Onko kolesterolisi hallinnassa?

Milloin kävit viimeksi mittauttamassa kolesteroliarvosi? Monilla on tietämättään veressä liikaa haitallista kolesterolia, mutta kolesterolin määrän saa onneksi helposti selville verikokeella, ja kohonnutta kolesterolia voi myös ehkäistä ja hoitaa monin keinoin.

Kolesteroli verenkierrossa

KOLESTEROLI – suurentunut haitallisen kolesterolin määrä kasvattaa verisuonten ahtautumisen riskiä.

© iStock

Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, jota kulkee verenkierrossa kaikilla ihmisillä. Kolesterolia on kuitenkin kahdenlaista – hyvää ja pahaa. Suurentunut haitallisen kolesterolin määrä veressä lisää verisuonten kalkkeutumisen eli ahtautumisen riskiä. Kerromme, mitä kolesteroli on ja miten veren kolesterolin kohoamista voi ehkäistä sekä miten suurentunutta kolesteroliarvoa voidaan pyrkiä pienentämään.

1 Mitä kolesteroli on?


Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, jota on kaikissa kehon soluissa. Sitä tarvitaan normaalien solukalvojen ylläpidossa, tiettyjen hormonien muodostuksessa sekä energia-aineenvaihdunnassa. Jonkin verran kolesterolia saadaan ravinnosta, mutta suurimman osan elimistö tuottaa itse pääosin maksassa. Sieltä kolesteroli siirtyy verenkiertoon, jossa se kulkeutuu proteiiniin kiinnittyneenä kaikkialle elimistöön.

2 Mistä kolesteroliarvo koostuu?


”Kokonaiskolesterolilla” tarkoitetaan kaikkea verenkierrossa kulkevaa kolesterolia. Siihen sisältyvät HDL- ja LDL-kolesteroli sekä jäännöskolesteroli. Tärkein tieto on se, miten eri kolesterolien määrä veressä jakautuu, sillä osa kolesteroleista on ihmiselle hyödyllisiä ja tarpeellisia, osa taas on haitaksi.

3 Mikä on hyvä kolesteroliarvo?


Kolesteroliarvot mitataan verikokeella, eikä sitä voi tehdä kotioloissa. Se kertoo kaikkien kolesterolimuotojen määrän millimooleina litraa kohti. Kolesterolille on määritelty suositeltavat viitearvot. Jos kokonaiskolesteroli on korkea, on tärkeää selvittää, missä suhteessa veressä on hyvää ja pahaa kolesterolia.

Voi olla tarpeen mitata myös veren triglyseridipitoisuus eli veren rasvahappojen määrä, sillä runsas triglyseridien määrä kasvattaa verisuonten kalkkeutumisen riskiä samoin kuin LDL-kolesteroli.

4 Pitääkö omat kolesteroliarvonsa tietää?


Onko joillakuilla perheenjäsenistäsi sydän- ja verisuonitauteja tai kohonneita kolesteroliarvoja? Kuolivatko isovanhempasi nuorina (ennen 55 vuoden ikää) veritulppiin? Esimerkiksi tällaisissa tapauksissa kannattaa mittauttaa kolesterolin määrä, koska saatat kärsiä perinnöllisesti korkeasta kolesterolista, vaikka eläisitkin terveellisesti etkä kokisi oloasi millään tavoin sairaaksi.

Voi myös olla järkevää mittauttaa kolesteroliarvot, vaikka suvussa ei olisikaan korkean kolesterolin ja veritulppien riskiä, jos esimerkiksi olet ylipainoinen, tupakoit tai kärsit korkeasta verenpaineesta. Epäselvissä tilanteissa asiaa kannattaa tiedustella lääkäriltä.

Kolesteroli ja tyydyttynyt rasva

TYYDYTTYNYT ELI KOVA RASVA ON HUONO JUTTU KOLESTEROLIARVOJEN KANNALTA – tyydyttyneen rasvan tunnistaa siitä, että se kovettuu kylmässä, kuten voi.

© iStock

5 Mikä saa kolesterolin kohoamaan?


Korkea kolesteroli voi johtua elintavoista, sairauksista tai perimästä.

  • ELINTAVAT: Jos syöt epäterveellisesti ja liikut hyvin vähän, voi kolesterolin määrä veressä lähteä nousuun. Varsinkin tyydyttynyt rasva, jota on runsaasti naudan- ja sianlihassa sekä rasvaisissa maitotuotteissa, kohottaa LDL-kolesterolin määrää veressä. Liikunta sen sijaan kohottaa HDL-kolesterolin määrää, joten rasvainen ruokaa ja vähäinen liikunta on kaikin tavoin huono yhdistelmä kolesterolin kannalta.

