Ilman vastustuskykyä täytyisi elää umpinaisessa kuplassa. Jos ei vastustuskykyä olisi, jokainen taudinaiheuttaja pääsisi elimistöön joutumatta vastakkain elimistön omien puolustusmekanismien kanssa. Lue, miten vastustuskyky toimii, miten voit vahvistaa vastustuskykyäsi ja antaa elimistöllesi parhaat edellytykset pitää taudinaiheuttajat loitolla.
VASTUSTUSKYKY – Miten vastustuskyky toimii, ja miten sitä voi vahvistaa.
Vastustuskyky torjuu taudinaiheuttajien hyökkäyksiä elimistöä vastaan. Kaikkialla elimistössä vaikuttavaan vastustuskykyyn liittyy yli 8 000 geeniä. Vastustuskykyä on kahdenlaista, perittyä ja hankittua. Luontainen, syntymässä saatu, ja hankittu, mukautuva eli adaptiivinen immuniteetti muodostavat yhdessä yksilön vastustuskyvyn sairauksille.
Me kerromme, miten vastustuskykyään voi tehostaa ja miten elimistönsä vastustuskyvylle voi antaa parhaat edellytykset toimia ja pitää taudit loitolla.
Vastustuskyky eli elimistön puolustusjärjestelmä rakentuu elinten, solujen, kudosten ja molekyylitason yhteistyöstä, jonka tuloksena syntyvä suojakilpi turvaa elimistöä erilaisia ulkoisia uhkatekijöitä vastaan.
Kaikki puolustusjärjestelmän osat ja solut ovat erikoistuneet omaan tehtäväänsä ja niiden välinen yhteistyö on saumatonta. Joidenkin vastustuskyvyn osien tehtävänä on vartioida ja ilmoittaa mahdollisista uhkista, toiset tuhoavat haitallisia tunkeutujia ja viestivät tilanteen kehittymisestä, jotkut puolestaan kuljettavat elimistöä vahingoittavia aineita pois.
LUE MYÖS: Mikä on tulehdus ja mikä inflammaatio?
Geeneistämme yli 8 000 on kytköksissä vastustuskykyä sääteleviin mekanismeihin, ja kyseessä onkin aivojen jälkeen kehon monimutkaisin järjestelmä. Konkreettisimpia toimijoita ovat veren valkosolut: luuytimen tuottamat solut partioivat verenkierron sekä imujärjestelmän kuljettamina kaikkialla kehossa. Havaitessaan elimistölle vieraan solun ne pyrkivät tekemään sen vaarattomaksi.
Jos vihollinen on liian iso tai vahva – tai sitä ei voida tunnistaa – valkosolut lähettävät avunpyynnön muulle kehon puolustusjärjestelmälle. Aiempien hyökkäysten tai sairauksien koulima järjestelmä tunnistaa entuudestaan tuttujen haittatekijöiden ominaisuuksia, mikä auttaa sitä käymään kulloisenkin hyökkääjän kimppuun mahdollisimman täsmällisesti. Prosessi aktivoi vasta-aineita eli tietynlaisia, erikoistuneita vesiliukoisia proteiineja.
Ne toimivat elimistöä uhkaavien mikrobien vastavoimina. Niitä syntyy vasta, kun sairaus on iskenyt (tai kun sairauden aiheuttajaa vastaan on saatu rokotus), mutta seuraavalla kerralla ne "muistavat" ja tunnistavat hyökkääjän ja torjuvat sen tehokkaasti.
Kun vastustuskyky on hyvä, puolustusjärjestelmä pystyy reagoimaan nopeasti, tarkasti ja sopivalla teholla elimistöön kohdistuvin mikrobihyökkäyksiin.
Elimistö vahvistaa itseään jatkuvasti uusimalla solujaan sekä hajottamalla ja poistamalla haitallisia aineita. Kaikki elimet ja kudokset osallistuvat tähän vastustuskykyä edistävään työhön.
Rintaontelossa sijaitseva pieni elin tuottaa vasta-aineita tuottavia T-imusoluja. Kateenkorva kutistuu iän myötä: 80-vuotiaana sen koko on enää 1–2 % alkuperäisestä. Tämä on yksi syy siihen, että vastustuskyky heikkenee iän myötä.
Hampaiden, hammasytimen, ikenien tai suun limakalvojen tulehtuminen voi aiheuttaa koko kehoon pitkäkestoisen, matalaasteisen tulehdustilan, joka paranee vasta, kun suussa oleva tulehdus on hoidettu.
Maksa pystyy hajottamaan lääkeaineita, alkoholia, kasvinsuojeluaineita bakteereja ja viruksia. Se reagoi useisiin aivojen välittäj aineisiin tuottamalla proteiineja, jotka säätelevät kehon vastustuskykyjärjestelmää.
Luuydin tuottaa runsaasti erikoistuneita soluja, joilla on kyky tuhota bakteereita ja viruksia.
