Tiedätkö, kuinka paljon energiaa juoksu- tai kävelylenkki kuluttaa? Entä jooga tai työmatkapyöräily? KUNTO PLUSsan energiankulutuslaskuri kertoo eri aktiviteettien kuluttaman energiamäärän.
ENERGIANKULUTUS Juoksu kuluttaa runsaasti energiaa. KUNTO PLUSsan laskuri kertoo eri lajien kuluttaman energian määrän.
Esimerkiksi siivotessa, kuntosalilla tai kävelylenkillä kulutetun energian määrä riippuu siitä, millä intensiteetillä liikkuu – ja kuinka pitkään.
Energiankulutukseen vaikuttaa myös ihmisen oma paino eli se, miten suurta kilomäärää joutuu treenatessaan liikuttamaan.
Energiankulutuslaskurilla voit laskea helposti, kuinka paljon energiaa yli 50 erilaista liikuntamuotoa kuluttavat. Valitse vain aktiviteetti, kesto ja oma painosi, niin saat tietää, paljonko aktiviteetti kuluttaa energiaa.
Energiankulutuslaskuri laskee aktiviteetissa kuluneen energian niin kutsutun MET-arvon perusteella. MET-arvo on parhaiten dokumentoitu tapa laskea energiankulutuksen määrä erilaisten toimintojen aikana. MET-arvo (Metabolic Equivalent of Task) kertoo siis, kuinka paljon energiaa elimistö kuluttaa ihmisen tehdessä erilaisia asioita.
Levossa olon MET-arvo on 1. Mitä enemmän ja kovempaa keho työskentelee, sitä korkeampi MET-arvo on. Esimerkiksi joogan MET-arvo on 2,5, kohtuuvauhtisen kävelyn 3,5 ja juoksun 11,5.
Tutkijat määrittelevät jatkuvasti uusien aktiviteettien MET-arvoja. KUNTO PLUSsan laskuriin on valittu 50 yleistä aktiviteettia, ja aktiviteetin lisäksi laskuriin syötetään myös toiminnan kesto ja oma paino. Näiden tietojen perusteella laskuri laskee, kuinka paljon energiaa aktiviteetti on kuluttanut.
Ei. Laskurin antama kulutuslukema on kuitenkin kohtuullisen tarkka. Aivan tarkan lukeman saaminen juuri sinulle henkilökohtaisesti vaatisi laboratoriossa tehtäviä mittauksia, joissa sinuun kiinnitettäisiin erilaisia mittareita samalla, kun esimerkiksi juoksisit juoksumatolla.
Laskuri perustuu keskimääräisiin arvoihin ja yksinkertaiseen kaavaan, joten siksi se ei voi antaa aivan tarkkaa tulosta. Ihmiset ovat erilaisia ja suorittavat lisäksi aktiviteetit toisiinsa verrattuna eri tavoin. Alla on lueteltu muutamia seikkoja, jotka voivat heilauttaa energiankulutusta ylös tai alas keskimääräiseen kulutukseen verrattuna:
Intensiteetti: Monissa aktiviteeteissa intensiteetti eli teho vaikuttaa suuresti kulutukseen. Esimerkiksi tanssissa voi keinua letkeästi soulin tahtiin tai hikoilla kunnolla salsan parissa. Laskuri olettaa, että tanssi tapahtuu **kohtuullisella intensiteetillä – eli kohtuullisella rasituksella, jolloin ihminen on hieman hengästynyt. Eli jos esimerkiksi tenniksessä juokset täysillä joka ikisen pallon perään, energiankulutus on todennäköisesti suurempi kuin laskuri näyttää, ja jos taas pelailette rauhallisesti ja pidätte usein taukoja, kulutus on vastaavasti laskurin näyttämää lukemaa pienempi.
Fyysinen kunto: Hyväkuntoinen liikkuu huonokuntoista taloudellisemmin. Eli jos olet hyvässä kunnossa, käytät huonokuntoista vähemmän energiaa samaan aktiviteettiin.
Treeniolosuhteet: Jos juokset, kävelet tai pyöräilet tuulisellä säällä, sää vaikuttaa kulutukseen, samoin kuin alusta ja maasto, jossa liikut. Niinpä esimerkiksi vastatuuleen pyöräily kuluttaa enemmän energiaa kuin myötätuuleen polkeminen ja ylämäkien juoksu taas kuluttaa alamäkiä enemmän energiaa.
Treenivarusteet: Raskaalla ja leveärenkaisella pyörällä maantiellä polkeminen kuluttaa enemmän energiaa kuin maantiepyörällä ajaminen. Juostessa esimerkiksi juoksukenkien paino ja muut ominaisuudet vaikuttavat kulutukseen. Arkiaskareiden kohdalla esimerkiksi ruohonleikkuussa kulutukseen vaikuttaa se, työntääkö nurmikolla käsikäyttöistä leikkuria vai moottorilla varustettua konetta.
