Normaali verenpaine pienentää veritulpan riskiä

Suonissa vallitseva paine on erittäin tärkeä terveyden kannalta. Verenpainetta kannattaakin seurata säännöllisesti, etenkin, kun mittarissa on jo 50 vuotta. Lue, millaisissa lukemissa verenpaineen tulisi olla.

Nainen mittaa normaalia verenpainetta verenpainemittarilla

ONKO SINUN VERENPAINEESI NORMAALI? Selvitä asia lääkärissä tai mittaa itse verenpaine kotona – kaikessa rauhassa.

© Bonnier Publications

Tiedätkö, onko sinulla normaali verenpaine? Jos et, suosittelemme lämpimäsi hankkimaan verenpainemittarin mahdollisimman pian – etenkin, jos olet yli 50-vuotias.

50 ikävuoden jälkeen korkean verenpaineen riski kasvaa. Verenpainetta onkin syytä seurata, sillä korkea verenpaine lisää vakavien sairauksien, kuten veritulpan tai aivohalvauksen riskiä.

Lue myös: Miksi verenpaine nousee iän myötä?

Oireita ilmenee vain harvalla

Hankalaa on se, että harva kokee oireita, jos suoniemme paine nousee liian korkeaksi.

Lue myös: Onko sinulla riski sairastua korkeaan verenpaineeseen? Tee testi täällä

Siksi on niin tärkeää mitata verenpaine säännöllisesti – se on nimittäin ainoa tapa varmistua että verenpaine on normaali. Kerromme tästä paljon enemmän jäljempänä.

Katso vastaukset tyypillisiin verenpainetta koskeviin kysymyksiin:

1 Mikä on normaali verenpaine?


Verenpaineen katsotaan olevan ihanteellinen, kun se on 120/80 tai alle, ja normaali, kun se on alle 130/85. Jos yläpaine on 130–139 ja/tai alapaine 85–89, verenpaine on lievästi koholla. Jos verenpaine on 140/90, se on jo koholla. Tällöin verenpainetta kannattaa jo viimeistään tarkkailla ja tuunata elintapoja terveellisemmiksi.

Verenpaineella on nimittäin terveydelle kauaskantoista merkitystä: ihanteellinen ja normaali verenpaine eivät kuormita turhaan sydäntä ja verisuonia, mikä auttaa vähentämään veritulppien ja aivohalvauksen riskiä.

Lue myös: Korkea verenpaine – näin siihen voi vaikuttaa itse

Ihanteellinen verenpaine on 120/80 tai alle.

IHANTEELLINEN VERENPAINE on 120/80 tai alle.

2 Mitä verenpaine tarkoittaa?


Verenpaine on paine, jonka veren virtaus aiheuttaa valtimoihin – hieman kuin letkussa virtaavan veden paine. Se kertoo myös, kuinka kovaa sydän joutuu työskentelemään pumpatakseen verta suoniin.

Paine mitataan millimetreinä elohopeaa (mmHg), ja se koostuu kahdesta luvusta, joista ensimmäinen on aina suurempi, esimerkiksi 125/85.

Verenpaineen luvut

  1. SYSTOLINEN verenpaine: Ensimmäinen ja korkeampi luku. Systolinen eli yläpaine kuvaa valtimon sisäistä painetta sydämen supistuessa.
  2. DIASTOLINEN verenpaine: Toinen ja matalampi luku. Diastolinen eli alapaine ilmaisee lepovaiheen paineen, kun sydän rentoutuu kahden supistuksen välillä ja täyttyy uudelleen verellä.

3 Taulukko: mikä on korkea, alhainen ja normaali verenpaine?


Onko verenpaineesi normaali? Tarkista taulukostamme. Yleensä *samat raja-arvot koskevat sekä miehiä että naisia, iästä riippumatta.

Lue myös: Onko alhainen verenpaine vaarallista?

VerenpainetasoSystolinen verenpaineDiastolinen verenpaineHoito
Optimaalinen verenpaine< 120 /< 80Ei tarvetta – ihannetilanne!
Normaali verenpaine120–129 /80–84Ei tarvetta – kaikki kunnossa!
Korkea normaali verenpaine130–139 /85–89Elintapahoito
Lievästi kohonnut verenpaine140–159 /90–99Elintapahoito, tarvittaessa lääkehoito
Kohtalaisesti kohonnut verenpaine160–179 /100–109Lääkehoito ja elintapahoito
Huomattavasti kohonnut verenpaine≥ 180 /≥ 110Välitön hoitoon hakeutuminen

4 Mitä merkitystä verenpaineella on?


Verenpaineeseen vaikuttavat elimistössä kolme tekijää:

1. Verisuonten sisäinen paksuus ja joustavuus

- Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon tilaa verellä on virrata verisuonissasi. Mitä vähemmän tilaa, sitä korkeampi verenpaine.

Joustavat verisuonet ovat hyvä asia. Tällöin verisuonet voivat antaa periksi ja laajentua, kun sydän esimerkiksi liikunnan aikana pumppaa ylimääräistä verta elimistöön.

Kun verisuonet pystyvät tällöin joustamaan, ne myös kuluvat vähemmän. Tällöin sydämen ei myöskään tarvitse tehdä yhtä ankarasti töitä kuin jos sen pitäisi saada vastaava määrä verta liikkumaan joustamattomissa suonissa.

