Dementian oireet tulevat usein hiipien niin, että on vaikea erottaa, milloin muistiongelmat ja eristyneisyys johtuvat sairaudesta. Dementiaoireista kärsivä ei välttämättä itse huomaa sairastuneensa. Oireiden syy on kuitenkin tärkeää selvittää avun saamiseksi.
DEMENTIA - Jos sinulla on alkava dementia, voit tehdä vielä paljonkin sen hyväksi, että sairaus etenisi mahdollisimman hitaasti.
Käyttäydynkö samalla vai eri tavalla kuin ennen? Alkavaa dementiaa pelkäävä kysyy tätä usein itseltään. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.
Jos harrastat vaikkapa urheilutapahtumia tai vapaaehtoistöitä, saatko lähdetyksi niihin yhtä usein kuin ennenkin? Kysy itseltäsi myös, nautitko sosiaalisista kokoontumisista yhtä paljon kuin ennen vai jättäisitkö mieluummin lähtemättä?
Ehkä olet illanistujaisissa kokenut putoavasi kärryiltä, kun keskustelu aaltoilee ympäri pöytää? Tai ehkä et ymmärtänyt vitsiä tai et tiedä kenestä oikein puhutaan? Nämä ovat varsin tavallisia merkkejä alkavasta dementiasta.
”Varhaisin dementiaoire on usein muutos persoonallisuudessa. Muistihäiriöt eivät aina ole ensimmäinen muutos. Rutiinien ja tapojen muuttuminen tai lisääntynyt ärtyneisyys tai vetäytyneisyys voivat myös olla merkkejä dementiasta”, sanoo Lotte Hansen, joka on toiminut 20 vuotta dementianeuvojana.
Testi: Oletko vain hajamielinen vai onko sinulla dementiaoireita?
Rutiinien ja tapojen muuttuminen tai ärtyneisyys tai vetäytyneisyys voivat viitata dementiaan.— Lähteet: dementianeuvoja L. Hansen, Tanskan dementiatietokeskus, Muistiliitto ja Duodecim
Aluksi voi mennä pitkään ennen kuin edes huomaat muutosta, koska oireet tulevat niin hitaasti.
Lisäksi dementitumisen kuvaan kuuluu, ettei muutoksia itse huomaa kovin helposti. Toisaalta uupumus voi olla hyvinkin tuntuvaa.
”Joidenkin asioiden tekeminen voi olla hyvin vaikeaa, joten itselleen aiemmin tavallisten asioiden tekemiseen voi joutua keskittymään ja paneutumaan tarkasti. Moni huomaa, miten raskasta se on, mutta ei silti välttämättä osaa yhdistää sitä muistisairauteen”, selittää Lotte Hansen.
Jos sairaus halutaan tunnistaa, tästä kaikesta muodostuu valtava tunteiden myrsky, josta on selvittävä. Tavallinen mielikuva dementoituneesta henkilöstä on ihminen, joka ei tunnista läheisiään tai käyttäytyy aggressiivisesti ja väkivaltaisestikin.
”Dementian tunnistaminen voi olla erittäin vaikeaa. Jos tuntee ennestään jonkun dementiasta kärsivän, saattaa ajatella: Apua, olenko minäkin nyt sellainen? Minkä arvoiseksi silloin kokee itsensä? Tietenkin se pelottaa, mutta on myös melko tavallista, että tuntee suurta häpeää", Hansen toteaa.
Jos siis tuntuu, ettei dementian oireista halua kertoa kenellekään, eikä varsinkaan mennä lääkäriin, se on varsin tavallinen reaktio.
Lue myös: Mitä dementia on? Oireet, syyt ja hoito
Luonnollinen seuraus kaikesta huolesta ja hämmennyksestä on, että oireileva pyrkii kätkemään muutokset muilta ihmisiltä.
”Silloin sitä tekee kaikkensa, jotta voisi olla samanlainen kuin on aina ollut. Jokainen kuuluu jonkinlaiseen yhteisöön, joten sen ulkopuolelle ei haluta jäädä”, sanoo Lotte Hansen.
Jotkut onnistuvat niin hyvin pitämään itsensä koossa silloinkin, kun ”tilanne on päällä”, että vain kaikkein läheisimmät voivat havaita dementian tuoman muutoksen tai sen seuraukset sairastuneen arjessa.
”Varsin usein esimerkiksi sukujuhlissa ihmiset saattavat sanoa dementoituneen puolisolle, etteivät havaitse sairastuneessa mitään eroa entiseen. Mutta heti kun tämä istuu puolisonsa kanssa autoon kotimatkalle, dementiaoireet voivat purskahtaa esiin vaikkapa moittimisena”, kuvailee dementianeuvoja Hansen.
Edellinen kuvaa myös sitä, miten tietämättömyys aiheuttaa lisää ongelmia. Kuvitellaanpa samat sukujuhlat mutta niin, että henkilön dementiasta on kerrottu muille ja neuvottu, miten häntä voidaan auttaa. Silloin hänet voitaisiin sijoittaa pitkän pöydän sijasta pieneen neljän hengen pöytään, jolloin keskustelun seuraaminen on helpompaa.
Kaikista terveysongelmista on tärkeä puhua avoimesti perheessä. Lue aiheesta täältä
mellan 13 000 uutta potilasta Noin neljällä prosentilla yli 65-vuotiaista ja 11 prosentilla yli 75-vuotiaista on dementia. Vuosittain oireita saa noin 13 000 uutta potilasta. Lähde: Duodecim
”Juuri tästä syystä dementoitumisesta ja sitä aiheuttavan sairauden syistä pitäisi olla avoin, jotta voitaisiin mahdollistaa sairastuneen jatkuva osallisuus. Se on hänen kannaltaan erittäin tärkeää.”
On tärkeää voida jatkaa hyvää ja merkityksellistä elämää mahdollisimman pitkään. Se onnistuu parhaiten, jos tilanne on tunnistettu ajoissa ja on myös pohdittu, millä tavoin sairastunut voi parhaiten jatkaa elämäänsä.
Dementia on parantumaton, mutta sen etenemistä voi hidastaa.
Jatka sinulle merkityksellisten asioiden tekemistä ja elämästä nauttimista. Siten pysyt mukana elämässä.
Ota avuksi viikkosuunnitelma, jossa maanantai voi olla kävelypäivä, tiistai harrastuspäivä, keskiviikkona sauna jne.
Terveellinen ruoka, liikunta ja hyvä uni ovat entistäkin tärkeämpiä, jotta elimistö pysyy hyvässä kunnossa.
Kun ihmiset ympärilläsi tuntevat tilanteen, he osaavat ottaa sen huomioon, ja voit jatkaa merkityksellistä ja hyvää elämää mahdollisimman pitkään.
Sairaus on syyllinen tilannetajusi heikkenemiseen, hajamielisyyteen, äkkipikaisuuteen ym., et sinä itse. Älä siis suotta häpeä.
On palkitsevaa vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Selvitä, löytyykö läheltäsi tukiryhmiä muistisairaille tai heidän omaisilleen.