Oireita ilmaantuu salavihkaa, ja moni sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Katso riskitekijät täältä.
ONKO SINULLA TYYPIN 2 DIABETEKSEN OIREITA? Jos tunnistat itselläsi yhden tai useamman riskitekijän, kannattaa mittauttaa verensokerisi. Mitä aikaisemmin sairaus havaitaan, sitä parempi.
Arviolta yli 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Siitä voi seurata vakavia ongelmia, sillä diabetes voi aiheuttaa myös monia lisäsairauksia.
Tässä artikkelissa kerromme lisää riskitekijöistä ja tyypin 2 diabeteksen oireista. Riski on esimerkiksi kasvanut, jos lähisukulaisilla on diabetes ja elämäntavat ovat epäterveelliset.
Lue tyypin 2 diabeteksesta: Ann Lena sai verensokerinsa laskemaan 6 viikossa
Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti vuosien mittaan, minkä vuoksi oireet ilmenevät tyypillisesti vähitellen.
Siksi ne voi olla helppo sivuuttaa ja sekoittaa esimerkiksi ikääntymiseen tai tavalliseen väsymykseen ja huonovointisuuteen.
Väsymys ja jano ovat osa oireista, jotka voivat viitata diabetekseen.
ELÄMÄNTAVAT – elämäntavoilla on suuri merkitys. Tyypin 2 diabetes on siis usein ehkäistävissä terveellisellä ja aktiivisella elämäntavalla.
PERIMÄ – on merkittävä riskitekijä. Jos on perinnöllinen alttius tyypin 2 diabetekseen, elämäntavoilla voi todennäköisesti lykätä sairauden puhkeamista mutta ei estää sitä kokonaan.
Katso seuraavasta kappaleesta, miten suuri vaikutus perimällä on. Alempaa voit lukea lisää muista riskitekijöistä.
Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi vähentää terveellisellä ja aktiivisella elämäntavalla. Lue lisää aiheesta täältä.
Jos sinulla on perinnöllisen alttiuden vuoksi kohonnut sairastumisen riski, voit terveellisillä elämäntavoilla mahdollisesti vain lykätä taudin puhkeamista.
Tyypin 2 diabetesta hoidetaan pääasiassa elämäntapamuutoksilla, joiden ohella käytetään lääkehoitoa. Suuri osa hoidosta on siis sairastuneen omalla vastuulla, mikä tarkoittaa terveellisempää ruokavaliota, liikunnan lisäämistä ja usein laihduttamista.
Ensisijainen tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytetty lääke on metformiini, joka muun muassa vähentää maksan sokerintuotantoa. Metformiini nautitaan tabletteina.
Muita lääketyyppejä ovat niin sanotut SGLT-2-estäjät (tabletit) ja GLP-1-reseptoriagonistit (tyypillisesti injektioita), kuten Ozempic.
Jotkut potilaat tarvitsevat myös verenpainetta ja/tai kolesterolia alentavia lääkkeitä. Kaikki eivät tarvitse lääkkeitä.
Jos tyypin 2 diabetesta ei hoideta, vakavien seuraussairauksien riski kasvaa.
Lue myös: Voiko tyypin 2 diabeteksesta parantua?
TÄYSJYVÄVILJA, HEDELMÄT JA VIHANNEKSET – ovat kolme tärkeää painopistettä elintapasairauksia ehkäisevässä terveellisessä ruokavaliossa.
Noudata yleisiä ravitsemussuosituksia:
Jos tarvitset apua terveellisen ruokavalion aloittamisessa, kokeile KUNTO PLUS Ruokavalio -ohjelmaa
Jos haluat laihtua, suosittelemme kokeilemaan KUNTO PLUSsan vähäkalorisia ruokavalioita, joita noudattamalla voit pudottaa painoa turvallisesti ja terveellisesti.
LIIKUNTA ON TÄRKEÄÄ kunnolle ja terveydelle. Juoksu on hyvä laji, mutta niin ovat myös esimerkiksi reipas kävely, pyöräily ja uinti.
Liikuntasuositusten mukaan aikuisten (18–65-vuotiaat) tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2 h 30 min tai raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 1 h 15 min viikossa. Mieluiten liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 30 minuuttia päivittäin. Myös arkiliikunta on tärkeää.
Lisäksi tulisi harrastaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa.
Harrasta liikuntaa, joka tuntuu sinusta mieluisalta, jotta motivaatiosi säilyy etkä lopeta heti alkuunsa.
Valitse laji fyysisten kykyjesi mukaan ja aloita omaa kuntoasi vastaavalta tasolta. Jos sinulla on esimerkiksi polvivaivoja, juokseminen ei ehkä ole paras valinta. Sen sijaan voit esimerkiksi kävellä, pyöräillä tai uida.
KUNTO PLUS tarjoaa laajan valikoiman harjoitusohjelmia liikunnan aloittamiseen. Alta löydät esimerkiksi suositut kävely-, juoksu- ja voimaharjoitteluohjelmamme.
Ensin on tärkeää ymmärtää, mitä terveessä kehossa yleensä tapahtuu aterian jälkeen, kun elimistö alkaa sulattaa ruokaa.
Solujen heikentynyt insuliiniherkkyys käynnistää vielä yhden haitallisen kehityskulun.
Molempia diabetestyyppejä yhdistää se, että insuliinimekanismi ei toimi niin kuin sen pitäisi.
Osa oireista on samoja, mutta erojakin on paljon esimerkiksi siinä, ketkä ovat alttiita sairastumaan ja mitä kehossa tapahtuu.
Olemme luetellet eroja alla olevassa taulukossa, ja voit lukea lisää tyypin 1 diabeteksesta täältä.
| TYYPIN 1 DIABETES | TYYPIN 2 DIABETES | |
|---|---|---|
| Tyyppi | Krooninen autoimmuunisairaus. | Krooninen sairaus. |
| Syy | Tarkkaa syytä ei tiedetä. | Riskitekijöitä ovat muun muassa perinnöllinen alttius, ylipaino, epäterveelliset ruokailutottumukset ja liikunnan puute. |
| Mitä elimistössä tapahtuu | Haiman solut ovat vaurioituneet eivätkä pysty tuottamaan insuliinihormonia, minkä vuoksi verensokeri on jatkuvasti koholla. | Solujen insuliiniherkkyys on heikentynyt, eikä elimistö pysty siksi kuljettamaan tarpeeksi glukoosia verestä soluihin. Verensokeri nousee, ja haima yrittää kompensoida tilannetta tuottamalla vielä enemmän insuliinia. |
| Oireet | Oireet alkavat yleensä melko nopeasti. Niitä ovat esimerkiksi lisääntynyt virtsaamistarve, lisääntynyt jano, väsymys, selittämätön painonlasku, nälkä, näköhäiriöt ja tajuttomuus. | Oireet ilmaantuvat vähitellen, joten ne voivat jäädä helpommin huomaamatta. Niitä ovat esimerkiksi: tihentynyt virtsaamistarve, lisääntynyt jano, väsymys, kutina (erityisesti sukuelinten alueella johtuen sienestä), pahoinvointi, tuntohäiriöt, näköhäiriöt, haavojen hidas paraneminen, toistuvat infektiot ja yleensä heikentynyt terveydentila. |
| Diagnosointi | Diagnosoidaan mittaamalla paastoverensokeri verikokeesta. Jos arvo on 7,0 mmol/mol tai yli, kyseessä on tyypin 1 diabetes. | Diagnosoidaan esimerkiksi mittaamalla pitkäaikainen verensokeri (HbA1c) verikokeesta. Jos HbA1c-arvo on 48 mmol/mol tai enemmän, se viittaa diabetekseen. |
| Hoito | Päivittäinen insuliinihoito pistoksina tai insuliinipumpulla. | Terveellinen elämäntapa, mahdollisesti yhdistettynä tabletteina annettavaan tai pistettävään lääkehoitoon. |
| Ehkäisy | Ei tunneta ehkäisykeinoa. | Usein mahdollista ehkäistä tai puhkeamista lykätä terveellisillä elämäntavoilla. |
| Ketkä sairastuvat? | Useimmat sairastuvat alle 40-vuotiaana, ja sairastuneista 70 prosenttia on alle 20-vuotiaita. | Useimmiten aikuiset tai vanhukset, joilla on epäterveelliset elämäntavat. |
Tyypin 2 diabeteksen diagnosoinnissa käytetään verensokerin tai sokerihemoglobiinin mittauksia. Esimerkiksi niin sanottu pitkäaikaisverensokeri (HbA1c) osoittaa keskimääräisen verensokerin viimeisten kahden tai kolmen kuukauden ajalta.
Jos HbA1c on korkea, se on merkki siitä, että kehon insuliinimekanismissa on häiriö.
Jos pitkäaikainen verensokeri on 48 mmol/mol tai yli, lääkäri voi diagnosoida tyypin 2 diabeteksen. Jos arvo on välillä 42 ja 48 mmol/mol, se tarkoittaa, että verensokeri on koholla ja viittaa esidiabetekseen eli kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Jos tyypin 2 diabetesta ei hoideta, vakavien lisäsairauksien riski kasvaa. Tämä johtuu siitä, että kehon pienet verisuonet ja hermoradat vaurioituvat verensokerin ollessa pitkään koholla.
Seurauksena voi olla silmien, hermojen, munuaisten ja jalkojen sekä sydän- ja verisuonijärjestelmän sairauksia.
Mitä aikaisemmin sairaus havaitaan ja hoito aloitetaan, sitä paremmin lisäsairauksia voidaan ehkäistä.
On tärkeää käydä säännöllisesti lääkärintarkastuksissa ja pitää silmällä painoa ja verenpainetta. Kun lisäksi noudattaa terveellisiä elämäntapoja, tyypin 2 diabeteksen kanssa voi elää hyvää elämää.
Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, jonka aiheuttamiin lisäsairauksiin voi kuolla.
Lisäsairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, jotka ovat yleisin yksittäinen kuolinsyy Suomessa ja aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa THL:n mukaan.