Iho ja limakalvot ovat elimistöä suojaava, joustava panssari. Limakalvojen pintakerroksen alla on sidekudoksesta muodostuva tukikerros, joka sisältää vastustuskyvylle tärkeitä T- ja B-soluja. Erityisesti hengitysteiden ja suolen limakalvoilla on tehokkaita IgA-eli vasta-ainesoluja.
Suolen pinnassa oleva limakalvo ehkäisee haitallisten aineiden pääsyä verenkiertoon ja suolistobakteerit tuottavat vastustuskyvyn kannalta tärkeitä aineita, jotka esimerkiksi hillitsevät tulehdusta.
Veri kuljettaa kaikkialle kehoon vastustuskyvyn kannalta välttämättömiä toimijoita, kuten valkosoluja, happea tuovia punasoluja ja trombosyytteja eli verihiukkasia, jotka auttavat verenvuodon tyrehtymisessä.
Kehossa on noin 600 imusolmuketta. Imusolmukkeet ovat osa imusuonistoa. Ne toimivat suodattimina, joiden lävitse imuneste siivilöityy matkallaan vereen ja jotka keräävät ja tuhoavat verestä bakteereita sekä viruksia. Imusolmukkeet ovat normaalisti litteitä ja pehmeitä, mutta ne turpoavat ja kovettuvat tulehdussairauksien yhteydessä.
Kyllä ja ei. Osa puolustusjärjestelmästä paranee iän myötä. Jotkin järjestelmän osat ovat synnynnäisiä eli valmiina jo syntymän hetkellä, toiset (ns. hankittu vastustuskyky) kehittyvät vuosien varrella.
Synnynnäinen vastustuskyky on vain aloituspakkaus. Se koostuu ihon, limakalvojen, suolistobakteerien ja valkoisten verisolujen kaltaisista fyysisitä suojamekanismeista. Niiden heikkoutena on se, että ne toimivat tavallaan sokeasti eli ne eivät pysty muokkaamaan toimintaansa sen mukaan, mikä kehoa uhkaa. Ne ovat kuin suojamuuri, joka ympäröi linnoitusta ja estää vihollisen kovimmat hyökkäykset tai hidastaa niitä.
Hankittu vastustuskyky on kuin puolustuksen alati kouluttautuvat erikoisjoukot, jotka odottavat suojamuurin takana ja sopeuttavat toimintansa kulloiseenkin tilanteeseen. Esimerkiksi flunssaviruksen aiheuttaman vilustumisen iskiessä suojamekanismi aktivoi vasta-aineita, jotka nujertavat haitalliset solut. Vasta-aineet syntyvät uhkatilanteen mukaan, ja elimistöllä on kyky muistaa seuraavalla kerralla, mikä keino tepsi – jos sama tulehdus iskee uudelleen, vastustusmekanismi osaa tuottaa toimivat vasta-aineet.
Vastasyntyneellä on jo joiltain osin valmis mutta vielä kehittymätön vastustuskyky. Alatiesynnytyksessä lapsi saa äidiltään suojaavia vasta-aineita, ja äidinmaidon mukana niitä tulee lisää.
Äidiltä saatujen vasta-aineiden suoja hiipuu noin puolen vuoden iässä. Taaperot altistuvat leikkiessään toisten kanssa ja etenkin päiväkodissa uusille bakteereille ja viruksille, jotka kehittävat vastustuskykyä.
Elimistön vasta-ainevarasto kehittyy sitä mukaa, kun lapsi altistuu uusille sairauksia aiheuttaville mikrobeille. Lisäksi rokotukset parantavat vastustuskykyä suojaamalla hengenvaarallisilta tai erittäin vahingollisilta sairauksilta.
Eri sairaudet ja myös niiden hoito vaikuttavat vastustuskykyyn. Toistuvat antibioottikuurit voivat vahingoittaa elimistön bakteeristoa, mikä heikentää vastustuskykyä. Myös raskaus voi ravistella puolustuskykyä.
Vastustuskyky heikkenee iän myötä, vaikka kuntoaan olisi hoitanut hyvin. Ylipaino ja krooniset sairaudet kuitenkin altistavat tulehduksille enemmän kuin ikääntyminen.
Jos vastustuskyky joutuisi työnhakuun, näiden taitojen ja ominaisuuksien pitäisi löytyä sen osaamisesta.
Akuutti tulehdus on äkillisen vamman tai vaurion korjausprosessi. Jos sormeen tulee haava, vammakohta turpoaa ja sitä särkee. Tämä on merkki siitä, että puolustusmekanismi on töissä.
Tulehdus on krooninen, jos elimistön puolustusjärjestelmä toimii jatkuvasti eli kroonisesti, eikä mene pois päältä, vaikka sen laukaissut vaiva olisi poistunut. Elimistön puolustusjärjestelmä käy ylikierroksilla, eikä keskity oikeisiin asioihin, mikä saattaa vaikeuttaa osaltaan tulehduksen hiipumista.
Psoriasis on esimerkki kroonisesta tulehdustilasta, joka panee vastustuskyvyn lujille.
