Uutta energiaa

Onko virta vähissä ja veto pois? Väsymystä voi torjua tehokkaasti omin konstein. Selvitimme, mistä väsymys voi johtua ja miten elämään voi saada jälleen lisää energiaa. Väsymystä on monenlaista, ja sen taustalla voi olla niin elämäntapoihin kuin puutostiloihinkin liittyviä tekijöitä. Kun syy on selvillä, on aika käydä toimeen väsymyksen selättämiseksi!

Nainen kädet ylhäällä (saatuaan lisää energiaa)

LISÄÄ POTKUA – ”Jos haluaa eroon väsymyksestä, on tunnistettava sen syyt ja korvattava energiasyöpöt virtaa antavilla asioilla”, lääkäri Pia Norup sanoo.

© iStock

Nyt ei pysty... Moni tietää tunteen, kun veto on niin poissa, ettei jaksaisi liikahtaa paikaltaan, vaikka tiedossa olisi jotain, mistä aidosti pitää ja mikä myös piristäisi – kuten lempijumppa, uuden terveellisen päivällisreseptin testaaminen tai ystävälle soittaminen.

”Väsymys on hyvin kokonaisvaltainen oire. Todella moni sairaus aiheuttaa väsymystä. Usein tiedämmekin, mistä energian puute johtuu, mutta sitten on myös sellaista väsymystä, jota ei oikein itsekään ymmärrä”, lääkäri Pia Norup kuvailee.

Tälläisessa väsymyksessä ei ole kyse liian pitkistä työpäivistä, unen puutteesta, avioerosta tai sairaudesta – on vain tunne, että jaksaa toimia vain puoliteholla. Miten tällaisessa tilanteessa voi saada jälleen lisää virtaa?
Pia Norup tapaa vastaanotollaan päivittäin asiakkaita, jotka tuntevat itsensä aamulla herättyään yhä yhtä väsyneiksi kuin illalla nukkumaan mennessä.

”Elimistön epätasapainotilat verottavat myös jaksamista ja energiatasoa. Tällöin jotain on vinossa, ja se on nähtävä merkkinä siitä, että väsymyksen syy on selvitettävä”, hän sanoo.

Kun on saanut selville sen, mikä elämästä syö virtaa ja mistä sitä vastaavasti saisi lisää, ollaan jo pitkällä ongelman ratkaisemisessa.

Energiaa tärkeisiin asioihin

Energisyydellä tarkoitetaan tässä henkistä ja fyysistä jaksamista tehdä arjessa niitä asioita, joita haluaa tehdä. On hyvä huomioida, että elimistön energian määrä ei ole vakio, vaan skaalaa riittää aina vertauskuvallisesti nollasta, jossa pää ja keho ovat lähestulkoon pysähdyksissä, kymmeneen, missä virtaa aivan pulppuaa.

Väsymyksen syitä selvitettäessä on tärkeä ymmärtää, miten energiaa muodostuu elimistössä, jotta tätä prosessia voi myös tukea omalla toiminnallaan sen sijaan, että turvaudutaan vain ulkoisiin, nopeisiin energian lähteisiin, kuten kahviin, makeaan ja nokosiin. Mitä elimistö sitten tarvitsisi, jotta energiatasoa saisi hilattua pari pykälää ylemmäs?

Elimistö on elävä koneisto, joka kuluttaa kilokaloreina mitattavaa energiaa vuorokauden ympäri. Tämä tapahtuu täysin automaattisesti, kun esimerkiksi sydän pumppaa verta kaikkialle elimistöön ja aivot ja muut elimet työskentelevät. Elimistö tarvitsee tämän vuoksi myös jatkuvasti lisää energiaa, ja sen ainoa energian lähde on ravinto.

Ravinto on polttoainetta

Ruoasta saatavat makroravintoaineet hiilihydraatti, proteiini ja rasva on pilkottava edelleen pienemmiksi osiksi, jotta elimistö pystyy muuntamaan ne energiaksi. Kaikista kolmesta makroravintoaineesta muodostetaan asetyylikoentsyymi-A-nimistä molekyyliä, minkä jälkeen ne ovat valmiita elimistön omien voimalaitosten, mitokondrioiden, hyödynnettäväksi.

Mitokondrioita on elimistön jokaisessa solussa. Niissä ravintoaineiden energia muunnetaan ATP-molekyyleiksi, jota solut voivat käyttää energianlähteenä. Mitokondriot tarvitsevat toimintaansa muun muassa monia vitamiineja, kivennäisaineita ja entsyymejä. Jos ATP:n tuotanto häiriintyy, jaksaminenkin kärsii. Kun siis elämään kaipaa lisää virtaa, mitokondrioille kannattaa varmistaa parhaat mahdolliset työskentelyolosuhteet.

Jaksamista ei voi kuitenkaan parantaa yksinkertaisesti vain syömällä enemmän. Ravintoa on sen sijaan saatava sopivasti sen verran kuin elimistö tarvitsee, ja myös ravinnon laadulla ja koostumuksella on valtavasti merkitystä. Elimistössä on oltava myös tarpeeksi toimintakykyisiä mitokondrioita, jotka tuottavat ATP:tä. Jos mitokondrioiden toiminta häiriintyy, solut eivät saa riittävästi energiaa, mikä tuntuu esimerkiksi olossa väsymyksenä.

