Voiko itsensä parantaa liikunnalla? Tutkimusten mukaan monissa sairauksissa liikunnalla voi olla ratkaiseva vaikutus. Lue lisää alta.
HOITO Liikunta on tehokasta lääkettä, jolla on vielä suotuisia sivuvaikutuksiakin – parempi mieli ja elämänlaatu.
Moni on jo sisäistänyt sen, että liikunta voi merkittävästi vähentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että liikunta vaikuttaa merkittävästi myös monen sairauden kulkuun.
On lukuisia sairauksia ja vammoja, joista toipumista liikunta auttaa, sekä sellaisia sairauksia, joiden kohdalla liikunta auttaa lievittämään oireita ja hidastaa tilan pahenemista.
Liikunta ei kuitenkaan ole mikään yleislääke, joka parantaisi kaikki vaivat. Miten paljon liikunta auttaa, riippuu sairaudesta tai terveysongelmasta sekä liikunnan laadusta ja määrästä.
Alta näet, mihin viiteen sairauteen liikunnasta voi saada lievitystä.
Näyttö: Hyvä
Mistä sairaus johtuu?
Sydän- ja verisuonitaudit johtuvat tyypillisesti kohonneesta verenpaineesta ja kolesterolista, joka voi johtaa verisuonten kovettumiseen ja sydämen toimintahäiriöihin.
Miten liikunta vaikuttaa?
Säännöllinen liikunta laskee sekä systolista (yläpaine) että diastolista painetta (alapaine) keskimäärin 5 mmHg, mikä vastaa yhden verenpainelääkkeen vaikutusta.
LDL-kolesteroliarvojen ja triglyseriditason laskemiseen noin 5 % tarvitaan usein toistuvaa reipasta kestävyysliikuntaa sekä lihaskuntoharjoittelua (yhteensä esimerkiksi noin tunnin verran päivässä).
Miksi liikunta auttaa?
Liikunta lisää rasvanpolttoa ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa sekä edistää aineenvaihduntaa kaikin tavoin.
Näyttö: Hyvä
Mistä sairaus johtuu?
Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntahäiriö, jossa verensokeri on korkea siitä syystä, että elimistön solut eivät reagoi normaalisti insuliiniin ja laske verensokeria. Tätä tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi.
Miten liikunta vaikuttaa?
Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että verensokeri laskee kaikentyyppisen liikunnan vaikutuksesta. Sekä kestävyysliikunta että lihaskuntoharjoittelu ja niiden yhdistelmät toimivat. Mitä pidempään ja mitä tehokkaammin treenaa, sitä suurempi vaikutus. Varsinkin tavoitteeseen räätälöity treeni tuottaa hyviä tuloksia.
Tanskalaisen tutkimuksen mukaan noin puolet potilaista ei enää tarvinnut diabeteslääkitystä noudatettuaan vuoden ajan tehokasta, säännöllistä liikuntaohjelmaa. Diabetesta sairastavan on kuitenkin tarkkailtava verensokeriaan ennen treeniä, sen aikana ja sen jälkeen sekä säädettävä lääkitystään ja syötävä sen mukaisesti.
Miksi liikunta auttaa?
Liikunta lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä saa elimistön laskemaan verensokeritasoa.
Näyttö: Hyvä
Mistä sairaus johtuu?
Nivelrikko eli artroosi eli osteoartriitti on kivulias, krooninen tulehdussairaus, jossa nivelten pintaa peittävä sileä rusto rappeutuu, jolloin elimistö kasvattaa lisää luuta ruston viereen ja alle. Nivelet muuttuvat jäykiksi, koviksi ja kyhmyisiksi. Nivelet voivat myös tulehtua, turvota ja punoittaa. Hankalimpia ovat lonkan ja polven nivelrikko.
Miten liikunta vaikuttaa?
