MS-tauti – 7 tyypillistä ensioiretta

MS-tauti on väestömäärään suhteutettuna erityisen yleistä Pohjoismaissa varsinkin naisilla. Pohjoismaat ovat kaikki niiden 10 maan joukossa, joissa MS-tauti on yleisintä. Jotta hoito päästäisiin aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on tärkeää, että sairaus diagnosoidaan mahdollisimman nopeasti. Kun MS-taudin hoito alkaa ajoissa, voidaan välttää pysyviä vaurioita, ennenaikaista työkyvyn menetystä ja elämisen laatu pysyy parempana.

Tässä artikkelissa kerromme MS-taudin oireista, joista on hyvä olla tietoinen.

Sisällysluettelo

Multippeliskleroosi eli MS on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen pesäkekovettumatauti. MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää keskushermoston hermoja peittävää myeliinikerrosta vastaan.

Noin 85 % sairastaa aaltomaisesti etenevää tautityyppiä, jossa pahenemisvaiheita tulee satunnaisesti, ja myeliiinikerros voi korjaantua. Sairaus saattaa olla oireeton hyvinkin pitkiä aikoja. Noin 10 % sairastaa ensisijaisesti etenevää kroonista muotoa, mutta myös aaltomainen MS-tauti voi kehittyä toissijaisesti eteneväksi.

MS-taudin oireet vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, mihin kohtaan keskushermostoa myeliinikerroksen vauriot muodostuvat. Jotkut ensioireet ovat kuitenkin yleisempiä kuin toiset.

Seuraavana on joitakin yleisempiä ensioireita:

NÄKÖHERMON TULEHDUS
Näön sumeneminen toisesta silmästä, kaksoiskuvat, silmien valonarkuus ja kipu silmien takana.
OIREET KURKUSSA
Puhe- ja nielemisvaikeudet.
LHERMITTEN OIRE
Kun kaularankaa taivutetaan nopeasti, selässä tai raajoissa tuntuu kuin sähköisku.
VIRTSANPIDÄTYSHÄIRIÖT
Noin 80 prosentilla on virtsanpidätysvaikeuksia sairauden jossakin vaiheessa.
SUKUPUOLIELÄMÄN VAIKEUDET
Impotenssi, limakalvojen kuivuus, haluttomuus.
LIHASTEN ONGELMAT
Lihasten heikkous, kouristukset tai jäykkyys ovat yleisimpiä ja hankalimpia oireita.
TUNTOHÄIRIÖT
Pistely, kihelmöinti, nipistely, puutuminen ja raajojen voimattomuus ovat MS-taudin ensimmäisiä merkkejä noin 30 prosentilla.

Pahenemisvaiheissa hermosolujen myeliinikerros vahingoittuu, jolloin viestien kulku hidastuu tai pysähtyy. MS-taudin oireet ilmenevät eri toiminnoissa riippuen siitä, mitkä hermot tulehtuvat.

Diagnoosin saaneet ovat keskimäärin 32–40-vuotiaita. Sairaus on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä. D-vitamiinin puutos ja mononukleoosivirus lisäävät sairastumisen riskiä.

MS-taudin syystä ei ole täyttä varmuutta, eikä siihen ole varsinaista parannuskeinoa, mutta sairauden etenemistä voidaan muuttaa DMT-hoidoilla (disease modifying therapies) ja pahenemisvaiheita lievittää.

Tapauksia 100 000 asukasta kohti