Oletko sinä tai joku läheisesti alkanut unohtaa sanoja, olla tavallista ärtyneempi ja välttää sosiaalisia tilanteita? On tärkeää tunnistaa dementian varhaiset merkit sairauden diagnosoimiseksi ja hoidon saamiseksi ajoissa.
DEMENTIA tarkoittaa sitä, että aivojen tärkeät osat rappeutuvat niin, että ajan mittaan muisti ja muut kognitiiviset toiminnot heikkenevät.
Dementiasta puhuttaessa monille tulee mieleen iäkäs ihminen, jolla on muistiongelmia. Mutta dementiaan voi sairastua jo nuorempana, syitä voi olla monia, ja sairaus voi ilmetä monilla muillakin tavoilla kuin muistihäiriöinä.
Tässä artikkelissa kaksi kokenutta dementia-asiantuntijaa kertoo sairaudesta. He kertovat, miten sairaus kehittyy, mitkä ovat sen varhaisia merkkejä, miten dementiaa hoidetaan ja mitä dementiariskin vähentämiseksi tai sairauden viivyttämiseksi voi tehdä.
Dementiasta puhutaan, kun aivojen kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet verrattuna henkilön aiempaan toimintaan. Tällaisia kognitiivisia toimintoja ovat esimerkiksi muisti, puheen tuottaminen, paikantaju ja orientoituminen. Niihin liittyvät oireet ovat merkki aivosairaudesta.
Dementiasairaudet ovat vakavia eteneviä kroonisia sairauksia, jotka ilmenevät ensisijaisesti muistin ja älyllisten toimintojen, käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksina.
Lääketieteellä ei ole vieläkään täydellistä selitystä sille, mistä dementia johtuu. Tiedetään kuitenkin, että hermosolut alkavat vaurioitua niin, että niiden välinen viestintä häiriintyy.
Yhtenä tärkeimmistä syistä pidetään proteiinien kertymistä aivoihin. Normaalisti proteiinit poistuvat luonnostaan aivoista, mutta esimerkiksi Alzheimerin taudissa amyloidiproteiinia alkaa kertyä aivoihin ja muodostaa plakkia.
Lue myös: 6 tärkeää kysymystä Alzheimerin taudista ja dementiasta
Hermosolut alkavat vaurioitua. Sitten toinen proteiini nimeltään tau alkaa levitä aivoissa ja ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Tällöin hermosolut menettävät yhteyden toisiinsa ja viestintä katkeaa, minkä jälkeen seuraa tulehduksen kaltaisia reaktioita ja aivojen energia-aineenvaihdunnan heikkenemistä.
Kyseessä on etenevä prosessi, joka päättyy siihen, että hermosolut eivät enää kykene viestimään kuten ennen. Eri sairauksissa eri proteiinit kerääntyvät ja aiheuttavat häiriöitä, mutta periaate on sama.
Dementia ei ole luonnollinen osa ikääntymistä vaan sairaus.
On totta, että iän myötä muistissa tapahtuu muutoksia eikä aina esimerkiksi löydä heti oikeaa vastausta tai sanaa. Mutta aivosairauksissa kyseessä on paljon muutakin.
”Dementiasairauksissa muistiongelmat muuttuvat vaikeammiksi ja jatkuvammiksi ja lopulta päivittäisiksi. Jos ne ovat niin pahoja, että henkilö ei pysty selviytymään arjessa, puhutaan dementiasta”, sanoo Gunhild Waldemar Tanskan dementiatutkimuskeskuksesta.
Jos on vielä työikäinen ja käy töissä, ei pysty hoitamaan työtehtäviään. Eläkeläisillä sairaus voi ilmetä keskittymisongelmina, esimerkiksi kirjaa lukiessa, tai sovittujen tapaamisten unohtamisena.
On olemassa jopa 200 eri sairautta, jotka voivat johtaa dementiaan tai kognitiivisiin häiriöihin.
Neljä yleisintä ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma. Alla kerrotaan, miten ne eroavat toisistaan. Kukin sairaus voi kattaa vielä useita alatyyppejä.
Alzheimerin tauti on ylivoimaisesti yleisin dementiaan johtava muistisairaus. Se aiheuttaa 60 prosenttia dementioista.