  • SAIRAUDET: Korkeaan kolesteroliin voi johtaa myös esimerkiksi maksa-, munuais- tai kilpirauhassairaus. Tällaista syytä kutsutaan ”sekundääriseksi syyksi”. Myös huonossa hoidossa oleva diabetes voi nostaa kolesterolin määrää, samoin jotkin lääkkeet, kuten lisämunuaiskuoren hormonit ja jotkin psyykenlääkkeet.

  • PERIMÄ: On olemassa useita geenimuunnoksia, jotka kohottavat kolesterolin määrää veressä. Yleisin niistä johtaa siihen, että maksa ei toimi normaalisti eikä pidätä LDL-kolesterolia oikein, jolloin verenkiertoon päätyy tavallista enemmän kolesterolia.

6 Miksi kohonnut kolesteroli on vaaraksi?


Jos veressä on liikaa pahaa eli LDL-kolesterolia, verisuonet voivat ajan mittaan kalkkeutua eli ahtautua vaarallisesti. Kun suonet ovat kalkkeutuneet, veri ei pääse virtaamaan niissä kunnolla, mikä voi aiheuttaa kipua jalkoihin tai rintaan, kun ihminen on fyysisesti aktiivinen. Jos tilaa ei hoideta ajoissa, verisuonet ahtautuvat vähitellen niin, ettei veri kulje lainkaan tai verisuonten plakista muodostuu veritulppia, jotka voivat tukkia suonen. Mikäli tulppa päätyy aivoihin tai sydämeen, tila on hengenvaarallinen.

Kolesteroli on vaaraksi


Kolesterolin haitat rasittavat etenkin seuraavia kohtia elimistössä:

  • Aivot: Veren virtaus pään alueelle voi heikentyä, mikä voi johtaa veritulppaan tai verenvuotoon.

  • Sydän: Sydämen verenkierto voi heikentyä, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai veritulpan sydämeen.

  • Jalat: Jalkojen verenkierto voi heikentyä, mikä voi johtaa kipuihin kävellessä.

TESTI: Kuulutko sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään?

Kolesteroli tukkii verisuonet

Näin kolesteroli tukkii verisuonet

  1. Kolesteroli kulkee verisuonissa samoin kuin punaiset ja valkoiset verisolut, verihiutaleet, proteiinit ja muut veren välityksellä kulkevat aineet.
  2. LDL-kolesteroli tunkeutuu suonen seinämään, jossa makrofagit syövät rasvasoluja ja kasvavat siten koko ajan suuremmiksi.
  3. Verisuonen seinämä rasvoittuu ja myöhemmin kalkkeutuu. Kertynyt rasva aiheuttaa tulehduksen, joka houkuttelee tulehdusta vastaan taistelevia soluja, ja nämä puolestaan erittävät plakkia, josta kalkkeutuma muodostuu.
  4. Verisuoni voi ahtautua sitä mukaa kuin plakkia kertyy. Lopulta se voi tukkeutua kokonaan.
  5. Myös veritulppa voi tukkia suonen. Jos seinämään syntyy reikä, verihiutaleet rientävät paikkaamaan sitä, jolloin syntyy veritulppa.

7 Voiko kolesterolia olla liian vähän?


Jotkin biologiset lääkkeet voivat pudottaa kolesterolin määrän nollaan, mikä ei ole toivottavaa. Kolesteroli on tärkeä solujen rakennusaine, jota ilman ei voi olla. Tästä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä kolesterolia ei saa liian alhaiseksi pelkillä elintavoilla, vaikka ajaisi kuntopyörää kellon ympäri ja eläisi pelkillä kasviksilla.

8 Miten saan kolesteroliarvoni terveellisiin lukemiin?


Elämäntavat ovat kaiken a ja o myös kolesteroliarvojen kannalta, sillä kolesteroliarvoihin voi itse vaikuttaa merkittävästi – vaikka kolesteroli olisi reilusti koholla ja tarvitsisit ravitsemusmuutosten ohella lääkkeitäkin. Seuraavassa annamme neljä vinkkiä siihen, miten omiin kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa.

