Mikä on normaali lasten painoindeksi?

Lasten painoindeksi (Body Mass Index eli BMI) lasketaan samalla tavalla kuin aikuisten, joten lapsilla voi käyttää samaa painoindeksilaskuria kuin aikuisilla. Saatu luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen aikuisten lukujen kanssa, kun halutaan tietää, onko lapsi esimerkiksi ali- tai ylipainoinen.

Laske lapsen painoindeksi täällä ja katso sitten alla olevista taulukoista (Painoindeksi 3–12-vuotiaat ja Painoindeksi 13–18-vuotiaat), miten tulosta tulkitaan.

Taulukot ovat lihavuuden tutkimiseen ja siihen liittyvien sairauksien torjuntaan keskittyvän World Obesity Federation -järjestön laatimat.

Painoindeksilukuja on kuitenkin tulkittava varauksella, sillä lapset kehittyvät eri tavoin ja eri tahtiin. Jos uskot lapsesi olevan yli- tai alipainoinen, ota yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen.

Painoindeksilukuja on kuitenkin tulkittava varauksella, sillä lapset kehittyvät eri tavoin ja eri tahtiin. Jos epäilet, ettei teini-ikäisesi paino ole terveellinen ja normaali, ota yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen.

Lapset kehittyvät jatkuvasti, ja heidän vartalonsa koostumus on erilainen kuin aikuisten.

Pikkulapsen pyöreys häviää lasten tullessa kouluikään. Sitten heistä tulee teini-ikäisiä, jotka voivat kasvaa nopeasti useita senttimetrejä, kunnes he lopulta saavuttavat ”aikuisen” ruumiinrakenteen noin 18-vuotiaina.

Jatkuvan kehityksen vuoksi myös lasten niin sanottu normaali painoindeksi vaihtelee koko lapsuuden ajan, kun taas aikuisilla se ei enää muutu.

Lapsilla on oma BMI-asteikkonsa. Aikuisten painoindeksi 25 (= ylipaino) vastaa 9-vuotiaalla tytöllä painoindeksiä 19 ja 15-vuotiaalla pojalla painoindeksiä 23,9. Lasten painoindeksiä kutsutaan myös nimellä ”ISO-BMI”.

Painoindeksiraja, jonka perusteella lapset luokitellaan ylipainoisiksi, laskee ensimmäisinä elinvuosina 5–6-vuotiaaksi asti, jolloin lapset ovat yleensä hoikimmillaan. Sitten raja nousee jälleen, kunnes he 18-vuotiaina siirtyvät aikuisten asteikolle.

Myös tyttöjen ja poikien välillä on eroja. Pienten tyttöjen normaalin painoindeksin raja on yleensä alhaisempi kuin poikien, kun taas teini-ikäisten tyttöjen painoindeksin on oltava hieman korkeampi kuin teini-ikäisten poikien.

Kuten aikuisilla, lasten painoindeksilukuja voidaan käyttää tilastollisiin tarpeisiin. Myös lääkärit ja terveydenhoitajat voivat käyttää niitä lasten kehityksen seurantaan, jotta alkavaan ylipainoon voidaan reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten ehkäistä monia ylipainoon liittyviä ongelmia.

Painoindeksi ei kuitenkaan ole ainoa ohjenuora, vaan esimerkiksi neuvoloissa lasten kehitystä seurataan myös pituuspaino-käyrillä. Jokaisen lapsen kohdalla painon arviointi tehdään yksilöllisesti. Jos oman lapsesi painoindeksi herättää huolta ja olet epävarma, miten sitä pitäisi tulkita, kannattaa ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen.

Määrä vaihtelee hieman eri tilastojen mukaan. WHO:n arvion mukaan 5–19-vuotiaista suomalaislapsista ylipainoisia on noin 30 %.

Korkea painoindeksi tarkoittaa yleensä, että lapsen kehossa on liikaa rasvaa ja hänet luokitellaan siksi ylipainoiseksi. Korkea painoindeksi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita epäterveellistä lihavuutta.

Koska painoindeksi ei kerro rasvan, lihasten ja luuston välisestä suhteesta kehossa, esimerkiksi hyvin lihaksikkaalla lapsella voi olla (liian) korkea painoindeksi ilman terveyshaittoja. Murrosiän aikana poikien ja tyttöjen kehossa tapahtuu myös suuria muutoksia, jotka eivät aina noudata tavanomaisia kehityskäyriä.

Varhain kehittyvällä tytöllä on luonnollisesti enemmän rasvaa kehossaan ja siksi hänen painoindeksinsä voi olla korkeampi kuin ikätovereillaan. Hän ei kuitenkaan ole tämän vuoksi välttämättä ylipainoinen.

Monesti korkea painoindeksi kuitenkin tarkoittaa, että lapsi on ylipainoinen. Tällöin lapsen riski tiettyihin terveyshaittoihin voi olla kohonnut.

Lihavilla lapsilla voi esiintyä esimerkiksi kohonnutta verenpainetta ja diabetesta, astmaa, uniapneaa, maksan toiminnan häiriöitä sekä polvi- ja lonkkavaivoja. Lisäksi heillä on lisääntynyt riski psykososiaalisiin ongelmiin, kuten huonoon itsetuntoon.

Jos ylipainoinen lapsi ei saa apua, hänellä riski aikuisiän lihavuuteen ja siihen liittyviin sairauksiin – kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin – on suurempi.

Tutkimukset osoittavat, että useampi kuin yksi kolmesta ylipainoisesta esikoululaisesta ja yli puolet ylipainoisista koululaisista on ylipainoisia myös aikuisena.

Vaikka ylipainoon kiinnitetään paljon huomiota, myös asteikon toiseen päähän – lapsen alipainoon – on suhtauduttava vakavasti.

WHO:n arvion mukaan hieman yli 2 prosenttia suomalaislapsista ja -nuorista on alipainoisia (painoindeksi aikuisten asteikolla alle 17). Eniten alipainoa esiintyy 10–19-vuotiailla pojilla (2,93 %) ja vähiten 5–9-vuotiailla tytöillä (0,79 %).

Alhainen painoindeksi voi olla merkki useista eri ongelmista, esimerkiksi:

• Aineenvaihdunnalliset ongelmat, esimerkiksi viivästynyt fysiologinen kehitys
• Psykososiaaliset ongelmat
• Ravintoaineiden imeytymisen häiriö
• Syömishäiriö
• Köyhyys
• Valikoiva syöminen (”nirsoilu”)
• Krooninen perussairaus

Jos epäilet, että lapsesi on alipainoinen, ota terveydenhuoltoon arviointia ja mahdollisen syyn selvittämistä varten.