Toisella sijalla on verisuoniperäinen muistisairaus, jonka osuus on 20 prosenttia dementioista. Lewyn kappale -taudin osuus on noin 15 prosenttia ja otsalohkodementian osuus enintään 5 prosenttia.
On huomattava, että kukin luokka kattaa monia alatyyppejä.
DEMENTIAA aiheuttavat yleisimmät muistisairaudet.
Mitkä ovat dementian varhaisia merkkejä?
Sairaus on salakavala, joten voi olla hyvin vaikea erottaa, onko jotain vialla tai että jokin on varmasti vialla.
Toisin sanoen ihminen voi toimia pitkään normaalisti, vaikka sairaus kehittyisi pinnan alla. Kun diagnoosi on tehty, läheisille alkaa usein tulla mieleen merkkejä, jotka ovat ilmenneet kauan aiemmin ja joille nyt saadaan selitys.
Oireiden ilmeneminen riippuu taudista ja siitä, mihin aivojen osaan sairaus vaikuttaa. Näin ollen dementiasairauden merkit voivat vaihdella orientaatio-ongelmista sovittujen tapaamisten unohtamiseen ja talvella ilman takkia ulos lähtemiseen.
Seuraavassa on kolme yleisintä varoitusmerkkiä sairaudesta.
Yksi yleisimmistä dementiasairauden oireista voi olla sovittujen asioiden unohtaminen.
Sairastunut ei aina huomaa asiaa itse tai saattaa yrittää vähätellä asiaa. Usein omaiset ovat tietoisempia kehityksestä kuin henkilö itse.
Jotkut ovat kuitenkin tuskallisen tietoisia siitä, että heillä on ongelma. Joillakuilla kyky nähdä itsensä ulkopuolelta pettää, erityisesti otsalohkodementiassa ja Alzheimerin taudissa. Kun ei itse tunne itseään sairaaksi, muiden on vaikea sanoa, että kaikki ei tunnu olevan kunnossa.
Lue myös: Ristikot pitävät aivot terässä
Monesti sairastunut vetäytyy sosiaalisista suhteista. Koska kyseessä on monesti iäkäs ihminen, usein ajatellaan virheellisesti, että käytös liittyy ikääntymiseen.
Esimerkiksi aiemmin aktiivisesti ulkoiluryhmään tai lukupiiriin osallistunut iäkkäämpi nainen ei enää osallistu, tai joku seurueen luonnollinen keskipiste muuttuu hiljaisemmaksi ja kuin varjoksi entisestään.
Dementiasairaudesta voi kieliä se, että ei pysty ilmaisemaan sitä, mitä haluaisi sanoa.
Henkilö saattaa esimerkiksi käyttää jotakin ilmaisua virheellisesti tai käyttää sanaa, joka on lähellä sitä, mitä hän tarkoittaa. Sanat tulevat ulos väärin, mikä ei ole ollut henkilölle aiemmin tyypillistä.
Dementia oireilee myös monella muulla tavalla. Seuraavassa luetellaan kymmenen yleisintä dementiaan liittyvää oiretta.
Lääkäriin on syytä mennä, jos tuntuu, että on muistiongelmia, käytös on muuttunut sosiaalisissa tilanteissa tai ilmenee kielellisiä vaikeuksia ja nämä merkit ovat pahentuneet ajan myötä ja muutkin ovat kiinnittäneet niihin huomiota.
Lääkäri (tai esimerkiksi muistihoitaja) tekee ensiarvion haastattelemalla ja muistitestillä. Jos tutkimus antaa siihen aihetta, hän antaa lähetteen muistipoliklinikalle tarkempia tutkimuksia varten.
Vastaanotolle voi ottaa mukaan läheisen, jotta molemmat voivat esittää kysymyksiä ja muistaa, mitä lääkäri tai hoitaja on sanonut.
Ei, naisten ja miesten välillä oireissa ei ole eroa. Naiset kuitenkin elävät yleensä pidempään kuin miehet, minkä vuoksi dementiaan johtavat sairaudet – erityisesti Alzheimerin tauti – ovat yleisempiä naisilla.