Solujen sisäiset voimalaitokset ­yhdistyvät ja jakautuvat

Terveitä mitokondrioita
© KUNTO PLUS

Fuusio

Mitokondriot yhdistyvät ja jakautuvat jatkuvasti tarpeen mukaan ja muodostavat näin dynaamisia verkostoja. Fuusiossa mitokondriot yhdistyvät toisiinsa.

Jakautuvia mitokondrioita
© KUNTO PLUS

Fissio

Fissio eli jakautuminen on osa mitokondrioiden laadunvalvontaa, jolla voidaan erottaa esimerkiksi vaurioituneita osia ja edistää uusien mitokondrioiden muodostumista.

Soluissa tuotetun fyysisen energian lisäksi jaksamiseen tarvitaan myös henkistä ja emotionaalista energiaa – esimerkiksi sellaista, joka valtaa olon rakastuessa tai vietettäessä aikaa ystävien kanssa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja omassa sisimmässä muodostuva energia onkin niin ikään tärkeää jaksamisen kannalta.

Väsymyksellä on tarkoitus

Väsymys voi joskus olla myös tarkoituksenmukaista. Energian tuottamisen lisäksi mitokondriot toimivat elimistössä nimittäin eräänlaisina vartijoina.

Sairauden tai ylikuormituksen yhteydessä ne rekisteröivät uhkatilanteen. Jotta kipeänä ei tulisi houkutusta sännätä maratonille, mitokondriot supistavat tuotantoaan niin, että energiaa muodostuu vähemmän kuin sitä tarvittaisiin. Kun vaara on ohi, energiaakin tuotetaan enemmän, mikä tuntuu voimien palautumisena.

Mitokondrioiden toimintaa voi tukea omilla elämäntavoilla, esimerkiksi riittävä unella, terveellisellä ruoalla, pätkäpaastolla ja liikunnalla. Seuraavilla sivuilla paneudumme siihen, miten elämään voi saada lisää virtaa.

Mistä kaikesta väsymys voi johtua?

Vetämättömyys, fyysinen uupumus, puuroutuvat ajatukset – väsymys ilmenee monin eri tavoin. Väsymyksen selättämiseksi on tärkeä tunnistaa sen syyt ja tekijät, jotka syövät elämästä energiaa.

Vireyden vajauksen syitä selvitettäessä on tärkeää sulkea ensin pois tietyt ravitsemukselliset väsymyksen aiheuttajat. Näitä voivat olla esimerkiksi B-vitamiinien, D-vitamiinin tai raudan puute.

Seuraavaksi on tärkeä selvittää, onko taustalla sairaus, kuten jokin aineenvaihduntasairaus tai tyypin 2 diabetes, sekä tutkia esimerkiksi mahdolliset allergiat ja autoimmuunisairaudet. Myös infektiot ja niiden jälkitilat voivat aiheuttaa väsymystä.

Kun sairaudet ja puutostilat on suljettu pois, kannattaa katse kääntää elintapoihin liittyviin tekijöihin, joihin voi itsekin vaikuttaa: fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen, uneen ja ruokavalioon. Elämäntapojen kohentaminen tukee todennäköisesti jaksamista muun hoidon ohella silloinkin, kun taustalla on jokin sairaus.

Oheen on koottu eri lähteistä kumpuavan väsymyksen yleisimpiä syitä. Mikä kuulostaa tutuimmalta?

Fyysinen väsymys


Fyysinen väsymys ilmenee silloin, kun pitäisi jaksaa liikkua. Esimerkiksi treenissä voima ei riitä tuttuihin painoihin tai pahimmallaan edes kävelylenkkiin. Jos treenin vetää väkisin läpi, lihaskipu voi jatkua tavallista pidempään.

Väsymyksen takana voi olla jokin seuraaavista:

  • Univaje
  • Liian kuormittava treenaaminen
  • Matala-asteinen tulehdus
  • Anemia
  • Pitkäkestoinen paastotila tai liian vähäinen ravinto
  • Allergia ja jotkut allergialääkkeet
  • Aineenvaihduntasairaudet
  • Infektiot
  • B12-vitamiinin, D-vitamiinin tai raudan puute
  • Raskaus tai vaihdevuodet
  • Vakavat sairaudet, kuten syöpä
  • Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Elämäntavat


Onko veto niin pois, että lähestulkoon asut sohvalla? Väsymyksen takana voivat tällöin olla elämäntapoihin liittyvät tekijät. Kävelylenkki tai jumppa – tai terveellisempi ruoka – tekisi hyvää, mutta et vain kertakaikkiaan jaksa panostaa niihin. Kyseessä ei ole välttämättä niinkään väsymyksen vaan velttouden tunne, joka ruokkii itseään.

