Nainen, jota vaivaa stressi
Stressitesti

Oletko kireä, väsynyt ja päättämätön? Kyse voi olla stressistä. Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti ja tarkista kärsitkö haitallisesta stressistä.

TESTI: Onko sinulla stressi?

Ura, pyykit, parisuhdekriisi ja iltaruoka. Elämää kuormittavat sikin sokin suuret ja pienet velvollisuudet ja huolet, ja jotkin niistä altistavat stressille. Millainen on sinun stressitasosi? Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti ja tarkista, kärsitkö haitallisesta stressistä.

tiistai 10. syyskuuta 2019 teksti Pernille Rasmussen, stressiin erikoistunut työpsykologi

Voi olla vaikea arvioida itse, onko stressaantunut ja jos on, kuinka pahasti. Stressi tulee usein vaivihkaa ja stressaantunutta oloa alkaa pitää normaalina. Stressitesti voi herättää huomaamaan, missä mennään. 

Stressitestin laatijat

Testin on kehittänyt ylilääkäri Bo Netterstrøm ja stressiin erikoistunut työpsykologi Pernille Rasmussen.

Stressitestin tulokset kertovat siitä, kuinka stressaantunut olet. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia eivätkä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos epäilet kärsiväsi pitkittyneestä haitallisesta stressistä, hakeudu lääkärin vastaanotolle.



Stressitesti sisältää 16 kysymystä, jotka käsittelevät fyysisiä oireita, mielialaa ja vointia viimeisen kuukauden aikana. Stressitestin tulokset arvioivat melko luotettavasti sitä, miten stressaantunut olet seuraavan luettelon mukaisesti: 

Testissä käytetyt stressitasoarviot

Rento meininki
Testituloksesi mukaan et ole liiemmin stressaantunut. Se on hienoa. Tarkkaile vointiasi, jos tilanne muuttuu.
Vielä ookoo
Testituloksesi mukaan et ole hälyttävässä määrin stressaantunut, mutta sinun olisi hyvä pohtia, mitä voisit muuttaa, että elämäsi olisi vähemmän stressavaa.
Liikaa kierroksia
Testituloksesi mukaan olet stressaantunut. Kuormittavaa painetta on kertynyt jo jonkin aikaa. Puutu tilanteeseen välittömästi.
Stressi painaa
Testituloksesi mukaan olet pahasti stressaantunut. Hanki aikailematta apua tilanteen korjaamiseksi.

Tee stressitesti täällä >>

Testi kertoo, oletko stressaantunut ja jos olet, minkä verran, ja mitä pitäisi tehdä. 


Mitä stressi on?

Jokainen stressaantuu joskus, eikä siitä tarvitse huolestua.

Pohjimmiltaan stressi on osa pakene tai taistele -mekanismia, joka käynnistyy hätätilanteessa. Elimistö reagoi stressiin vapauttamalla enemmän energiaa, jotta toimintakyky säilyy. Juuri tämä on auttanut ihmistä lajina selviämään halki vuosituhansien.

Stressi voi siis lyhytaikaisena tilana olla hyödyksi, sillä hetkellinen stressi auttaa panemaan kaiken peliin oikeaan aikaan, vaikkapa tentissä tai työaikataulun painaessa päälle.

Stressi ei kuitenkaan saa kestää viikkoja tai kuukausia. Pitkittyessään siitä ei enää ole hyötyä vaan se heikentää sekä terveyttä että elämän laatua. Pitkään jatkuva stressi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita ja muuttaa käyttäytymistä: sydän hakkaa, rintaa puristaa ja mieliala laskee. Pahimmillaan pitkään jatkuva stressi voi johtaa ahdistukseen ja masennukseen.  

LISÄÄ AIHEESTA: 5 stressin oiretta, joita ei pidä sivuuttaa


Stressi voi olla myös vaarallista, jos se saa jatkua pitkään. Mitään tarkkaa viikko- tai kuukausimäärää ei voida asettaa sille, milloin stressi kääntyy haitalliseksi. Kasvava stressi voi aiheuttaa ongelmia nopeastikin, jos joutuu alttiiksi liian monille kuormittaville tekijöille lyhyessä ajassa.