Naisten pidempi elinajanodote ei kuitenkaan yksinään voi selittää eroa Alzheimerin taudin esiintyvyydessä naisilla. Siksi aihetta tutkitaankin paljon.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikeat vaihdevuosioireet voivat liittyä lisääntyneeseen kognitiiviseen heikentymiseen myöhemmin elämässä.
Maaliskuussa 2025 PLOS ONE -lehdessä julkaistussa kanadalaisessa tutkimuksessa analysoitiin tietoja 896 naiselta, joiden vaihdevuodet olivat jo ohi. Tulokset osoittivat, että naisilla, jotka raportoivat useammista ja voimakkaammista vaihdevuosioireista – kuten kuumista aalloista, uniongelmista, mielialan vaihteluissa ja keskittymisvaikeuksista – oli suurempi dementian varhaisina indikaattoreina pidettyjen kognitiivisten häiriöiden ja käytösoireiden riski myöhemmin elämässään.
Mikä lisää riskiä?
Muistisairauksien ja dementian kehittymisen taustalla voi olla monia tekijöitä. Joihinkin niistä voi itse vaikuttaa, kuten tupakointiin ja liikuntaan, mutta ei kaikkiin.
Tekijät, joita ei voi itse muuttaa, muodostavat vain noin puolet kokonaisriskistä. Voit siis itse vaikuttaa toiseen puoleen ja vähentää riskiä mahdollisimman paljon.
”Jos tarkastelemme kaikkia dementiasairauksia ja mietimme, mikä riskiin vaikuttaa, vastaus on, että 55 % riskistä liittyy ikään, sukupuoleen ja geeneihin”, dementiatutkija Hasselbalch sanoo.
Mihin riskitekijöihin voi itse vaikuttaa?
Lancet-komissio, johon kuuluu maailman eturivin dementiatutkijoita, on listannut 14 riskitekijää, joihin voi itse vaikuttaa.
Näitä ovat mm: alhainen koulutus, hoitamaton kuulon heikkeneminen, korkea kolesteroli, masennus, pää- tai aivovamma, liikunnan puute, diabetes, tupakointi, kohonnut verenpaine, lihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö, sosiaalinen eristyneisyys, ilmansaasteet ja hoitamaton näön alenema.
Lue dementian ehkäisyä koskevasta osiosta, mitä voit tehdä oman riskisi pienentämiseksi.
On varsin tavallista, että dementiasairauden ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta diagnoosiin kuluu kuukausista vuosiin. Ja diagnoosin saamiseen voi kulua aikaa.
Se johtuu siitä, että prosessi on perusteellinen. Dementian oireet voivat johtua myös muista sairauksista, kuten stressistä, masennuksesta tai muusta aivosairaudesta.
Lue myös: TEE TESTI: Oletko stressaantunut?
Seuraavassa on yleisiä vaiheita dementian diagnosointiprosessissa. Välttämättä kaikkia vaiheita ei käydä läpi kaikkien kohdalla. Mitä selvempiä sairauden merkit ovat, sitä vähemmän testejä tarvitaan ja sitä lyhyempi prosessi voi olla.
Jos uskot, että diagnoosi on väärä, puhu asiasta lääkärillesi. Jos tilanne on epäselvä, voidaan tehdä uusintatutkimuksia oikean diagnoosin varmistamiseksi.
”Liian myöhäistä”. Monet, sekä sairastunut että omaiset, voivat ajatella, että kattavat tutkimukset ovat turhia, koska muistisairauden tai dementian hoitokeinot ovat rajalliset.
”On tärkeää mennä lääkäriin, koska ei kaikki toivo ole vielä menetetty, vaikka sairaus on diagnosoitu. Lääkkeillä voidaan ehkä hoitaa joitakin oireita ja parantaa elämänlaatua. On myös tärkeää sulkea tutkimuksilla pois muut sairaudet, esimerkiksi aivokasvain. Niin potilaalle, hänen läheisilleen kuin hoitohenkilökunnalle on hyötyä siitä, että tiedetään, mikä dementiasairaus on kyseessä, jotta potilas saa parhaan mahdollisen avun ja tuen”, Gunhild Waldemar sanoo.