Puolustusjärjestelmä voi pettää, jos jokin sen tuntema taudinaiheuttaja muuntuu niin, että immuunijärjestelmä ei tunnista sitä. Jos vastustuskyky on heikentynyt, virukset voivat iskeä helpommin tai vakavan sairastumisen kynnys madaltuu muuten. Ohessa on esimerkkejä vastustuskyvyn virheistä.
Vastustuskyky hyökkää terveitä soluja vastaan
Kun puolustusjärjestelmä alkaa hyökätä elimistön terveitä soluja vastaan, puhutaan autoimmuunisairaudesta. Esimerkkejä: tyypin 1 diabetes, nivelreuma ja MS-tauti.
Vastustuskyky ei tunnista taudinaiheuttajaa
Jotkin virukset muuntuvat (mutatoituvat) niin, etteivät elimistön puolustussolut välttämättä enää tunnista niin, eivätkä nykyiset vasta-aineet eivät tehoa. Tästä syystä esimerkiksi influenssarokotus on syytä uusia vuosittain.
Vastustuskyky ei tunnista sairaita soluja
Yleensä puolustusjärjestelmä havaitsee sairaan solun ja poistaa sen. Jos sairaita, haitallisia soluja ei tunnisteta, ne pääsevät lisääntymään kaikessa rauhassa. Näin syntyvät syövät.
Vastustuskyky hyökkää väärien kohteiden kimppuun
Heinä, koivu tai pähkinät ovat ihmiselle vaarattomia, ja elimistön pitäisi pystyä sietämään niitä. Jos puolustusjärjestelmä alkaa tuottaa niitä vastaan vasta-aineita, syntyy allerginen reaktio, kuten ihottumaa ja turvotusta.
VASTUSTUSKYKY – Jos puolustusjärjestelmä alkaa tuottaa vaarattomia aineita vastaan vasta-aineita, syntyy allerginen reaktio, kuten ihottumaa ja turvotusta.
Jos elimistö toimii normaalisti, ja olet harvoin sairas, vastustuskykysi on kunnossa. Alla on joitakin tekijäitä, jotka ovat vahvan vastustuskyvyn tunnusmerkkejä.
Lääke-, ravitsemus- ja liikuntatieteen parissa kiistellään paljon siitä, missä määrin vastustuskykyyn voi vaikuttaa itse. Kiistat koskevat useimmiten perimän ja elintapojen vaikutusta puolustusmekanismeihin. Elimistön vastustuskyvyn monialainen tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka paljon itse voi tehdä vastustuskyvyn vahvistamiseksi.
Yksilön vastustuskyvystä saa parhaan käsityksen elimistön kunnon, elintapojen sekä tauti- ja rokotushistorian perusteella. Hyvä vastustuskyky ei tarkoita pelkästään kykyä selättää pikkutulehduksia, flunssia tai vatsatauteja, vaan se auttaa ehkäisemään vakavia sairauksia, kuten veritulppia, diabetesta tai verisuonitukoksi, jotka ovat usein merkki siitä, että vastustuskyky on heikentynyt ja elimistö tarvitsee tukea toimiakseen kunnolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairauksia ja tulehduksia voisi täysin ehkäistä syömällä ja liikkumalla terveellisesti. Kaikille tulehduksille ei vastustuskyky voi mitään. Paljolta voi kuitenkin säästyä, kun kohtelee elimistöään hyvin.
Vastustuskykyyn voi vaikuttaa jossain määrin. Ravitsemuksen, liikunnan, unitottumusten ja päihteiden käytön vaikutusta kehon puolustusmekanismeihin on tutkittu paljon. Syy- ja seuraussuhteita on kuitenkin vaikeaa osoittaa, koska järjestelmä on monimutkainen. vastustuskyky toimii koko elimistössä, ja siihen osallistuu suuri joukko tekijöitä ihosta aivoihin ja verenkierrosta sisäelimiin; yksittäiset tutkimukset valottavat vain osaa kokonaisuudesta.
Ravintolisistä ja ravitsemuksen vaikutuksista puhuttaessa moni tutkimus kuitenkin osoittaa, että ravinnosta tai ravintolisistä saadulla D-vitamiinilla on suotuisa vaikutus vastustuskykyyn.
Täysin pitäviä tieteellisiä todisteita elämäntapojen vaikutuksesta vastustuskykyyn ei ole saatavilla, mutta toisaalta ei taatusti ole haitaksi, jos noudattaa nykyisiä terveyssuosituksia.
Fudanin yliopistossa Kiinassa tehty tutkimus osoittaa, että sinkin puutoksesta ja keuhkojen tulehduksista kärsivien lasten eloonjäämisodote parani sinkkilisän myötä. Syynä on se, että sinkkiä tarvitaan solujen jakautumisessa ja valkuaisainetuotannossa. Jo lievä sinkin puutostila voi heikentää vastustuskykyä.
Lähde: The Clinical Respiratory Journey
D-VITAMIINI hengitystiesairauksia vastaan
Asiantuntija: Lääkäri P. Norup
Artikkeli on julkaistu KUNTOPLUS -lehdessä 18/2021