Näin pidät aivot nuorina
Haluatko pitää aivosi terävinä ja vähentää muistisairauksien riskiä iän karttuessa? Katso aivotutkijan 8 vinkkiä siihen, mitä aivojen hyväksi voi tehdä itse.
PIDÄ AIVOT NUORINA näillä aivotutkijan kahdeksalla vinkillä.
Aivoissa tapahtuu ikääntymisen myötä paljonkin muutoksia.
Aivot kutistuvat, hermosolujen väliset yhteydet heikkenevät – ja muisti alkaa reistailla.
Useimmat varmasti pitäisivät mieluusti aivonsa terävinä ja välttäisivät dementiaa ja muistisairauksia, kuten Alzheimerin tautia, elämäntaipaleen loppupuolella niin pitkään kuin mahdollista. Aivojen hyväksi voi onneksi itsekin tehdä paljon.
Elintavoilla on nimittäin suuri merkitys myös aivojen ikääntymisen kannalta.
Lue myös: Näin pääset alkuun terveellisessä elämäntapamuutoksessa
Itse asiassa tutkimus osoittaa, että 40 prosenttia kaikista dementiatapauksista voitaisiin mahdollisesti ehkäistä tai niiden ilmenemistä voitaisiin viivästyttää elintapoja muuttamalla.
On siis monia asioita, joita voit tehdä itse.
Aivotutkija Jon Sigurd Wegener antaa alla parhaat vinkkinsä aivojen pitämiseksi huippukunnossa vielä ikäihmisenäkin.
1 Fyysinen aktiivisuus pitää aivotkin virkeinä
Liikunta on erittäin tärkeää aivojen terveydelle.
Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa tutkitusti myönteisesti aivojen rakenteeseen ja kasvattaa aivojen muistikeskusta eli hippokampusta ja auttaa näin pitämään aivot vireinä iän karttuessakin.
Liikkuminen edistää myös uusien hermosolujen muodostumista ja auttaa aivoja pitämään jo olemassa olevat aivosolut elossa.
”Sykkeen kohottaminen ainakin kerran päivässä vaikuttaa aivoihin myönteisesti.”— Aivotutkija Jon Sigurd Wegeners
Säännöllinen liikunta on tärkeää, koska liikunta parantaa aivojen verenkiertoa, jolloin ne saavat happea ja ravintoaineita. Etenkin pitkäkestoinen ja hengästyttävä liikunta tukee erinomaisesti aivoterveyttä.
2 Rohkeasti pois mukavuusalueelta
Kun teet jotain vaikeaa, aivot reagoivat siihen vahvistamalla yhteyksiään. Aivot kehittyvät eniten, kun niitä haastetaan äärirajoille.
Vaikealta tuntuvien asioiden tekeminen on siis itse asiassa terveellistä. Se voi olla esimerkiksi uusien taitojen opettelua, kuten soittimen soittamista tai uuden kielen oppimista.
Olennaista on tavalla tai toisella haastaa itseään – tämä voi olla uusien taitojen opettelun ohella mitä tahansa itselle uudenlaista tekemistä, kuten teatterissa käyminen tai shakin pelaaminen.
”Tee jotain, mikä tuntuu vaikealta ja hieman turhauttavaltakin – silloin aivot muodostavat uusia soluja.”— Aivotutkija Jon Sigurd Wegeners
Vaikeilta tuntuvat tehtävät ja muu itsensä haastaminen treenaa samalla aivojen päätöksentekoa ja stressin käsittelyä ja parantaa myös muistia.
Lue myös: Liike on lääkettä näihin sairauksiin
3 Stressi ja kortisoli ovat myrkkyä aivoille
Stressi on epäterveellistä – sen kaikki taatusti jo tietävätkin. Se on myrkkyä myös aivoille.
Stressi, tai tarkemmin sanottuna stressitilanteissa erittyvä hormoni kortisoli, on nimittäin monin tavoin haitaksi aivoille.
Se esimerkiksi vaikeuttaa aivojen uusien aivosolujen muodostumista ja vaikuttaa haitallisesti myös aivojen luonnolliseen ikääntymisprosessiin.
Monet aivoterveyttä edistävät elintavat alentavatkin samalla myös kortisolin määrää elimistössä.
4 Muiden seura tekee hyvää
”Me ihmiset olemme laumaeläimiä”, Wegener toteaa.
Aivotutkijan mukaan yksinäisyys on ihmiselle suorastaan myrkyllistä.
