Jopa 10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii endometrioosista, joka voi aiheuttaa invalidisoivia kipuja. Vaivaa ei kuitenkaan edelleenkään usein tunnisteta. Katso keskeiset oireet täältä.
ENDOMETRIOOSI – oireilee monin tavoin – se aiheuttaa esimerkiksi poikkeuksellisen voimakkaita kuukautiskipuja, lapsettomuutta, alavatsakipuja ja väsymystä.
Endometrioosi on tila, jossa kudosta, jonka pitäisi olla vain kohdun limakalvolla, esiintyy muualla alavatsan alueella, kuten munasarjoissa, vatsaontelossa ja suolistossa.
Väärässä paikassa kudos luulee edelleen, että sen pitäisi käyttäytyä kuin kohdun limakalvon kudos, ja se luulee myös, että sen pitäisi tuottaa kuukautisia. Niinpä se tekeekin niin.
Voimakas alavatsakipu
Kun kudosta on runsaasti väärässä paikassa, se jo itsessään voi aiheuttaa kipua. Kun tuo kudos myös luulee tarvitsevansa kuukautisia, se aiheuttaa vielä enemmän ärsytystä ja myös lisää kipua.
Samasta syystä kova kuukautiskipu on yksi klassisimmista endometrioosin oireista.
Tämä on yksinkertainen selitys endometrioosista. Hieman monimutkaisempi versio on se, että lääketiede ei vieläkään tiedä endometrioosista kaikkea, joten siihen, mikä tarkalleen ottaen laukaisee kivun kullakin yksilöllä, ei välttämättä ole helppo vastata.
On esimerkiksi potilaita, joilla on paljon endometrioosikudosta koko vatsan alueella, mutta joilla ei ole kovaa kipua. Ja sitten on potilaita, joiden endometrioosi on tuskin havaittavissa, mutta joiden kohdalla sairaus on suorastaan invalidisoiva.
2
Miten endometrioosi kehittyy?
Endometrioosin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta siitä on esitetty seuraavia teorioita.
3 teoriaa endometrioosista
Geneettiset muutokset ja retrogradiset kuukautiset
Nykyisin endometrioosin katsotaan useimmiten johtuvan sikiöaikana tapahtuvista geneettisistä muutoksista ja ympäristön vaikutuksista yhdistettynä niin kutsuttuihin retrogradisiin kuukautisiin.
Geneettiset muutokset
Ulkoiset tekijät – kuten ympäristömyrkyt – voivat joidenkin naisten kohdalla (noin 10 prosentilla) aiheuttaa tiettyjen reseptorien toiminnan häiriöitä. Reseptorit ovat solujen pieniä ”antenneja”, jotka vastaanottavat hormonien, välittäjäaineiden tai muiden kemiallisten yhdisteiden signaaleja.
Reseptorien toimintahäiriö estää kohdun kudoksen kasvun hallinnan, jolloin retrogradisten kuukautisten vuoksi kohdun kudosta pääsee vatsaonteloon. Juuri kohdun kudoksen kasvu kohdun ulkopuolella voi aiheuttaa kivuliaan, tulehduksenkaltaisen tilan.
Retrogradiset kuukautiset
Retrogradisissa kuukautisissa kuukautisveri ei virtaa suoraan ulos emättimen kautta vaan takaisinpäin munanjohtimien kautta vatsaonteloon. Tämä on varsin yleinen vaiva, joka ei kuitenkaan suurimmalla osalla naisista johda endometrioosiin.
Kuukautisnesteessä on eläviä soluja kohdun limakalvolta eli endometriumilta, ja solut voivat kiinnittyä vatsaontelossa oleviin elimiin, kuten munasarjoihin, suolistoon tai vatsakalvoon.
Epätavallisissa olosuhteissa – kuten reseptorien toimiessa puutteellisesti – solut voivat jäädä eloon ja alkaa kasvaa. Tällöin syntyy endometrioosikudosta.
Spontaani endometrioosi
Toisen endometrioosin syntyteorian mukaan endometrioosi aiheutuu vatsaontelossa spontaanisti, sillä tiedetään, että joissakin paikoissa vatsakalvo muuttuu kohdun kudoksen kaltaiseksi kudokseksi.
Endometrioosi ”etäpesäkkeenä”
Kolmannen teorian mukaan kohdun limakalvoa voi kulkeutua veren tai imusuonten mukana ja joutua väärään paikkaan.
Koska tämä on sama tapa, jolla syöpä leviää, tätä kutsutaan metastaasi- eli etäpesäketeoriaksi.
3
Endometrioosi: Miltä se tuntuu?
Endometrioosikudos voi levitä kaikkialle vatsaontelosta virtsarakkoon, ja oireet riippuvat osittain siitä, missä kohdusta karannut kudos sijaitsee. Yleinen oire on kuitenkin niin voimakas kuukautiskipu, ettei se taltu tavallisilla kipulääkkeillä.
Tästä syystä kivut voivat vaihdella – paikat, joissa endometrioosia voi olla
Kuvasta näet, mihin endometrioosi voi levitä. Jotkin kohdat ovat yleisempiä kuin toiset. Endometrioosi alkaa yleensä vatsaontelosta ja munasarjoista ja leviää niistä eteenpäin.
Endometrioosikipu ei yleensä taltu tavallisilla kipulääkkeillä. Endometrioosista johtuvat kivut voivat alkaa ennen kuukautisia ja jatkua niiden jälkeen.
Endometrioosia pidetään niin sanottuna alidiagnosoituna sairautena, mikä tarkoittaa, että sitä sairastaa huomattavasti suurempi joukko kuin mitä viralliset luvut antavat ymmärtää.
Piiloon jäänyt sairaus
Tutkimusten mukaannoin 10 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista on endometrioosi, mutta kaikki eivät suinkaan tarvitse hoitoa sairauteensa.
Oireiden rajuus voi vaihdella suurestikin ihmisten välillä. Joillakin oireena ovat poikkeuksellisen voimakkaat kuukautiskivut. Pahojakin kipuja voidaan hoitaa minipillereillä, jotka vähentävät kuukautisten tiheyttä, kun taas toisilla endometrioosi tarkoittaa toistuvia leikkauksia koko eliniän ajan.
Suklaakystat aiheuttavat kipua alavatsan alueella
Oireet riippuvat siitä, missä endometrioosia esiintyy. Jos endometrioosikudosta leviää suolistoon, esimerkiksi ulostamisvaikeuksien tai vatsakipujen riski kasvaa. Endometrioosi voi levitä myös munasarjoihin, joihin voi myöhemmin muodostua kystia.
Verellä täyttyneet kystat tunnetaan suklaakystina.
SUKLAAKYSTAT ovat täyttyneet vanhalla, tummalla verellä, mistä johtuu myös niiden nimi.
Endometrioosin diagnosointi viivästyy monien kohdalla, koska endometrioosiin liittyviä kipuja pidetään usein ”vain” tavallisina kuukautiskipuina. Endometrioosiyhteisön teettämässä kyselytutkimuksessa 37 prosenttia vastanneista ilmoitti, että ensimmäisestä lääkärikäynnistä diagnoosiin oli kulunut yli seitsemän vuotta.
Lääkäreiden kosketuspelko ja puutteellinen tietämys vaikeuttavat pikaista diagnosointia. Myös oireet voivat vaihdella – esimerkiksi väsymys voi olla endometrioosin oire – ja ainoa varma tapa diagnosoida endometrioosi on tehdä laparoskopia eli vatsaontelon tähystys, jossa sairaan kudoksen esiintyminen päästään toteamaan silmämääräisesti.