Ellei nivelrikko ole vaikea, kohtuullinen liikunta hidastaa nivelrikon etenemistä. Uinti ja pyöräily ovat parhaita liikunnan lajeja nivelrikkoiselle. Myös sormien nivelrikossa nivelten harjoittaminen ylläpitää nivelten liikkuvuutta. Säännöllisiä liikuntakertoja tulisi olla vähintään kolme viikossa ja mieluiten terveydenhuollon ammattilaisen ohjeilla. Vaikutus alkaa tuntua vasta viikkojen kuluttua, mutta kestää pitkälle eteenpäin.
Treenaamisessa on kuitenkin pidettävä kohtuus, koska liian rankka treeni voi rasittaa vaurioituneita niveliä ja pahentaa oireita. Nivelrikkoa sairastavan tulisi valita liikuntamuotonsa niin, että ne vahvistavat mutta eivät rasita vaurioituneita niveliä. Esimerkiksi juoksu ei sovi polven nivelrikosta kärsivälle. Vesiharjoittelu ja lihastyö liikkumatonta vastusta vastaan ovat varmoja valintoja.
5 asiaa, jotka pitävät nivelrikon loitolla
Miksi liikunta auttaa?
Liikunta vahvistaa lihaksia nivelten ympärillä ja vakauttaa niitä, jolloin nivelten kuluminen hidastuu ja kivut vähenevät.
Näyttö: Kohtalainen
Mistä sairaus johtuu?
Syöpä on yhteisnimitys useille sairauksille, joissa solut jakautuvat hallitsemattomasti ja muodostavat usein kasvaimia.
Tunnetko syövän 7 yleisintä oiretta?
Miten liikunta vaikuttaa?
Liikunnallisilla henkilöillä on huomattavasti pienempi riski sairastua syöpään tai kuolla siihen. Liikunta myös parantaa elämänlaatua syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen, se voi myös ehkäistä hoitojen haittoja, helpottaa paranemista ja pienentää uusiutumisriskiä. Liikunta vähentää kuolleisuutta tutkitusti ainakin rinta-, eturauhas- ja suolistosyövässä. Liikunta pienentää kuolleisuutta 48 % rintasyövässä, 42 % suolistosyövässä ja 37–49 % eturauhassyövässä.
Miksi liikunta auttaa?
Todennäköisimpiä syitä suojavaikutukseen ovat liikunnan vaikutukset insuliiniresistenssin kehittymiseen, kasvutekijöihin, välittäjäaineisiin, hormoneihin ja immuunipuolustukseen.
Näyttö: Kohtalainen
Mistä sairaus johtuu?
Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen liikehäiriösairaus. Parkinsonin taudin motoriset oireet, kuten lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys, johtuvat dopamiinihermosolujen tuhoutumisesta ja muut oireet vaurioista muissa osissa hermostoa.
Miten liikunta vaikuttaa?
Liikunnalla voidaan parantaa kävelynopeutta, askelpituutta ja tasapainon hallintaa, vähentää kaatumisia. Kuntoutuminen ei ole pysyvää, vaan harjoittelua tulee jatkaa koko ajan toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kaikkiin oireisiin tarvitaan omanlaistaan harjoittelua.
Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden lihasvoimaa on saatu parannettua 15−83 %, ja kävelynopeutta on saatu lisättyä juoksumattotreenillä. Kela järjestää osallistujalle maksuttomia liikehäiriösairauksien kuntoutuskursseja, joilla asetetaan ammattilaisten kanssa henkilökohtaiset tavoitteet ja laaditaan itselle suunnitelma.
Yhden jalan testi voi kertoa jäljellä olevasta eliniästäsi
Miksi liikunta auttaa?
Liikunta lisää dopamiinintuotantoa, ja omatoiminen säännöllinen liikunta on liikuntakyvyn kannalta keskeisin Parkinsonin taudin kuntoutusmuoto.
Lisää aiheesta: laakarilehti.fi, exerciseismedicine.org, kaypahoito.fi, reumaliitto.fi, ukkinstituutti.fi