Kyllä, laskuri toimii sekä naisille että miehille. Miehet ovat kuitenkin yleensä naisia painavampia ja heillä on enemmän lihasmassaa, joten he kuluttavat siksi myös naisia enemmän energiaa. Esimerkiksi 45 minuutin pyöräilyssä mies kuluttaa naista enemmän energiaa, koska mies joutuu liikuttelemaan suurempaa painoa ja koska hän pystyy suuremman lihasvoimansa ansiosta polkemaan kovempaa. Jos kuitenkin kaksi henkilöä painavat saman verran ja he tekevät samaa aktiviteettia täsmälleen samalla teholla, he kuluttavat yhtä paljon energiaa – sukupuolesta riippumatta.
Kyllä, laskurin antama tulos sisältää juoksun, pyöräilyn tai minkä tahansa valitun aktiviteetin kuluttaman energiamäärän, johon sisältyy myös se kalorimäärä, joka elimistöltä kuluu peruselintoimintoihin, kuten ruuansulatukseen ja aivojen, sydämen ja muiden elinten toiminnassa pitämiseen.
Jos siis olet kuluttanut esimerkiksi 385 kilokaloria juoksulenkillä, se ei tarkoita sitä, että voisit syödä 385 kilokalorin verran "ylimääräistä" ilman painonnousua, sillä tässä pitää laskea mukaan myös se kulutus, joka olisi tapahtunut myös ilman juoksulenkkiä. Jos et tee mitään, kulutat silti noin 75-100 kilokalorin verran energiaa tunnissa. Tämänkin kulutuksen voit laskea laskurilla. Valitse silloin aktiviteetiksi "lepo" tai "istumatyö".
No jaa… Laskuria ei ole suunniteltu lapsille ja nuorille, sillä laskurin käyttämät MET-arvot ovat aikuisten arvoja, joten ne eivät sovi sellaisinaan lapsille.
Lasten energiankulutus on yleensä aikuisia suurempaa, sillä lapsilla kuluu energiaa kasvamiseen. Lapset käyttävät myös liikkumiseen aikuisia enemmän energiaa, sillä lapset eivät liiku yhtä taloudellisesti kuin aikuiset. Siksi lasten kulutus on tavallisesti aikuisia suurempaa. Koska lapset ovat erilaisia ja kehittyvät pyräyksissä, ei voida myöskään antaa mitään tiettyä prosentuaalista määrää, jonka voisi lisätä aikuisten tulosten päälle lasten tulosten selvittämiseksi. Jos siis käytät laskuria lapsen kohdalla, huomioi, että tulos on todennäköisesti liian alhainen – ja suhtaudu lisäksi tulokseen terveellä epäluulolla.
Olemme yrittäneet sisällyttää laskuriin kaikki tavallisimmat liikuntamuodot ja arjen toiminnot. Mutta jos omaa lajiasi ei löydy laskurista, valitse sitä eniten muistuttava laji.
Esimerkiksi pyöräily erilaisilla pyörillä kuluttaa suunnilleen saman määrän energiaa. Ja jos haluat tietää, paljonko energiaa kirjan lukeminen kuluttaa, valitse laskurista toiminnoksi "istumatyö". Muista myös, että tulokset eivät koskaan ole sataprosenttisen tarkkoja.
Kaikki kehon fyysinen toiminta vaatii polttoainetta. Elimistö tuottaa tätä polttoainetta polttamalla hiilihydraattia, rasvaa ja hieman proteiinia. Rasituksessa olevissa lihaksissa ravintoaineet muuttuvat monimutkaisissa prosesseissa energiaksi. Yleensä elimistö käyttää tähän muuntamistyöhön happea, mutta lyhytkestoisissa suorituksissa, kuten pikajuoksussa ja painonnostossa, elimistö hyödyntää myös muita lähteitä (anaerobinen treeni).
Normaalissa harjoittelussa mitä kovempaa treenaa, sitä enemmän tarvitaan myös energiaa – ja myös enemmän happea. Siksi ihminen hengästyy ponnistellessaan.
Elimistössä on useita energiavarastoja. Elimistö voi käyttää energiaksi esimerkiksi lihaksiin varastoitunutta sokeria tai veressä kiertävää sokeria. Esimerkiksi raskaalla juoksulenkillä lihasten hiilihydraattivarastot ovat tärkeä energianlähde. Elimistö voi polttaa rasvaa, yleensä silloin, kun syke ei ole kovin korkealla. Tällöin elimistö käyttää sekä lihaksiin että muualle kehoon varastoitunutta rasvaa.
Rasvavarastoihin varastoitunutta rasvaa eritetään tarpeen mukaan vereen, joka kuljettaa sen sinne, missä tarvitaan polttoainetta. Siksi liikkuessa ei aktivoida vain juuri sitä lihasta, johon liike kohdistuu, vaan myös rasvavarastoja. Tämä selittää myös sen, miksi esimerkiksi vatsasta ei voi polttaa pois rasvaa vatsalihastreeniä tekemällä.