Mahdollisuudet hidastaa sairauden etenemistä ovat parhaat, jos se diagnosoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun se ei ole vielä aiheuttanut suurta vahinkoa. Siksi on tärkeää reagoida ajoissa.
Miten dementiasairauksia hoidetaan?
Hoitoon voi kuulua lääkitys, apu ja tuki arjessa sekä potilaan fyysisten ja kognitiivisten taitojen harjoittelu.
Ehkä monellakin tavalla! On arvioitu, että lähes joka toista dementiaa maailmanlaajuisesti voitaisiin ehkäistä tai viivästyttää.
Kansainvälinen dementiatutkijaryhmä, Lancet-komissio, on listannut 14 riskitekijää – kehdosta hautaan – joihin monesti voi itse vaikuttaa elämäntavoillaan.
Riskitekijät ovat läsnä koko elämän ajan, kuten alla olevasta grafiikasta näkyy. Jokainen eliminoitu riskitekijä pienentää dementiariskiä.
Tuntuuko monimutkaiselta? Dementiatutkija Gunhild Waldemar muuntaa teorian konkreettisiksi suosituksiksi ja neuvoiksi.
Suurissa väestötutkimuksissa on pyritty tunnistamaan tärkeimmät yhteydet eri riskitekijöiden ja dementian kehittymisen välillä. Täydellinen näyttö siitä, miten dementiaa voisi parhaiten välttää, puuttuu kuitenkin edelleen.
Jos ei siis voi tai halua noudattaa heti kaikkia neuvoja, mistä kannattaa aloittaa?
”Asettaisin liikunnan ykköseksi, koska dementian lisäksi se voi ehkäistä monia muita sairauksia. Toiseksi tärkeänä pidän kuulon, näön ja muiden terveystekijöiden tarkistuttamista lääkärillä. Kolmanneksi neuvoisin pysymään sosiaalisesti ja henkisesti aktiivisena", sanoo Gunhild Waldemar.
Hän suosittelee aloittamaan siitä, missä itsellä on eniten haasteita tällä hetkellä.
Esimerkiksi jos yleensä istut suurimman osan päivästä, sinun on noustava ylös ja liikuttava. Jos olet paljon yksin, olisi tärkeää tavata useammin muita.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka noudattaisi kaikkia neuvoja, voi silti sairastua dementiaan. Dementiaa vastaan ei voi täysin suojautua, mutta riskiä voi kuitenkin itse pyrkiä vähentämään.
Se, kuinka kauan dementian kanssa elää, vaihtelee hyvin paljon. Joskus sairaus etenee nopeasti ja kuolema tulee muutaman vuoden kuluessa. Toisilla voi olla elämää edessään vielä jopa 20 vuotta.
Elinikä riippuu aina dementian tyypistä, henkilön iästä ja yleisestä terveydentilasta ja siitä, kuinka varhain sairaus havaitaan. Alla on katsaus yleisimpien dementiasairauksien keskimääräiseen elinajanodotteeseen sairastumisen jälkeen.
| Sairaus | Elinikä keskimäärin | Vaihteluväli |
|---|---|---|
| Alzheimerin tauti | 8–10 v | 3–20 v |
| Vaskulaarinen dementia | noin 5 v | 3–7 v |
| Lewyn kappale -tauti | 5–8 v | 2–12 v |
| Otsalohkodementia | 6–8 v | 2–15 v |
Useimmiten ei, mutta jotkin sairaudet ovat enemmän kuin toiset. Tämä johtuu siitä, että niihin liittyy voimakkaampi geneettinen tekijä, ja joissakin tapauksissa voidaan tunnistaa tiettyjä geenimutaatioita.
Seuraavassa on katsaus yleisimpien dementiasairauksien perinnöllisyyteen.
| Sairaus | Perinnöllisyysaste |
|---|---|
| Alzheimerin tauti | Kohtalainen – 1–3 % tapauksista on taustalla geenivirhe. |
| Vaskulaarinen dementia | Sairauden riskiä lisäävät diabetes ja kohonnut verenpaine voivat olla osittain perinnöllisiä. |
| Lewyn kappale -tauti | Matala – sairauden ei tiedetä olevan perinnöllinen. |
| Otsalohkodementia | Korkea – otsalohkodementioista jopa 40 % liittyy perimään. |