Stressin ei siis välttämättä tarvitse olla pitkäaikaista tai kroonista ollakseen terveydelle haitaksi. Siksi on hyvä tehdä stressitesti aina silloin, kun stressaa, niin pysyy selvillä tilanteen kehityksestä ja voi puuttua siihen ennen kuin oireet pahenevat.

Stressitestillämme kartoitetaan viimeisten 4 viikon tilannetta, joten se antaa hyvän kuvan viime aikojen kehityksestä.

Pelkkä stressitesti ei kerro kaikkea, joten jos epäilet kärsiväsi haitallisen voimakkaasta stressistä, hakudu lääkärin vastaanotolle.

Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti täällä >>


Stressi iskee keneen tahansa

Ei ole tiettyä persoonallisuutta, joka kärsisi stressistä muita todennäköisemmin. Stressi voi vaivata ketä tahansa.


Kenelle tulee stressi?

Jokainen ihminen kokee maailman omalla tavallaan. Siksi ihmiset myös stressaantuvat eri asioista ja sietävät kukin omanlaisensa määrän stressiä. Siinä missä yksi saa sydämentykytyksiä ja stressaantuu, kun on vähällä myöhästyä kokouksesta, joku toinen saattaa ottaa tilanteen aivan rauhallisesti.

Yleisesti ottaen ihmiset stressaantuvat, kun eivät pysty täyttämään heille asetettuja vaatimuksia – tulivatpa ne sitten ulkopuolisilta tai heiltä itseltään. Jos vaatimukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat, stressin siemen on jo kylvetty otolliseen maahan.

Syyt stressaantumiseen voivat olla hyvin erilaisia ja voivat johtua niin töissä kuormittumisesta kuin hankaluuksista yksityiselämässäkin. Toisinaan vaatimusten ja haasteiden suuri määrä muodostuu painolastiksi, toisinaan voimakkaat tunnelataukset ja monimutkaiset tehtävät voivat olla stressaavia ja kuormittavia sellaisenaankin.

Silloin kun ihminen on muutenkin haavoittuvainen, on suurempi riski myös, että stressi saa yliotteen. Saattaa olla, että esimerkiksi lapsella on ongelmia koulussa ja samaan aikaan on töissä erityisen suuria paineita.

Hankaluuksien määrä ja niiden vaikeusaste ja ennen kaikkea niiden ajoitus vaikuttavat vahvasti siihen, miten kuormittaviksi ne voivat käydä. Toisin kuin monet luulevat, ei ole olemassa mitään erityistä persoonallisuustyyppiä, joka kärsisi stressistä muita helpommin. Kuka tahansa voi stressaantua, ja siksi on turhaa syytellä siitä itseään tai kokea stressin myöntämisen tappioksi. 

Selvitä oma tilanteesi tekemällä stressitesti täällä.


Stressitesti osoittaa, kärsitkö stressistä vai oletko vain kiireinen

Olet varmasti kuullut sanottavan, että joku oli stressaantunut kiireiden vuoksi. Ehkä olet itsekin sanonut niin.

Stressi ja kiireet ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Kiireisyyttä leimaa vauhti. Jos olet ”vain” kiireinen, sinulla on kuitenkin käsitys siitä, mitä kaikkea pitää tehdä ja luultavasti myös motivaatio kaiken tekemiseen. Pystyt järjestelemään asioita mielessäsi ja irtautumaan niistä.

Stressiä taas leimaa voimattomuus ja kyvyttömyys saada valmiiksi tehtäviä tai löytää motivaatiota niiden tekemiseen.

Kiire voi toki johtaa stressiin, jos ei muista välillä levätä, joten kiireisenä ei suinkaan voi kuvitella olevansa turvassa stressiltä. Kukaan ei jaksa kiirettä tauoitta, joten lepohetkien järjestäminen on tärkeää.

On tärkeää tunnistaa oma stressitasonsa, jotta voi pysäyttää vauhdin, kun on matkalla väärään suuntaan. Tee stressitesti täällä, niin saat selville, ovatko aiat kunnossa vai olisiko aika muuttaa kurssia.



Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee