6 väitettä verensokerista

Jos syöttää itselleen pieniä sokeriannoksia koko ajan, elimistö joutuu erittämään koko ajan insuliinia. Ajan mittaan insuliinin vaikutus heikkenee ja elimistön kyky säädellä verensokeria huononee.

Vain nuorilla ja erittäin aktiivisilla liikkujilla on tarvetta napsia koko ajan välipaloja.

LUE MYÖS: KUNTO PLUSsan laihdutusohjelmat kalorilaskelmien kanssa

Hyvin monilla on vaikeuksia säädellä verensokeriaan, ja siksi se on usein korkealla.

Korkea verensokeri ei välttämättä oireile mitenkään, mutta se vaurioittaa verisuonia ja aiheuttaa valtimoahtaumia, silmän verkkokalvosairautta sekä munuaisten tai hermoston toimintahäiriöitä.

Jos haluaa pitää verensokerinsa tasapainossa, säännöllinen liikunta on yhtä tärkeä kuin se, mitä syö, koska liikunta parantaa lihasten kykyä sekä varastoida että kuluttaa sokeria.

Sekä ravintoon että liikuntaan kannattaa panostaa.

Liikunta voi auttaa tasaamaan verensokeria

Elimistö ei käytä ihan suoraan verensokeria liikunnan polttoaineena. Kun veri kiertää maksaan, maksa valmistaa verensokerista varastohiilihydraattia eli glykogeenia, jota varastoituu rajallisesti maksaan ja lihaksiin ja loput rasvakudoksiin.

Jos maksan ja lihasten polttoainevarastot tyhjenevät, maksa muuntaa rasvaa elimistön polttoaineeksi.

KUNTO PLUSsan 5 km juoksuohjelma vasta-alkajalle

Rasvassa on enemmän kaloreita kuin sokerissa. Kun verensokeri nousee, koska on syönyt paljon sokeria, elimistöön tulee hormoniepätasapaino, joka vaikuttaa rasvanpolttoon.

Verensokerin epävakaus voi olla yksi syy siihen, että paino ei laske.

Ankaran fyysisen rasituksen jälkeen tai diabetesta sairastavilla liian matala verensokeri on ongelma. Muilla se on vain merkki siitä, että elimistö alkaa pian ottaa energiaa rasvasta.

Lyhyt, tehokas liikuntatuokio saa elimistön ottaman energiaa varastoista. Jos matala verensokeri tulee 2–4 tuntia ateriasta, on syytä muistella, onko aterialla tullut syötyä runsaasti nopeaa hiilihydraattia. Nopean hiilihydraatin välttäminen jatkossa voi auttaa.