Milloin kävit viimeksi mittauttamassa kolesteroliarvosi? Monilla on tietämättään veressä liikaa haitallista kolesterolia, mutta kolesterolin määrän saa onneksi helposti selville verikokeella, ja kohonnutta kolesterolia voi myös ehkäistä ja hoitaa monin keinoin.
KOLESTEROLI – liiallinen huonon kolesterolin määrä veressä lisää ahtaumien riskiä.
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota kaikilla on veressä. Kolesterolia on kuitenkin kahdenlaista, ja jos veressä on liikaa niin sanottua huonoa kolesterolia, se lisää valtimotaudin ja verihyytymien riskiä.
Kerromme, mitä kolesteroli on ja miten korkeaa kolesterolia voi ehkäistä ja hoitaa.
”Kokonaiskolesterolilla” tarkoitetaan kaikkea verenkierrossa kulkevaa kolesterolia. Siihen sisältyvät HDL- ja LDL-kolesteroli sekä jäännöskolesteroli.
Tärkein tieto on se, miten eri kolesterolien määrä veressä jakautuu, sillä osa kolesteroleista on ihmiselle hyödyllisiä ja tarpeellisia, osa taas on haitaksi.
P tarkoittaa plasmaa, joka on veren nestemäinen osa. Kolesterolimittauksessa "P -kolesteroli" tai "P -Kol" tarkoittaa ”plasman kolesterolia” eli plasmasta mitattua kolesterolin määrää kokonaisuudessaan.
Kolesteroliarvot mitataan verikokeella, eikä sitä voi tehdä kotioloissa. Mittauksessa selvitetään tyypillisesti kaikkien kolesterolimuotojen määrät millimooleina litraa kohti. Kolesterolille on määritelty suositeltavat viitearvot. Jos kokonaiskolesteroli on korkea, on tärkeää selvittää, missä suhteessa veressä on hyvää ja pahaa kolesterolia.
Voi olla tarpeen mitata myös veren triglyseridipitoisuus eli veren rasvahappojen määrä, sillä runsas triglyseridien määrä kasvattaa verisuonten kalkkeutumisen riskiä samoin kuin LDL-kolesteroli.
Jos lähisuvussa on todettu sydän- ja verisuonitauteja tai kohonnutta kolesterolia, kannattaa omatkin kolesteroliarvot selvittää. Veren kolesteroliin voivat nimittäin vaikuttaa perinnöllisetkin tekijät, vaikka elämäntavat olisivatkin muuten terveelliset eikä mitään oireita olisi ilmennyt.
Lue myös: Näin veritulppa oireilee
Voi myös olla järkevää mittauttaa kolesteroliarvot, vaikka perintötekijöiden osalta ei suurempaa riskiä olisikaan, jos on esimerkiksi ylipainoinen, tupakoi tai verenpaine on kohonnut. Tarvittaessa voi aina myös kysyä asiasta lääkäriltä.
TYYDYTTYNYT ELI KOVA RASVA kovettuu kylmässä, kuten voi.
Korkea kolesteroli voi johtua elintavoista, sairauksista tai perimästä.
ELINTAVAT: Epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin. Varsinkin tyydyttynyt rasva, jota on runsaasti naudan- ja sianlihassa sekä rasvaisissa maitotuotteissa, kohottaa LDL-kolesterolin määrää veressä. Liikunta sen sijaan lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää. Rasvainen ruokaa ja vähäinen liikunta onkin kaikin tavoin kehno yhdistelmä kolesterolin kannalta.
SAIRAUDET: Korkean kolesterolin taustalla voi olla myös esimerkiksi maksa-, munuais- tai kilpirauhassairaus. Tällaista syytä kutsutaan ”sekundääriseksi syyksi”. Myös huonossa hoidossa oleva diabetes voi nostaa kolesterolin määrää, samoin jotkin lääkkeet, kuten kortisoni ja jotkin psyykenlääkkeet.
PERINÖTEKIJÄT: On olemassa useita geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat veren kolesteroliin. Yleisin niistä johtaa siihen, että maksa ei toimi normaalisti eikä pidätä LDL-kolesterolia oikein, jolloin verenkiertoon päätyy tavallista enemmän kolesterolia.
Jos veressä on liikaa huonoa eli LDL-kolesterolia, verisuonet voivat ajan mittaan niin sanotusti kalkkeutua eli ahtautua vaarallisesti. Tällöin veri ei pääse virtaamaan kunnolla, mikä voi aiheuttaa kipua jalkoihin tai rintaan fyysisen aktiivisuuden aikana. Jos tilaa ei hoideta ajoissa, verisuonet ahtautuvat vähitellen niin, ettei veri kulje lainkaan, tai suoniin kertyneestä plakista muodostuu veritulppia, jotka voivat tukkia suonen. Mikäli tulppa päätyy aivoihin tai sydämeen, tila on hengenvaarallinen.