Nykyisin diagnoosi voidaan tehdä myös ultraäänitutkimuksella. Myös lantion alueen magneettikuvaus saattaa olla tarpeen, jos kudoksen epäillään levinneen emättimen ja peräsuolen väliin tai suoliston pinnalle.
Lääkäri voi esittää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
Ovatko kuukautiskivut voimakkaita ja pahenevatko ne ajan myötä?
Onko sinulla kipuja yhdynnän, ulostamisen tai virtsaamisen aikana?
Onko kipu kroonista ja kuukautiskierrosta riippumatonta?
Millaista kuukautisvuotosi on? Ovatko kuukautiset epäsäännölliset tai erittäin runsaat?
Onko sinulla hedelmällisyysongelmia?
VINKKI: Pidä kivuista ja kuukautisista kirjaa ennen lääkärikäyntiä.
Gynekologinen tutkimus
Gynekologisessa sisätutkimuksessa lääkäri tai gynekologi etsii nystyröitä, arkuutta tai alavatsan alueen muutoksia. Tutkimus voi auttaa endometrioosin diagnosoinnissa mutta tutkimuksella ei voida sulkea sitä pois.
Ultraäänitutkimus
Gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa ultraäänigeelillä ja muovisuojalla varustettu anturi viedään sisään emättimen kautta. Potilas voi usein seurata tutkimusta näytöltä lääkärin tai hoitajan kanssa. Tutkimus voi antaa vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Onko munasarjoissa kystia eli endometrioomia?
Onko lantion alueella paksuuntumia tai kiinnikkeitä?
Jos endometrioosimuutokset ovat vielä pieniä, niitä saattaa olla vaikea havaita ultraäänellä.
Magneettikuvaus
Niin sanottua syvää endometrioosia epäiltäessä magneettikuvaus voi antaa kudoksista tarkemman kuvan.
Laparoskopia eli tähystys
Tähystys on kaikkein tarkin keino endometrioosin diagnosoimiseen. Lääkäri tekee yleisanestesiassa vatsaan pienen viillon, jonka kautta endometrioosikudosta etsitään kameran avulla.
Samalla voidaan ottaa kudosnäytteitä (biopsia), ja jos endometrioosia löytyy, se yleensä poistetaan välittömästi.
6
Voiko endometrioosipotilas tulla raskaaksi?
Kyllä, se on aivan mahdollista – mutta valitettavasti endometrioosista kärsivillä naisilla on usein vaikeuksia tulla raskaaksi.
ENDOMETRIOOSI & LAPSETTOMUUS – Monella endometrioosia sairastavalla on vaikeuksia tulla raskaaksi, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole.
5 tärkeää faktaa endometrioosista ja hedelmättömyydestä
Endometrioosi lisää merkittävästi hedelmättömyysriskiä
On arvioitu, että 30–40 prosentilla endometrioosia sairastavista naisista on vaikeuksia tulla raskaaksi. Itse asiassa monien endometrioosidiagnoosi tehdään raskaaksi tulon ongelmien selvittämisen yhteydessä.
Ei tiedetä, miksi endometrioosi aiheuttaa hedelmättömyyttä
Vielä ei ole löydetty lopullista selitystä sille, miksi lapsettomuus on niin yleistä endometrioosipotilaiden keskuudessa. Kyse on todennäköisesti useiden tekijöiden yhdistelmästä, kuten endometrioosikudoksen aiheuttamasta epäsuotuisasta ympäristöstä ja arpikudoksen lisääntymisestä alavatsassa.
Hedelmättömyyshoitojen teho heikompaa endometrioosipotilailla
Jos lapsettomuus johtuu endometrioosista, mahdollisuus tulla raskaaksi on pienempi kuin naisilla, joiden hedelmällisyysongelmat johtuvat jostain muusta syystä.
Raskaus lievittää kipuja (hetkeksi)
Hyvä uutinen – jos sitä nyt voi sellaiseksi kutsua – on, että monien endometrioosipotilaiden kivut lievittyvät raskauden ja imetyksen aikana. Useimmilla kivut kuitenkin palaavat tämän jälkeen.