Syynä voi olla jokin seuraavista:

  • Unen laiminlyönti
  • Epäterveellinen ruokavalio
  • Liiallinen alkoholin käyttö
  • Liian vähäinen ulkoilu
  • Myrkyt ja haitalliset aineet
  • Liikaa ruutuaikaa
  • Tärkeiden ravintoaineiden puute
  • Insuliiniresistenssi
  • Liian kuormittava liikunta
  • Liian vähäinen liikunta
  • Liikaa ärsykkeitä

Henkinen väsymys


Henkinen ylikuormitus vaikeuttaa keskittymistä, asioiden organisointia ja päätöksentekoa. Se oireilee myös usein jännityspäänsärkynä, iltaisin hereillä pitävinä huoliajatusten virtana ja yleisenä heikkouden tunteena. Pää ei vain jaksa, ja jos kehoakaan ei jaksa käyttää, olo alkaa tuntua fyysisestikin vetämättömältä.

Taustalla voi olla jokin seuraavista:

  • Henkinen ylikuormitus
  • Vapaa-ajan puute
  • Viha ja turhautuminen
  • Pitkäkestoinen henkinen rasitus
  • Stressi
  • Pitkäaikainen ylikuormitus työssä

Aivot


Aivoperäinen väsymys on lamauttavaa ja se poikkeaa näin muun­laisesta väsymyksestä toimintakykyä haittaavana. Taustalla on tällöin jokin aivojen vamma tai niihin vaikuttava sairaus, joka edellyttää lepoa aina tarpeen mukaan ja usein myös säännöllistä elämänrytmiä.

Aivojen toimintaan vaikuttava väsymys voi johtua esimerkiksi seuraavista:

  • Aivotärähdys
  • Pään vamma
  • Muistisairaus
  • Tukos aivoissa
  • Pään alueen leikkaus
  • Pään kasvain
  • Covid-19:n jälkitauti
  • Krooninen kipu
  • MS-tauti
  • Neurologinen sairaus

Lue jutustamme 3 tehokasta tapaa saada lisää virtaa enemmän siitä, mitä voit tehdä jaksaaksesi paremmin.

Asiantuntija: Pia Norup, LL, elintapasairauksen asiantuntija

Tämän hetken suosituimmat
Ennaltaehkäisy

Mistä vatsakipu johtuu?

Treenimotivaatio

Tämän vuoksi kannattaa tulla 5 minuuttia aikaisemmin – ja muita vinkkejä ryhmäliikuntaan

Treenimotivaatio

8 treenaajan parhaat vinkit: Näin saat salitreenin maistumaan

Treenimotivaatio

10 naista: Näin kuntosalitreeni on hauskempaa

Ennaltaehkäisy

Perinnölliset sairaudet: 5 harkittavaa ennen testiä

Terveelliset välipalat

Romminmakuiset taateli-mantelipallot

49 kcal
30 minuuttia
Leipä ja sämpylät

Maukkaat täysjyväpatongit

60 kcal
105 minuuttia
Leivonnaiset

Suklaakermakuorrutettu taatelikakku

148 kcal
1 tuntia
Leipä ja sämpylät

Muhkeat hampurilaissämpylät

208 kcal
2½ tuntia
Ennaltaehkäisy

Näin hoidat hampaitasi hyvin koko elämäsi

Lisää aiheesta: Terveys
Terveys

3 tehokasta tapaa saada lisää virtaa

Terveys

9 helppoa vinkkiä, joilla voit paremmin

Terveys

Selkäkipu – mikä on totta, mikä tarua?

Terveys

Miksi en opi, kumpi on kumpi?

Terveys

5 hyötyä siitä, että on pitkä

Terveys

5 hyötyä siitä, että on lyhyt

Terveys

19 vinkkiä syksystä nauttimiseen

Terveys

Yhden jalan testi voi kertoa jäljellä olevasta eliniästäsi

Terveys

Vastustuskykyä vahvistava viikko-ohjelma täältä!

Terveys

Kannattaako alkoholista luopua kokonaan?

Newsletter background
KUNTO PLUSsan suositukset
Ennaltaehkäisy

Miksi päänahka kutiaa?

Psykologia

Tee testi: Oletko optimisti vai pessimisti?

Kuntoplus

KUNTO PLUSsan treenivideot ja ruokalistat – nyt on helppo elää terveellisesti!

Terveellisiä reseptejä

Tee itse hapanjuuri

598 kcal
4–6 päivää
5 km juoksuohjelmat

Kuunneltava juoksuohjelma: 12 viikon kuluttua juokset 5 km – vaikka aloitat nollasta

Litteä vatsa

Vatsatreeni vasta-alkajille: Tehokas treeniohjelma tuottaa tuloksia!

Psykologia

Masennustesti: Onko kyseessä masennus vai ohimenevä alakulo?

Treenivaatteet

5 TÄRKEÄÄ OMINAISUUTTA: kiinnitä näihin huomiota, kun ostat talvijuoksutrikoita

Terveys

Kokeile kirkasvalolamppua kaamosmasennusoireiden lievittämiseen

Kuntosali

Opas: Kuntosalilaitteet tutuiksi