1. Terveellinen ravinto

Ravinto vaikuttaa kolesteroliarvoihin, mutta kieltolistalle eivät silti joudu kolesterolipitoiset ruuat kuten munat ja katkaravut. Nykyään tiedetään, että ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea se kolesteroli, jota ihmisen maksa tuottaa, ja sen tuotanto riippuu ravintotasapainosta. Terveellinen ravinto pitää kuitenkin kolesterolin kurissa, joten suositusten noudattaminen on tärkeää. Erityisesti seuraavat neljä ryhmää on tärkeä muistaa.

Avokado
© iStock

Rasva

Suosi esim. oliivien, avokadon, pähkinöiden ja öljyjen tyydyttymätöntä kasvirasvaa. Vähennä tyydyttyneen rasvan saantia eli erityisesti lihan ja maitotuotteiden määrää ravinnossa.

LUE MYÖS: Näin valitset terveellisiä rasvoja

Silli
© iStock

Kala

Tyydyttymätön rasva on kalan valtti. Vaihda lihatuotteita kalaan. Nauti viikossa 350 g kalaa, josta 200 g rasvaista kalaa, kuten silliä ja lohta.

Ruisleipä
© iStock

Täysjyvä

Ravintokuitu pitää olon miellyttävän kylläisenä. Lisäksi se sitoo kolesterolia suolistossa ja laskee siten kolesteroliarvoja.

Kasviksia
© iStock

Kasvikset ja hedelmät

Värikkäistä kasviksista saa vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja ja kuitua, jolloin sekä kokonaiskolesteroli että LDL-kolesteroli laskevat.

2. Juo vähemmän alkoholia

Lasillinen silloin tällöin ei ole ongelma, mutta runsas alkoholin käyttö kohottaa erityisesti triglyseridiarvoa.

Nainen juoksee metsässä

LIIKUNTA auttaa pitämään kolesteroliarvot kurissa.

© iStock

3. Harrasta liikuntaa säännöllisesti

Liikunta vaikuttaa kolesteroliarvoihin monella tapaa. Ensinnäkin liikunta saa elimistön lisäämään terveellisen HDL-kolesterolin tuotantoa, jolloin kokonaiskolesterolin jakautuma muuttuu terveellisempään suuntaan. Lisäksi solutasolla voidaan havaita, että reipas liikunta parantaa HDL-partikkelien kykyä poistaa haitallista kolesterolia verisuonten seinämistä. Liikunta ei tiettävästi suoraan vähennä LDL-kolesterolin määrää, mutta joidenkin tietojen mukaan se voi muuttaa LDL-kolesterolia verestä helpommin poistuvaan muotoon.

120 minuuttia on viikoittainen vähimmäismäärä liikuntaa, jolla voi yrittää pitää kolesterolin kurissa
Ravintolisätabletteja

RAVINTOLISÄT – joidenkin vitamiinien ja ravintolisien sanotaan vaikuttavan suotuisasti kolesteroliarvoihin.

© iStock

9 Harkitsetko ravintolisää?


Korkeaan kolesteroliin käytetään monia ravintolisiä. Jotkin niistä voivat vaikuttaa myönteisesti, mutta useilla on suorastaan haitallinen vaikutus. Kannattaa siis keskustella lääkärin kanssa ennen kuin alkaa käyttää ravintolisiä – varsinkin, jos jo syö jotain lääkettä korkeaan kolesteroliinsa.

Asiantuntija: ylilääkäri M. Mouridsen

Muita lähteitä: Terveyskirjasto, Tanskan sydänyhdistys

Artikkeli on julkaisu KUNTO PLUS -lehden numerossa 12/2021

    Hyvinvointia koko kesäksi KUNTO PLUSsalta!

    KUNTO PLUSsan tärkein tavoite on tehdä terveellisestä elämäntavasta helppo. Nettisisältömme ja sovelluksemme tarjoavat tiedot ja välineet, joilla tarveellinen elämäntapa sujuu mutkattomasti. Tilaajana saat käyttöösi sivuston ja sovelluksen kaikki palvelut.
    Tutustu uuteen KUNTO PLUSsaan

    • 10–30 min treenivideot
    • Juostessa kuunneltava juoksuohjelma
    • Pääsy satoihin terveellisiin resepteihin
    • Viikon ruokalista resepteineen sähköpostilla

    Juuri nyt voit saada KUNTO PLUSsan kaikki palvelut käyttöösi koko kesäksi vain 8,95 eurolla!

    TARJOUS: 3 kk 8,95 €


    Newsletter background