Verenpaineeseen vaikuttavat elimistössä kolme tekijää:
1. Verisuonten sisäinen paksuus ja joustavuus
- Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon tilaa verellä on virrata verisuonissasi. Mitä vähemmän tilaa, sitä korkeampi verenpaine.
Joustavat verisuonet ovat hyvä asia. Tällöin verisuonet voivat antaa periksi ja laajentua, kun sydän esimerkiksi liikunnan aikana pumppaa ylimääräistä verta elimistöön.
Kun verisuonet pystyvät tällöin joustamaan, ne myös kuluvat vähemmän. Tällöin sydämen ei myöskään tarvitse tehdä yhtä ankarasti töitä kuin jos sen pitäisi saada vastaava määrä verta liikkumaan joustamattomissa suonissa.
Verisuonten sisähalkaisijaan voi vaikuttaa useat tekijät. Verisuonia ympäröi esimerkiksi sileä lihas, joka voi supistua ja siten pienentää verisuonten tilaa. Tämä aiheuttaa verenpaineen nousua. Verisuonet voivat supistua myös esimerkiksi kylmyyden, stressin tai tupakoinnin seurauksena.
Valtimonkovettumatauti, jossa valtimon sisään kertyy vähitellen kolesterolia kovettumiksi, vähentää myös tilaa verisuonissa ja vaikeuttaa veren kulkua. Tämän seurauksena paine nousee ja sydän joutuu tekemään ylitöitä.
2. Veren määrä ja paksuus
- Jos esimerkiksi joudut onnettomuuteen, jossa menetät paljon verta, verenpaineesi laskee. Ja paksu veri vaatii enemmän voimaa työntyäkseen suonissasi, mikä voi aiheuttaa paineen nousun.
Veren määrään vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon suolaa syöt. Ravinnosta saatava suola kulkeutuu vereen, ja jos suolaa saadaan liikaa, veri on suolaisempaa kuin ympäröivä kudos. Tasapainon säilyttämiseksi veri imee itseensä nestettä niin, että veren suolapitoisuus pienenee. Tällöin veri vie enemmän tilaa ja verenpaine nousee.
Lue myös: Useimmat syövät liikaa suolaa
Veren paksuuteen (viskositeettiin) voi vaikuttaa myös muun muassa pitkäaikainen tupakointi, joka tekee verestä paksumpaa. Veridopingilla ja EPO:lla, joka lisää punasolujen määrää veressä, jotta se voisi kuljettaa enemmän happea kehossa, on sama vaikutus.
3. Voima, jolla sydän pumppaa verta elimistöön
- Mitä voimakkaammin sydän pumppaa, sitä korkeampi verenpaine.
Sydän yrittää aina lähettää elimistöön juuri niin paljon verta kuin tarvitaan, jotta solut saavat riittävästi happea ja ravintoaineita. Lepotilassa sydän pumppaa noin 5 litraa verta elimistöön joka minuutti.
Kuormittavan liikunnan tai kovan fyysisen työn aikana sydämen pumppaama verimäärä moninkertaistuu, koska solut tarvitsevat silloin enemmän happea. Sydän tekee tämän lyömällä useammin (jolloin syke nousee) sekä voimakkaammin.
Vahva sydän, joka pystyy pumppaamaan aina tarvittaessa suuria määriä verta elimistöön, on hyvä asia. Jos sydän joutuu kuitenkin jatkuvasti tekemään normaalia enemmän töitä ahtautuneiden tai jäykkien verisuonten vuoksi, sillä on terveydelle haitallisia seurauksia.