Kaikki meistä tekevät sitä, vaikka emme haluaisi – lykkäämme asioita tuonnemmaksi. Ilmiötä kutsutaan prokrastinaatioksi. Lue lisää ongelman syistä, sillä niissä voi piillä myös ratkaisun siemen.
PROKRASTINAATIO tarkoittaa sitä, että kun pitäisi ahertaa jonkin tärkeän tehtävän kimpussa, haksahtaakin tekemään jotain ihan muuta, esimerkiksi pesemään pyykkiä.
Prokrasti… että mikä?
Moni meistä tietää, mitä vitkuttelu tarkoittaa, olipa kyse siitä, että lykkää vain tylsien hommien tekemistä tai siitä, että on sitä ihmistyyppiä, joka kirjoittaa puheensa omia häitäänkin varten vasta viime tipassa edellisenä iltana.
Joidenkin kohdalla vakavaksi muuttuneen ongelman nimi on prokrastinaatio.
Prokrastinaatio on sitä, että tietoisesti lykkää asioiden tekemistä, vaikka tietää, että vitkuttelusta voi koitua negatiivisia seurauksia.
Näin ainakin kanadalainen organisaatiopsykologian professori Piers Steel määrittelee sen, mitä prokrastinointi on.
Sana koostuu kahdesta kreikan kielen sanasta: 'pro' tarkoittaa lykkäämistä ja 'crastinus' huomista. Sana tarkoittaa siis kirjaimellisesti sitä, että lykkää jotain huomiseen.
Prokrastinaatio tarkoittaa sitä, että vitkuttelu on tietoinen ratkaisu, jonka tekee, vaikka tietää sen hankaloittavan elämää. Eikä siltikään saa tartuttua toimeen.
Tämä testi kertoo, onko prokrastinaatio sinulle ongelma – ja jos on, saat hyviä vinkkejä yritysvalmentajalta tästä oppaasta.
Prokrastinaatio ja vitkuttelu kuvaavat samaa ilmiötä, jossa vältellään tai lykätään jonkin asian tekemistä, mutta käsitteet eivät silti tarkoita tismalleen samaa. Erona on se, että prokrastinaatio tarkoittaa, että aktiivisesti päätetään lykätä jonkin asian tekemistä myöhempään ajankohtaan tietäen, että sillä on negatiivisia seurauksia.
Eli pelkkä asioiden lykkääminen ei vielä yksinään ole sama asia kuin prokrastinaatio.
”Ensin täytyy olla aikomus – eli olet päättänyt, että jokin asia on sinulle tärkeä – ja päätät silti lykätä sen tekemistä”, Luulajan teknillisen yliopiston psykologian professori Alexander Rozental sanoo.
Erilaisten asioiden tekemistä voi lykätä lukemattomista eri syistä, mutta vasta, kun asialla on negatiivisia seurauksia, joista ihminen on tietoinen, on kyseessä prokrastinaatio.
Lisäksi prokrastinaatio on usein pitkäkestoista, kenties jopa krooninen tila, kun taas vitkuttelu on lyhytaikaista.
Esimerkiksi uutisten lukeminen ennen töiden aloittamista on vitkuttelua, mutta jos arki on täynnä erilaisia myöhemmäksi lykättyjä asioita aina maksamattomista laskuista väliin jääneisiin määräpäiviin, kyseessä on pysyvämpi käyttäytymismalli eli prokrastinaatio.
Lyhyellä aikavälillä prokrastinointi saa aikaan helpotuksen tunteen. On paljon mukavampaa lähteä kävelylle kuin väsätä tylsää esitystä työpaikan palaveriin.
Mutta päätöksellä on hintansa.
”Pidemmällä aikavälillä asioiden lykkääminen vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin negatiivisesti, koska ihminen stressaantuu tekemättömistä asioista, joiden määräaika lähestyy vääjäämättä”, Rozental sanoo.
Seuraavassa luetellaan seurauksia, joita prokrastinaatio useimmiten saa aikaan.
Prokrastinaatio ja stressi liittyvät tiiviisti toisiinsa, sillä tehtävät kasaantuvat, jos niihin ei tartu.
Lue myös: Stressitesti: Testaa onko sinulla liikaa stressiä
Prokrastinaatio voi saada aikaan kyvyttömän ja huolestuneen olon, mikä heikentää mielialaa, vireystilaa ja käsitystä omasta itsestä. Tämä voi joskus johtaa ahdistukseen ja masennukseen.
Prokrastinaatio voi haitata myös työtovereita, koska he joutuvat odottamaan prokrastinoijan tehtävien valmistumista, ennen kuin voivat jatkaa omien töidensä parissa.
Asioita jatkuvasti lykkäävän ihmisen kumppani voi joutua puuttumaan asiaan ja hoitamaan asiat tämän puolesta. Tämä taas luo stressiä ja patoutunutta turhautumista, kun on luvannut toiselle jotain ja sitten jättänyt sen tekemättä.
Tutkimusten mukaan töiden kanssa vitkuttelevat ihmiset lykkäävät usein myös lääkärissä käyntiä, liikuntaa tai terveellisen ruokavalion aloittamista.
Seurauksena on se, että henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös fyysinen terveys alkaa horjua.
Prokrastinaatio vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös työssä menestymiseen. Vitkuttelija ei todennäköisesti menesty töissä yhtä hyvin kuin kollegat. Prokrastinoijien opinnot kestävät muita pidempään, he saavat vähemmän työmahdollisuuksia ja sen seurauksena heidän taloudellinen tilanteensa on heikompi.
Lue myös: Psykologin vinkit: Näin selätät taloudellisen ahdistuksen
Prokrastinaatio nukkumaan mennessä tarkoittaa sitä, kun lykkää nukkumaan menoa, vaikka on väsynyt ja olisi jo aika mennä unten maille. Silloin päätyy valvomaan pidempään kuin oli tarkoitus, usein jotta saisi hieman aikaa itselle television katseluun tai somen selailuun.
Tuloksena on se, että nukkumaanmeno viivästyy, unen laatu kärsii ja herää jo valmiiksi väsyneenä. Prokrastinaatio nukkumaanmenon yhteydessä on yleistä erityisesti nuorten ja ruuhkavuosia elävien aikuisten keskuudessa.
JÄÄTKÖ PUHELIMEEN KOUKKUUN, vaikka pitäisi nukkua? Kyseessä voi olla prokrastinaatio nukkumaan mennessä.
”Tutkimusten mukaan välttelykäyttäytymiseen turvautuvien ihmisten määrä on kasvussa. Ilmiötä on hankala mitata, koska ihmiset saattavat liioitella kyselyvastauksissaan”, professori Rozental kertoo.
Siksi tarkkaa tutkimustietoa asiasta on vain vähän.
Kattavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa vuodelta 1970 viisi prosenttia vastasi, että prokrastinaatio oli heille ongelma. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin toisessa tutkimuksessa luku oli kasvanut 20 prosenttiin.
”Oletan, että prokrastinaatio on yleistynyt entisestään vuosituhannen vaihteesta.”— Psykologian professori Alexander Rozental
Yliopisto-opiskelijoiden parissa vuonna 2022 tehdyssä ruotsalaistutkimuksessa 35–38 % osallistujista vastasi, että heillä oli niin suuria ongelmia prokrastinaation kanssa, että apu olisi tarpeen.
ADHD lisää prokrastinaation todennäköisyyttä, koska se vaikeuttaa keskittymistä.
ADHD-diagnoosin saaneilla on usein vaikeuksia tarttua asioihin ja myös taipumus lykätä niiden tekemistä.
Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että heidän aivoissaan on vähemmän välittäjäaine dopamiinia, joka on tärkeää motivaation, palkitsemisen ja keskittymiskyvyn kannalta. Kun dopamiinitaso on alhainen, priorisointi ja keskittymiskyvyn ylläpitäminen vaikeutuvat erityisesti silloin, jos tehtävät tuntuvat tylsiltä tai liian vaikeilta.
