Uutta energiaa

Nyt ei pysty... Moni tietää tunteen, kun veto on niin poissa, ettei jaksaisi liikahtaa paikaltaan, vaikka tiedossa olisi jotain, mistä aidosti pitää ja mikä myös piristäisi – kuten lempijumppa, uuden terveellisen päivällisreseptin testaaminen tai ystävälle soittaminen.

”Väsymys on hyvin kokonaisvaltainen oire. Todella moni sairaus aiheuttaa väsymystä. Usein tiedämmekin, mistä energian puute johtuu, mutta sitten on myös sellaista väsymystä, jota ei oikein itsekään ymmärrä”, lääkäri Pia Norup kuvailee.

Tälläisessa väsymyksessä ei ole kyse liian pitkistä työpäivistä, unen puutteesta, avioerosta tai sairaudesta – on vain tunne, että jaksaa toimia vain puoliteholla. Miten tällaisessa tilanteessa voi saada jälleen lisää virtaa?
Pia Norup tapaa vastaanotollaan päivittäin asiakkaita, jotka tuntevat itsensä aamulla herättyään yhä yhtä väsyneiksi kuin illalla nukkumaan mennessä.

”Elimistön epätasapainotilat verottavat myös jaksamista ja energiatasoa. Tällöin jotain on vinossa, ja se on nähtävä merkkinä siitä, että väsymyksen syy on selvitettävä”, hän sanoo.

Kun on saanut selville sen, mikä elämästä syö virtaa ja mistä sitä vastaavasti saisi lisää, ollaan jo pitkällä ongelman ratkaisemisessa.

Energiaa tärkeisiin asioihin

Energisyydellä tarkoitetaan tässä henkistä ja fyysistä jaksamista tehdä arjessa niitä asioita, joita haluaa tehdä. On hyvä huomioida, että elimistön energian määrä ei ole vakio, vaan skaalaa riittää aina vertauskuvallisesti nollasta, jossa pää ja keho ovat lähestulkoon pysähdyksissä, kymmeneen, missä virtaa aivan pulppuaa.

Väsymyksen syitä selvitettäessä on tärkeä ymmärtää, miten energiaa muodostuu elimistössä, jotta tätä prosessia voi myös tukea omalla toiminnallaan sen sijaan, että turvaudutaan vain ulkoisiin, nopeisiin energian lähteisiin, kuten kahviin, makeaan ja nokosiin. Mitä elimistö sitten tarvitsisi, jotta energiatasoa saisi hilattua pari pykälää ylemmäs?

Elimistö on elävä koneisto, joka kuluttaa kilokaloreina mitattavaa energiaa vuorokauden ympäri. Tämä tapahtuu täysin automaattisesti, kun esimerkiksi sydän pumppaa verta kaikkialle elimistöön ja aivot ja muut elimet työskentelevät. Elimistö tarvitsee tämän vuoksi myös jatkuvasti lisää energiaa, ja sen ainoa energian lähde on ravinto.

Ravinto on polttoainetta

Ruoasta saatavat makroravintoaineet hiilihydraatti, proteiini ja rasva on pilkottava edelleen pienemmiksi osiksi, jotta elimistö pystyy muuntamaan ne energiaksi. Kaikista kolmesta makroravintoaineesta muodostetaan asetyylikoentsyymi-A-nimistä molekyyliä, minkä jälkeen ne ovat valmiita elimistön omien voimalaitosten, mitokondrioiden, hyödynnettäväksi.

Mitokondrioita on elimistön jokaisessa solussa. Niissä ravintoaineiden energia muunnetaan ATP-molekyyleiksi, jota solut voivat käyttää energianlähteenä. Mitokondriot tarvitsevat toimintaansa muun muassa monia vitamiineja, kivennäisaineita ja entsyymejä. Jos ATP:n tuotanto häiriintyy, jaksaminenkin kärsii. Kun siis elämään kaipaa lisää virtaa, mitokondrioille kannattaa varmistaa parhaat mahdolliset työskentelyolosuhteet.

Jaksamista ei voi kuitenkaan parantaa yksinkertaisesti vain syömällä enemmän. Ravintoa on sen sijaan saatava sopivasti sen verran kuin elimistö tarvitsee, ja myös ravinnon laadulla ja koostumuksella on valtavasti merkitystä. Elimistössä on oltava myös tarpeeksi toimintakykyisiä mitokondrioita, jotka tuottavat ATP:tä. Jos mitokondrioiden toiminta häiriintyy, solut eivät saa riittävästi energiaa, mikä tuntuu esimerkiksi olossa väsymyksenä.

Soluissa tuotetun fyysisen energian lisäksi jaksamiseen tarvitaan myös henkistä ja emotionaalista energiaa – esimerkiksi sellaista, joka valtaa olon rakastuessa tai vietettäessä aikaa ystävien kanssa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja omassa sisimmässä muodostuva energia onkin niin ikään tärkeää jaksamisen kannalta.

Väsymyksellä on tarkoitus

Väsymys voi joskus olla myös tarkoituksenmukaista. Energian tuottamisen lisäksi mitokondriot toimivat elimistössä nimittäin eräänlaisina vartijoina.

Sairauden tai ylikuormituksen yhteydessä ne rekisteröivät uhkatilanteen. Jotta kipeänä ei tulisi houkutusta sännätä maratonille, mitokondriot supistavat tuotantoaan niin, että energiaa muodostuu vähemmän kuin sitä tarvittaisiin. Kun vaara on ohi, energiaakin tuotetaan enemmän, mikä tuntuu voimien palautumisena.

Mitokondrioiden toimintaa voi tukea omilla elämäntavoilla, esimerkiksi riittävä unella, terveellisellä ruoalla, pätkäpaastolla ja liikunnalla. Seuraavilla sivuilla paneudumme siihen, miten elämään voi saada lisää virtaa.

Mistä kaikesta väsymys voi johtua?

Vetämättömyys, fyysinen uupumus, puuroutuvat ajatukset – väsymys ilmenee monin eri tavoin. Väsymyksen selättämiseksi on tärkeä tunnistaa sen syyt ja tekijät, jotka syövät elämästä energiaa.

Vireyden vajauksen syitä selvitettäessä on tärkeää sulkea ensin pois tietyt ravitsemukselliset väsymyksen aiheuttajat. Näitä voivat olla esimerkiksi B-vitamiinien, D-vitamiinin tai raudan puute.

Seuraavaksi on tärkeä selvittää, onko taustalla sairaus, kuten jokin aineenvaihduntasairaus tai tyypin 2 diabetes, sekä tutkia esimerkiksi mahdolliset allergiat ja autoimmuunisairaudet. Myös infektiot ja niiden jälkitilat voivat aiheuttaa väsymystä.

Kun sairaudet ja puutostilat on suljettu pois, kannattaa katse kääntää elintapoihin liittyviin tekijöihin, joihin voi itsekin vaikuttaa: fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen, uneen ja ruokavalioon. Elämäntapojen kohentaminen tukee todennäköisesti jaksamista muun hoidon ohella silloinkin, kun taustalla on jokin sairaus.

Oheen on koottu eri lähteistä kumpuavan väsymyksen yleisimpiä syitä. Mikä kuulostaa tutuimmalta?

Lue jutustamme 3 tehokasta tapaa saada lisää virtaa enemmän siitä, mitä voit tehdä jaksaaksesi paremmin.

Asiantuntija: Pia Norup, LL, elintapasairauksen asiantuntija