Kyllä ja ei. Rasvanpoltto kuluttaa energiaa, mutta elimistö ei välttämättä käytä tarvitsemansa energian lähteeksi rasvavarastoja. Erityisesti rankassa treenissä, jossa elimistö tarvitsee runsaasti happea, se käyttää mieluummin energianlähteenä hiilihydraattia/sokeria rasvan sijaan. Jos taas hapesta ei ole pulaa, vaikkapa kevyellä juoksulenkillä, elimistö hyödyntää todennäköisemmin rasvavarastoja energiaa saadakseen.
Asiaa on tutkittu runsaasti, mutta tulokset eivät ole selviä. Se johtuu siitä, että aineenvaihduntaan vaikuttavat mm. elimistön hiilihydraattivarastot, lepo, liikuntamuoto ja edellisenä päivänä syödyt ateriat. Suosittelemme, että ajoitat treenin ja ateriat päivään itsellesi sopivimmalla tavalla etkä yritäkään osua juuri eniten rasvaa polttavaan hetkeen.
Eniten energiaa kuluttavat ne treenimuodot, joissa isot lihakset joutuvat töihin. Nyrkkisääntö on, että mitä suuremmat lihakset työskentelevät, sitä enemmän energiaa kuluu. Siksi esimerkiksi hiihto, crosstrainer, soutu ja kahvakuulatreeni kuluttavat runsaasti energiaa, jos teet lajeja kovalla teholla.
Huomioi kuitenkin myös treenin kesto. Valitse siis sellainen treenimuoto, jota jaksat tehdä pitkään. Siksi tärkeää ei ole vain se, paljonko energiaa treeni kuluttaa minuutissa, vaan myös se, että jaksat jatkaa treeniä muutamaa minuuttia pidempään.
LUE MYÖS: Näin vauhditat treenillä painonpudotusta
Intensiteetti eli teho on ratkaiseva tekijä energiankulutuksen kannalta. Jos treenaat vaikkapa juoksumatolla, lisää siis vauhtia tai nousukulmaa, jos haluat lisätä kulutusta. Jos jatkuva kova treeni ei kiinnosta, kokeile intervallitreeniä, jossa vaihdellaan normaalin ja kovan vauhdin välillä.
Kyllä ja ei. Periaatteessa kulutat energiaa saman määrän iästä riippumatta, jos siis vain olet siinä kunnossa, että pystyt treenaamaan yhtä kovaa kuin nuorempana. Käytännössä harva kuitenkaan pystyy vanhana samanlaiseen treeniin kuin nuorena. Siksi esimerkiksi puolen tunnin juoksulenkin kuluttama energiamäärä on pienempi kuin nuorena, koska et pysty juoksemaan yhtä kovaa kuin aiemmin.
Kyllä ja ei. Periaatteessa kulutetun energian määrä riippuu siitä, miten pitkään on liikkunut, millaisella teholla – ja miten paljon painaa.
Mutta ihmiset, jotka ovat taitavia jossain tietyssä lajissa, oppivat suorittamaan sen taloudellisemmin, joten voimia ja energiaa kuluu silloin vähemmän. Hyvä kunto tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että jaksaa juosta kovempaa tai nostaa raskaampia painoja, jolloin energiankulutus taas kasvaa.
Selvyyden vuoksi: jos juokset nyt 5 kilometrin lenkin ja teet sen uudestaan, kun olet paremmassa kunnossa, kulutat myöhemmällä lenkillä ensimmäistä vähemmän energiaa. Mutta jos juoksit ensimmäisellä kerralla 5 kilometriä 40 minuutissa ja myöhemmällä kerralla samassa ajassa 6 kilometriä, silloin kulutus on myöhemmällä kerralla suurempaa.
Se riippuu siitä, miten pitkän matkan olet kävellyt. Askelmittarit laskevat yleensä sekä lyhyet että pitkät askeleet, eivätkä ne anna suinkaan aina samanlaisia tuloksia. Siksi energiankulutus askelta kohdin voi vaihdella suuresti.
Nyrkkisäännön mukaan energiaa kuluu 1 kcal per painokilo per kilometri. Eli 65-kiloinen henkilö kuluttaa siis 65 kilokaloria kävelemällä 1 kilometrin. Jos 10 000 askelta koostuvat pääasiassa lyhyistä askelista kotona ja työpaikalla, käveltyä matkaa on tullut kenties vain 2,5–3 kilometriä, jolloin energiankulutus jää vain 200 kilokaloriin. Jos taas kävelee reippaan lenkin pitkin askelin, 10 000 askeleella matkaa kertyykin 7 kilometriä, jolloin energiaa kuluu tuplasti eli 455 kcal.
Energiaa kuluu noin 1 kcal per painokilo per kilometri, juoksu tosin kuluttaa hieman kävelyä enemmän energiaa. Kulutus ei riipu juoksu- tai kävelyvauhdista (jos pikajuoksua ei lasketa). 65-kiloinen henkilö kuluttaa siis 5 kilometrin lenkillä noin 325 kcal – riippumatta siitä, käveleekö vai juokseeko tai kuinka kova vauhti on.
KOKEILE MYÖS: 5 kilometrin juoksuohjelma vasta-alkajille