Tutkimusten mukaan hoitohenkilöstö saattaa usein aliarvioida naisten kokemaa kipua, ja naisille voidaan myös määrätä vähemmän kipulääkitystä kuin miehille. Kipututkijan mukaan tällaiseen syrjintään on syytä kiinnittää huomiota.
KIPULÄÄKKEITÄ jaetaan laajan tutkimuksen mukaan avokätisemmin miehille kuin naisille.
Mies ja nainen tulevat päivystykseen saman vamman vuoksi – olkoon kyseessä vaikkapa rintakipu. Sairaanhoitaja antaa miehelle kipulääkkeitä, mutta nainen saa lähteä kotiin tyhjin käsin.
Kuulostaa äkkiseltään joltakin vanhanaikaiselta ja jokseenkin huonolta vitsiltä.
Laaja israelilainen tutkimus kuitenkin vahvistaa, että tällainen tilanne voisi olla hyvinkin tosielämästä.
”Tutkimus osoittaa, että naisille annetaan vähemmän kipulääkkeitä ja heidän kipunsa arvioidaan vähäisemmäksi”, sanoo Lars Arendt-Nielsen, kipututkija ja Aalborgin yliopiston ja Aalborgin yliopistollisen sairaalan professori.
”Sukupuolten väliset erot kivun tutkimuksessa ja hoidossa on osoitettu aiemmissa tutkimuksissa, ja tämä laajempi tutkimus vahvistaa tendenssin.”— Kipututkija Niels Arendt-Nielsen
Tutkimuksessa käytiin läpi Israelissa sijaitsevan Hadassahin yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan 17 000 potilasasiakirjaa neljän vuoden ajalta.
Tutkijat havaitsivat mies- ja naispotilaille määrättyjen kipulääkkeiden osalta merkittävän eron.
Miehistä 47 prosenttia sai kipulääkkeitä, kun taas naispotilaista, joilla oli samankaltaisia oireita, vain 37 prosentille herui kipulääkitystä.
Ero päti niin lievien kipulääkkeiden, kuten parasetamolin ja ibuprofeenin kuin vahvempienkin lääkkeiden, kuten opioidien, annostelussa.
Syrjintä on kipututkimuksessa kestoaihe, ja professorilla onkin mahdollinen selitys sille, miksi kipulääkitys ei mene tasan sukupuolittain.
Lars Arendt-Nielsenin mukaan vihjeitä voidaan saada tarkastelemalla muita ryhmiä, joita tutkimuksen mukaan myös alihoidetaan: vanhuksia, dementikoita, lapsia ja ihmisiä, joilla on kognitiivisia ongelmia, kuten mielenterveysongelmista kärsivät.
”Yhteistä näille ryhmille on se, että he eivät eri syistä johtuen ilmaise kipuaan, ja myös naispotilaat saattavat olla taipuvaisia vähättelyyn kuvatessaan kokemansa kivun voimakkuutta”, hän sanoo.
Myös lääkärien ja hoitajien asenteet voivat vaikuttaa epätasa-arvoon kivunhallinnassa. Vanhentuneet ja stereotyyppiset sukupuolikäsitykset voivat johtaa siihen, että kipulääkitystä annetaan eri lähtökohdista potilaan sukupuolesta riippuen.
”Kipulääkettä pyytävän naisen saatetaan olettaa liioittelevan kipuaan ja olevan vain "dramaattinen"”, Lars Arendt-Nielsen kuvaa ja jatkaa:
”Miehiä taas pidetään kivikautisina äijinä, jotka ovat tottuneet käsittelemään kipua. Joten kun mies valittaa vaivojaan, terveydenhuollon ammattilaiset saattavat suhtautua tähän vakavammin. Tällaisilla sukupuoliin liittyvillä oletuksilla voi todella olla merkitystä.”
Yhdysvaltalaisen Rhode Islandin yliopiston tutkimus korostaa tätä suuntausta; siinä osoitettiin, että naiset saavat enemmän rauhoittavia lääkkeitä ja vähemmän kipulääkkeitä, kun taas miehillä tilanne oli päinvastainen.
Tasa-arvoisempi kivunhoito edellyttää määrätietoisia toimia. Naisten pitäisi olla avoimempia ja sinnikkäämpiä ilmaistessaan kipunsa ja vaatiessaan hoitoa siihen.
Käsitystä, jonka mukaan miehet kestävät enemmän kipua kuin naiset, on myös syytä tuulettaa.
Lue myös: Vaikuttavatko hormonit enemmän naisiin kuin miehiin?.
Myös terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tarkastella asenteitaan – etenkin naispuolisten.
”Lääkärin sukupuoli vaikuttaa siihen, miten potilasta hoidetaan. Israelissa tehty tutkimus osoittaa, että naislääkärit määräävät vähemmän kipulääkkeitä kuin mieslääkärit. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että nais- ja mieslääkärit määräävät kipulääkkeitä eri tavoin”, sanoo kipututkija.
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että naisten kokemaa kipua tyypillisesti aliarvioidaan miesten kipuun verrattuna, ja naispuoliset lääkärit tapaavat määrätä vähemmän kipulääkkeitä kuin mieslääkärit.
Alle on koottu vinkkejä siihen, miten kipuun saa todennäköisimmin asianmukaista lääkitystä.
KIVUT kannattaa kuvailla lääkärille mahdollisimman tarkasti.
Kipua on tärkeää kuvata mahdollisimman täsmällisesti, jotta siihen voidaan myös määrätä täsmällistä hoitoa ja lääkitystä.
Kivun tunnetta voi kuvailla esimerkiksi numeroin: ”Kipuni on 8 pistettä 10:stä, ja se on omalla asteikollani paljon”. Olennaista on nimenomaan potilaan oma kokemus.
Vaikka tuntuisi houkuttelevalta lisätä hieman värikynää, kun kuvaat kipua, sitä ei suositella. Kovat kipulääkkeet, kuten morfiini, voivat olla vaarallisia, jos niille ei ole todellista tarvetta. Rehellisyys siis toimivimman kipulääkkeen perii.
Erityisesti akuuttia kipua hoidetaan eri tavoin miehillä ja naisilla, esimerkiksi leikkauksen jälkeistä tai päivystyshoitoa vaativien onnettomuuksien jälkeistä kipua. Yli 12 viikkoa kestäneen kroonisen kivun kohdalla hoidon ero tasoittuu, koska lääkkeiden määräämisessä on tiukemmat ohjeet.