Yksinäisyys nimittäin lisää kortisolin määrää elimistössä. Tämä vaikuttaa edelleen esimerkiksi muistiin, kognitiviisiin kykyihin ja tunteiden säätelyyn.
”Tärkeintä on olla jonkun sellaisen kanssa, jonka on tuntenut jo pitkään ja jonka kanssa tuntee olevansa rakastettu ja ymmärretty. Silloin useimmat tuntevat olonsa rauhoittuvan. Tämä kertoo myös siitä, että kortisolitasot laskevat”, Jon Sigurd Wegener sanoo.
Aivojen alueet, joissa ahdistus ja pelko asuvat, aktivoituvat erityisesti silloin, kun olo on yksinäinen. Tämä voi saada ihmisen reagoimaan voimakkaammin harmittomiin asioihin ja muuttumaan jopa vainoharhaiseksi.
”Ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja päivittäin. Se on olennaisimpia asioita.”— Aivotutkija Jon Sigurd Wegener
5 Mindfulness hellii aivoja
Eräs tehokas tapa pitää kortisolitasot hallinnassa on mindfulness.
Se nimittäin muuttaa aivojen rakennetta – hyvällä tavalla.
Mindfulness auttaa myös torjumaan ikääntymisen myötä luonnollisesti tapahtuvaa aivojen kutistumista.
”Kun huomio suunnataan omaan kehoon, se myös rauhoittaa kehoa. Mindfulnessin tuoma lisääntynyt kehotietoisuus on hyödyllistä aivoille ja voi itse asiassa auttaa torjumaan yksinäisyyden tunnetta”, Jon Sigurd Wegener sanoo.
Säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen voi vahvistaa muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä sekä auttaa hallitsemaan huoliajatusten myllerrystä. Se myös vaimentaa aktiivisuutta pelkoon ja ahdistukseen liittyvillä aivoalueilla. Mindfulness voi siis vähentää ahdistusta ja torjua stressaavia ajatuksia.
Lue myös: Mitä prokrastinaatio oikein on? Näistä syistä töihin tarttuminen on vaikeaa
6 Alkoholin käyttö minimiin
Siitä ei pääse mihinkään – alkoholi ei ole hyväksi aivoille.
Jos siis haluaa pitää aivot terveinä, kannattaa vähentää alkoholin käyttöä tai lopettaa kokonaan.
Aivotutkija Wegenerin suositus on selkeä:
”Ei tippakaan. Tiedämme tutkimusten perusteella, että alkoholissa ei ole mitään hyvää. Se on yksiselitteisesti haitallista ihmiselle.”
”Parasta on olla juomatta alkoholia lainkaan tai mahdollisimman vähän – siis enintään yksi lasillinen viiniä päivässä.”— Aivotutkija Jon Sigurd Wegener
7 Uni puhdistaa ja virkistää aivoja
Uni on aivoille aivan kallisarvoisen tärkeää – se on aivoissa puhdistus- ja remonttitöiden aikaa.
Nukkuessa aivoissa nestekierto vilkastuu ja huuhtelee pois päivän aikana kertyneitä kuona-aineita. Samalla myös vahvistetaan tärkeitä hermosolujen välisiä yhteyksiä ja poistetaan turhia. Siksi onkin tärkeää nukkua riittävästi joka yö.
Lue myös: Paljonko syvää unta pitäisi saada yössä?
8 Aivoja ravitsevaa ruokaa
”Se, mitä syöt, vaikuttaa suoraan aivojesi kemiaan.”— Aivotutkija Jon Sigurd Wegener
Terveellinen ruokavalio on ylipäänsä myös aivoille eduksi. Asiantuntija antaa alla lisäksi muutaman täsmävinkin aivoterveyttä parhaiten tukevaan ravitsemukseen.
Aivot hyötyvät nimittäin etenkin ruoista, joissa on runsaasti antioksidantteja, omega-3-rasvahappoja (joita on erityisesti rasvaisissa kaloissa) ja muita terveellisiä rasvoja, kuten oliiviöljyä ja pähkinöitä.
Lue myös: Syö herkullista ruokaa – ja pienennä vakavien sairauksien riskiäsi
Kofeiinia sisältäviä juomia kannattaa nauttia maltilla, sillä kofeiini lisää stressihormoni kortisolin määrää.
Ruokavalioon kannattaa sen sijaa sisällyttää dopamiinia ja serotoniinia lisääviä ruokia, kuten tummaa suklaata, banaaneja vihreää teetä, sillä ne tekevät hyvää mielialalle.
ASIANTUNTIJA: Aivotutkija ja lehtori Jon Sigurd Wegener