Kolesterolin haitat rasittavat etenkin seuraavia kohtia elimistössä:
Aivot: Veren virtaus pään alueelle voi heikentyä, mikä voi johtaa veritulppaan tai verenvuotoon.
Sydän: Sydämen verenkierto voi heikentyä, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai veritulpan sydämeen.
Jalat: Jalkojen verenkierto voi heikentyä, mikä voi johtaa kipuihin kävellessä.
Jotkin biologiset lääkkeet voivat pudottaa kolesterolin määrän nollaan, mikä ei ole toivottavaa. Kolesteroli on tärkeää solujen rakennusainetta, jota tarvitaan elimistössä.
Liian vähäisestä kolesterolista ei kuitenkaan tarvitse muuten huolissaan – kolesterolia ei saa liian alhaiseksi pelkillä elintavoilla, vaikka polkisi kuntopyörää aamusta iltaan ja karttaisi kaikkia mahdollisia rasvoja.
Elämäntavat ovat kaiken a ja o myös kolesteroliarvojen kannalta, sillä kolesteroliarvoihin voi itse vaikuttaa merkittävästi – vaikka kolesteroli olisi reilusti koholla ja tarvitsisit ravitsemusmuutosten ohella lääkkeitäkin.
Lue myös: Välimeren ruokavalio – suoja sairauksia vastaan
Seuraavassa annamme neljä vinkkiä siihen, miten omiin kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa.
Ravinto vaikuttaa kolesteroliarvoihin, mutta luonnostaan kolesterolipitoisia ruokia, kuten munia ja katkarapuja ei tarvitse silti suinkaan kategorisesti välttää. Nykyään tiedetään, että ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea se kolesteroli, jota ihmisen maksa tuottaa. Kolesterolin määrään vaikuttaa puolestaan etenkin ravinnosta saatujen rasvojen laatu.
Terveellinen ruokavalio auttaa siis pitämään kolesterolin kurissa, ja sen noudattamisessa helpoimmalla pääsee noudattamalla suomalaisia ravitsemussuosituksia.
Ravinnossa erityisesti seuraavat neljä ruoka-aineryhmää ovat kolesterolin hallinnan kannalta tärkeitä.
Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviperäisiä rasvoja – hyviä lähteitä ovat esimerkiksi oliivi, avokado, pähkinät ja kasviöljyt. Tyydyttyneen rasvan saantia kannattaa sen sijaan vähentää – sitä on etenkin punaisessa lihassa ja runsasrasvaisissa maitotuotteissa.
LUE MYÖS: Näin valitset terveellisiä rasvoja
Täysjyväviljan sisältämä kuitu lisää kylläisyyttä, se myös sitoo kolesterolia suolistossa ja alentaa näin kolesterolitasoa.
Värikkäistä kasviksista ja hedelmistä saa runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita antioksidantteja ja kuitua, ja niiden runsas saanti alentaa sekä kokonaiskolesterolia että LDL-kolesterolia.
Lasillinen viiniä silloin tällöin ei ole ongelma, mutta liika alkoholin käyttö voi – muiden haittojen ohella – nostaa kolesteroliarvojakin haitallisessa määrin.
Liikunta on kolesterolin kannalta hyväksi monestakin syystä. Liikkuminen ensinnäkin lisää HDL-kolesterolin tuotantoa, joka on sinulle hyvää kolesterolia.
Tällöin myös kokonaiskolesterolin jakautuma muuttuu terveellisempään suuntaan. Lisäksi solutasolla voidaan havaita, että reipas liikunta parantaa HDL-partikkelien kykyä poistaa haitallista kolesterolia verisuonten seinämistä. Liikunta ei tiettävästi suoraan vähennä LDL-kolesterolin määrää, mutta joidenkin tietojen mukaan se voi muuttaa LDL-kolesterolia verestä helpommin poistuvaan muotoon.
Lue myös: Voimaharjoitteluohjelma vasta-alkajalle – näin pääset alkuun treenissä
LIIKUNTA auttaa pitämään kolesteroliarvot kurissa.
120 minuuttia on viikoittainen vähimmäismäärä liikuntaa, jolla voi yrittää pitää kolesterolin kurissa
Korkean kolesterolin hoitoon on tarjolla monia ravintolisiä. Joillakin voi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta monet ovat toisaalta silkkaa rahan hukkaa.
Kannattaakin aina keskustella lääkärin kanssa ennen kuin alkaa käyttää kolesterolin hallinnassa ravintolisiä – varsinkin, jos käytössä on jo kolesteroliin laskemiseen määrätty lääkitys.
RAVINTOLISÄT – joillakin ravintolisillä on myönteinen vaikutus kolesteroliin, mutta käytöstä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Asiantuntija: Herlevin ja Gentoften sairaalan kardiologian osaston ylilääkäri Mette Rauhe Mouridsel
Lähteitä: Terveyskirjasto ja Sydänliitto
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehden numerossa 12/2021 ja päivitetty lokakuussa 2024.