoidosta.
Useimmilla parodontiittia tulee vasta yli 40-vuotiaana useiden riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Implanttihampaiden ientulehdusta kutsutaan peri-implanttimukosiitiksi, ja parodontiittia vastaa luukatoa aiheuttava peri-implantiitti, jota tulee noin 16 prosenttiin implanteista. Oheisessa kuvassa on parodontiitille ja peri-implantiitille altistavia riskitekijöitä.
Parodontiitti uhkaa erityisesti niitä, jotka eivät huolehdi kunnolla suunsa terveydestä ja hygieniasta.
Jatkuva sokerin syönti altistaa hampaat parodontiitille.
Nikotiini heikentää suun terveyttä ja hidastaa esimerkiksi suun haavojen paranemista, minkä vuoksi tupakoitsijoiden riski saada parodontiitti on koholla.
Diabetes ja heikentynyt vastustuskyky lisäävät parodontiittiriskiä.
Pitkäaikainen stressi voi altistaa parodontiitille.
Kärsitkö stressistä? Tee testi niin saat osviittaa siitä, millä tasolla stressisi on
Parodontiitti on usein perinnöllinen vaiva, joten siksi alttiutta perimässään kantavien riski on koholla.
Parodontiitti voi olla pitkään oireeton, eikä tulehdus aiheuta kaikille oireita ennen kuin luukato on edennyt pitkälle. Parodontiitti sattaa edetä vaivihkaa niin pitkällle, että hampaat alkavat irrota luukudoksen tuhouduttua. Jos hampaat alkavat heilua, on jo kiire lääkäriin. Seuraavista merkeistä on syytä huolestua:
Ienten vetäytyminen
Plakki ja hammaskivi voivat saada ikenet tulehtumaan, vetäytymään ja hammaskaulat paljastumaan ja vihlomaan. Ellei plakkia ja hammaskiveä poisteta, tilanne voi johtaa parodontiittiin. Ienten vetäytyminen ei palaudu.
Ientulehdus
Jos ikenistä vuotaa hampaita harjatessa verta, ikenet punoittavat ja ovat arat, suussa on ientulehdus tai mahdollisesti jo parodontiitti.
Haiseva hengitys
Todella pahalta haiseva hengitys on usein oire parodontiitista, koska ikenet suorastaan mätivät.
Syvät ientaskut
Ientasku on hampaan ja ikenen saumakohta. Hammaslääkäri tai suuhygienisti mittaa ientaskut erityisellä mittausvälineellä, jonka kärki on pallomainen ja piikissä on asteikko. Terveiden ientaskujen syvyys on 1–3 mm. 4–5 mm ientaskut ovat syventyneet ja 6 mm taskut ovat syvät.
Hampaiden heiluminen
Pitkälle edennyt parodontiitti aiheuttaa luukatoa. Parodontiitti on vaikea, kun luukato on edennyt monijuurisen hampaan juurten yhtymäkohtaan, ja hammas voidaan joutua juurihoitamaan tai poistamaan.
IENTASKU – Mitä syvemmät ientaskut ovat, sitä todennäköisemmin kärsit parodontiitista. Suuhygienisti tai hammaslääkäri voi mitata ientaskujen syvyyden.
Parodontiitti pysyy parhaiten poissa, kun harjaa hampaat kahdesti päivässä harjalla ja kerran hammasväliharjalla ja käy säännöllisesti hammaskiven poistossa.
Ei tupakkaa
Tupakointi, nuuskaaminen ja muut nikotiinivalmisteet altistavat parodontiitille. Nikotiini supistaa ienten verisuonia, mikä tekee ikenet haavoittuvammiksi bakteereille ja saattaa viivästyttää diagnoosia, koska ikenet vuotavat vähemmän verta. Parodontiitti myös etenee tupakoitsijalla nopeammin ja hoito tehoaa huonommin.
Kotihoito
Hampaiden harjaaminen aamuin illoin mieluiten sähköhammasharjalla ja mielellään fluorihammastahnalla (täysille implanttiproteeseille fluoritonta) ja kumipäällysteisen hammasväliharjan tai hammaslankaimen käyttö kerran päivässä sekä suun hyvinvoinnin tukeminen maitohappobakteereilla, ovat parhaat keinot pitää parodontiitti kotikonsteilla poissa tai ainakin pysäyttää sen eteneminen.
Hammaskiven poisto
Jos ikenien terveyden ja hammaskiven kanssa on ongelmia, on tärkeää teettää hammaskiven poisto noin kahdesti vuodessa. Hammaskiven poistossa hampaista poistetaan plakki ja hammaskivi sekä seurataan ientaskujen syvyyttä ja suun terveyttä yleensä.
PARODONTIITIN EHKÄISY alkaa huolellisella hampaiden harjauksella. Paras pesutulos syntyy sähköhammasharjalla.
HAMMASVÄLIHARJA on tehokas apu hammasvälien puhdistamiseen. Opettele käyttämään sitä oikein.
Kun menee hammaslääkärille heti sinnikkään ientulehduksen ilmaantuessa, parodontiitti ehditään usein pysäyttää kokonaan ennen vakavia kudosvaurioita ja hampaat pysyvät sekä säällisen näköisinä että toimivina.
Hoitona on poistaa hampaiden pinnoilta plakki eli bakteeripeitteet ja ehkäista ongelman paheneminen käymällä säännöllisesti hammaslääkärissä, suuhygienistillä puhdistuksessa ja ennen kaikkea ahkeralla kotihoidolla. Hyvällä suuhygienialla bakteeripeitteitä ei pääse kertymään. Valitettavasti jo tapahtuneet vauriot eivät palaudu.
Jos hammaskaulat ovat paljastuneet, ne pysyvät paljaina, eikä irronneita hampaita voi juurruttaa uudelleen. Parodontiitin hoito voi kestää kauan ja maksaa paljon, mutta kun parodontiitti saadaan pysäytettyä ja omahoito kuntoon, kustannuksia ei tule kauheasti.
Jos ientulehdus ei parane tai hengitys haisee hyvästä suuhygieniasta huolimatta, kannattaa mennä lääkäriin. Mitä aikaisemmin hoitaa asian, sitä vähemmän vaurioita ehtii syntyä. Hammaslääkäri mittaa ientaskut ja tarkistaa, vuotavatko ne verta. Röntgenillä varmistuu, onko kyse parodontiitista.
Lievä tapaus voidaan pysäyttää poistamalla plakki ja hammaskivi, ja sitkeään tulehdukseen voi saada antibioottikuurin. Jatkossa tarvitaan jatkuvaa kotihoitoa ja säännöllistä hammaskiven poistoa.
DIAGNOOSI HAMMASLÄÄKÄRILTÄ – asiantuntija osaa kiinnittää huomiota alkavan parodontiitin merkkeihin.
Asiantuntija: HLT, hammaslääketieteen laitoksen lehtori C. Damgaard
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 6/2023.