Verisuonten sisähalkaisijaan voi vaikuttaa useat tekijät. Verisuonia ympäröi esimerkiksi sileä lihas, joka voi supistua ja siten pienentää verisuonten tilaa. Tämä aiheuttaa verenpaineen nousua. Verisuonet voivat supistua myös esimerkiksi kylmyyden, stressin tai tupakoinnin seurauksena.

Valtimonkovettumatauti, jossa valtimon sisään kertyy vähitellen kolesterolia kovettumiksi, vähentää myös tilaa verisuonissa ja vaikeuttaa veren kulkua. Tämän seurauksena paine nousee ja sydän joutuu tekemään ylitöitä.

2. Veren määrä ja paksuus

- Jos esimerkiksi joudut onnettomuuteen, jossa menetät paljon verta, verenpaineesi laskee. Ja paksu veri vaatii enemmän voimaa työntyäkseen suonissasi, mikä voi aiheuttaa paineen nousun.

Veren määrään vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon suolaa syöt. Ravinnosta saatava suola kulkeutuu vereen, ja jos suolaa saadaan liikaa, veri on suolaisempaa kuin ympäröivä kudos. Tasapainon säilyttämiseksi veri imee itseensä nestettä niin, että veren suolapitoisuus pienenee. Tällöin veri vie enemmän tilaa ja verenpaine nousee.

Lue myös: Useimmat syövät liikaa suolaa

Veren paksuuteen (viskositeettiin) voi vaikuttaa myös muun muassa pitkäaikainen tupakointi, joka tekee verestä paksumpaa. Veridopingilla ja EPO:lla, joka lisää punasolujen määrää veressä, jotta se voisi kuljettaa enemmän happea kehossa, on sama vaikutus.

3. Voima, jolla sydän pumppaa verta elimistöön

- Mitä voimakkaammin sydän pumppaa, sitä korkeampi verenpaine.

Sydän yrittää aina lähettää elimistöön juuri niin paljon verta kuin tarvitaan, jotta solut saavat riittävästi happea ja ravintoaineita. Lepotilassa sydän pumppaa noin 5 litraa verta elimistöön joka minuutti.

Kuormittavan liikunnan tai kovan fyysisen työn aikana sydämen pumppaama verimäärä moninkertaistuu, koska solut tarvitsevat silloin enemmän happea. Sydän tekee tämän lyömällä useammin (jolloin syke nousee) sekä voimakkaammin.

Vahva sydän, joka pystyy pumppaamaan aina tarvittaessa suuria määriä verta elimistöön, on hyvä asia. Jos sydän joutuu kuitenkin jatkuvasti tekemään normaalia enemmän töitä ahtautuneiden tai jäykkien verisuonten vuoksi, sillä on terveydelle haitallisia seurauksia.

5 Mitkä asiat vaikuttavat verenpaineeseen?


Elimistö säätelee verenpainetta erilaisten hormonien ja kemiallisten aineiden avulla, ja siihen vaikuttavat jatkuvasti monet tekijät. Siksi se vaihtelee vuorokauden ympäri.

Jotta omasta verenpaineesta saa luotettavan käsityksen, se kannattaa mitata useita kertoja peräkkäin ja myös useiden päivien aikana.

Verenpaineeseen vaikuttavia tekijöitä

Välittömästi vaikuttavat tekijät

Verenpaineen väliaikainen nousu ei ole yleensä haitallista, mutta nousua aiheuttavista tekijöistä on hyvä olla silti tietoinen. Verenpaine voi nousta hetkellisesti monesta syystä:

  • kylmyys tai kuumuus
  • virtsaamisen tarve
  • tupakointi, syöminen ja juominen
  • stressi ja hermostuneisuus
  • nopea seisomaan nouseminen tai istualle laskeutumnen
  • nukkuminen
  • puhuminen
  • fyysinen rasitus

Pitkällä aikavälillä vaikuttavat tekijät

Näiden osalta on ryhdyttävä toimiin niiltä osin kuin se on mahdollista, etenkin jos on yli 50-vuotias tai jos suvussa on korkeaa verenpainetta.

  • Ikä
  • Perintötekijät
  • Ruokavalio
  • Liikkuminen
  • Paino
  • Yleinen stressitaso

6 Voiko verenpainetta mitata itse?


Kyllä. Kotikäyttöön tarkoitetut verenpainemittarit ovat nykyään niin tarkkoja ja helppokäyttöisiä, että voit luottavaisin mielin mitata verenpainetta itse kotioloissa.

Lue myös: Kuinka verenpainemittaria käytetään

5 hyötyä verenpaineen mittaamisesta kotona

  • Sinun ei tarvitse varata aikaa lääkärille.
  • Voit mitata verenpaineesi usein ja silloin, kun sinulle sopii.
  • Voit tehdä useita mittauksia ajan mittaan tarkempien tulosten saamiseksi.
  • Voit tarkistaa muun perheenjäsenen tilanteen.
  • Vältät ”valkotakkiverenpaine”-ilmiön – kun verenpaine nousee lääkärin vastaanotolla hermostuneisuuden vuoksi, mikä johtaa harhaanjohtavaan tulokseen.

Jos verenpaine on kotimittauksissa toistuvasti koholla, kannattaa aina mennä lääkäriin ja selvittää jatkotutkimusten ja eri hoitomuotojen tarvetta.

Lue myös: Selvitä maksimisykkeesi ja leposykkeesi.