Endometrioosipotilaiden kannattaa hankkia lapset mahdollisimman varhain
Endometrioosipotilaille suositellaan lasten hankkimista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä johtuu siitä, että mahdollisuus tulla raskaaksi on nuoremmilla suurempi.
Endometrioosia voidaan hoitaa usein eri tavoin, mutta parantavaa hoitoa ei ole. Hoito vaihtelee oireiden mukaan, mutta joillekin endometrioosi tuo mukanaan krooniset kivut. Endometrioosi häviää usein itsestään vaihdevuosien alettua.
8
Lisää huomiota endometrioosiin
Viime vuosina endometrioosi ja sen hoitomuodot ovat saaneet lisää huomiota.
Laaja tutkimus selvitti geneettistä perustaa
Suomalaistutkijat olivat mukana 24 muun tutkimusryhmän ja suomalaisen FinnGen-hankkeen kanssa laajassa endometrioosin geneettistä perustaa selvittäneessä tutkimuksessa. Suomessa tutkimusta vetäneen synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Outi Uimarin mukaan endometrioosia tutkitaan nykyisin laajasti eri puolilla.
Norjassa uusia hoitomahdollisuuksia
Norjassa uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, voidaanko syöpähoidoista saadun tiedon avulla kehittää uusia diagnostisia ja terapeuttisia menetelmiä endometrioosin hoitoon.
Hanke on merkittävä ja tärkeä askel kohti sairauden parempaa ymmärtämistä ja hoitoa.
Ranskassa julkistettiin tammikuussa 2022 kansallinen strategia endometrioosin vastaiseen taisteluun.
Vuodet 2022–2025 kattavassa strategiassa keskitytään tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon kehittämiseen – sekä tietoisuuden lisäämiseen tästä tuntemattomasta sairaudesta.
9
Onko endometrioosi kriittinen sairaus?
Endometrioosi ei ole hengenvaarallinen, eikä sitä siksi pidetä perinteisessä mielessä kriittisenä sairautena.
Endometrioosi voi kuitenkin olla erittäin kriittinen naisen elämänlaadun kannalta, sillä sairaus vaatii usein pitkäaikaista hoitoa ja joissakin tapauksissa useita kirurgisia toimenpiteitä.
Lisäksi endometrioosi on krooninen sairaus, jonka oireet, kuten voimakas alavatsan alueen kipu, väsymys ja hedelmällisyysongelmat, voivat olla monille naisille invalidisoivia.
10
Voiko endometrioosi kehittyä syöväksi?
Endometrioosi itsessään ei ole syöpä, eikä suurimmalle osalle endometrioosipotilaista kehity koskaan syöpää.
Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tietyntyyppisten munasarjasyöpien riski on hieman kasvanut erityisesti naisilla, joilla on syvä endometrioosi tai endometrioosikystia (endometrioomia) munasarjoissa.
Riski on kuitenkin kaiken kaikkiaan edelleen pieni, ja useimmilla potilailla ei koskaan esiinny syöpää endometrioosin komplikaationa.
Jos äidilläsi on endometrioosi, oma riskisi sairastua siihen on seitsenkertainen verrattuna henkilöön, jonka äidillä ei ole endometrioosia, joten kyseessä on perinnöllinen sairaus.
Onko endometrioosi siis synnynnäinen?
Ei, endometrioosi ei ole suoraan ”synnynnäinen”, mutta kuten sanottua, siihen voi olla geneettinen alttius.
Useimmiten tauti kehittyy murrosiän aikana, kun kuukautiset alkavat ja estrogeenitaso elimistössä nousee. Kyseessä on siis geneettisten tekijöiden ja hormonaalisten vaikutusten yhdistelmä, joka johtaa taudin kehittymiseen.