Tämän seurauksena yksinkertaisetkin työtehtävät voivat nopeasti alkaa tuntua ylivoimaisilta, jolloin niitä helposti lykätään. Tämä taas voi johtaa prokrastinaatioon. ADHD-diagnoosin saaneilla prokrastinaatio on muita yleisempää, mutta toisaalta prokrastinaatio ei suinkaan aina johdu ADHD:sta.
Lue myös: Lisää onnellisuushormoneja
Välttelykäyttäytyminen on ihmisen aivoille luonnollista, mutta kun siitä tulee toistuvaa ja tietoista välttelyä, ilmiö saa nimen prokrastinaatio.
Sille, miksi ihmisille koituu ongelmia asioiden liiasta lykkäämisestä, voi olla erilaisia syitä.
Prokrastinaatiosta voi päästä eroon. Kustakin prokrastinaatiota aiheuttavasta neljästä tekijästä eroon pääsemiseen on erilaisia strategioita. Tutustu neuvoihin alla.
Jos haluat vielä lisää vinkkejä, tutustu yritysvalmentajan neuvoihin, joiden avulla selätät vitkuttelun.
KAHVI voi toimia palkkiona, jonka avulla jaksat pitää motivaatiota yllä ja jatkaa työtehtävän parissa.
Jos tuntuu, että työtehtävät eivät enää palkitse, keksi itsellesi parempia palkkioita, jotta työn imu ja motivaatio kasvavat.
Kysy itseltäsi, miksi tehtävä on sinulle tärkeä.
Esimerkiksi tenttiin lukeminen voi tuntua pakkopullalta, mutta jos pidät mielessä suuremman tavoitteen, saat tartuttua toimeen. Eli vaikkapa että tentin läpäisemällä olet lähempänä unelma-ammattiasi.
Palkitse itsesi matkan varrella. Sovi itsesi kanssa, että saat itseäsi ilahduttavan palkinnon vaikkapa kahden tunnin puurtamisen jälkeen. Palkinto voi olla esimerkiksi kupillinen kahvia, pieni happihyppely ulkosalla tai jotain muuta.
Sinun on vahvistettava uskoasi omiin kykyihisi, koska nyt näet vain heikkoudet, eivätkä ne tietenkään ole koko totuus kenestäkään.
Pilko tehtävä pienempiin palasiin. Paine laskee, jos ajattelet kerrallaan vain pienemmän tehtävän suorittamista etkä koko urakkaa. Ja sitten oletkin jo puolivälissä perille!
Hanki sparrauskaveri. Voit jutella vaikka työkaverin kanssa siitä, miten pääset projektissa parhaiten eteenpäin.
Työtä kannattaa tehdä suunnitelmallisesti, jotta horisontissa ei häämötä vain jokin yksi iso deadline. Jos jonkin projektin pitää olla valmis esimerkiksi puolen vuoden päästä, kannattaa asettaa matkan varrelle useita pienempiä tavoitteita.
”Tällaisten osatavoitteiden asettaminen on erittäin hyödyllistä prokrastinoinnin vähentämisessä”, Rozental toteaa.
Impulsiivisen haaste on siinä, että huomio herpaantuu pienimmästäkin ärsykkeestä – kuten äänestä, liikkeestä ja omassa päässä pyörivistä ajatuksista.
Seuraavat konstit auttavat keskittymään paremmin.
Poista häiriötekijät. Laita puhelin äänettömälle ja vie se toiseen huoneeseen, tee töitä kirjaston lukusalissa kodin sijasta jne.
Pätki keskittymistä vaativa tehtävä palasiin. Laita hälytys soimaan 25 minuutin kuluttua ja tee tuo aika töitä keskittyneesti. Tee sitten 5 minuutin ajan jotain, josta nautit, ja palaa takaisin työtehtävän pariin seuraavaksi 25 minuutiksi.
ASIANTUNTIJA: Luulajan teknillisen yliopiston psykologian professori Alexander Rozental, joka on kirjoittanut kirjan prokrastinoinninsta.