Vaikeuksia keskittyä ja kuunnella ja saattaa tehtäviä loppuun asti – lue ADHD:n tarkkamattomuuspainotteisesta esiintymismudosta, jota voi olla joskus hankala tunnistaa.
ADD voi ilmetä ajatusten harhailuna sekä keskittymisen ja kuuntelemisen vaikeuksina.
ADHD:sta on puhuttu viime vuosina paljon, ja se myös tunnistetaan entistä tehokkaammin. Sen tarkkaamattomuuspainotteinen esiintymismuoto, ADD, jää sen sijaan edelleen usein huomaamatta.
”Tärkeintä on tunnistaa kehityshäiriö ja sen yksilölliset ilmenemismuodot, jotta voi myös hakea apua. Muuten oireileva saattaa kehittää arjesta selviytymiseen strategioita, jotka vain uuvuttavat entisestään”, sanoo psykiatri Lotta Borg Skoglund.
Skoglund tutkii ADD:tä ja ADHD:ta Uppsalan yliopistossa, ja hän on perehtynyt erityisesti niiden ilmenemiseen naisilla, joilla tarkkaavuuden häiriöt ovat pitkään jääneet miehiä helpommin huomaamatta ja diagnosoimatta.
Kokosimme asiantuntijan kanssa kattavan tietopaketin ADD:n ilmenemismuodoista, keinoista sen hoitamiseen sekä arjesta selviämiseen.
ADD on neurobiologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa pääasiassa ongelmia keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä. Lyhenne tulee sanoista Attention Deficit Disorder, joka tarkoittaa tarkkaavaisuuden häiriötä.
Keskeinen oire on keskittymiskyvyn puute. Ajatus lähtee toki toisinaan harhailemaan itse kullakin, ja monilla voi olla vaikeuksia olla aina sataprosenttisen henkisesti läsnä tilanteissa, jotka vaativat tiukkaa keskittymistä, kuten esimerkiksi pitkän esityksen kuunteleminen.
Jos tarkkaavaisuuden puute kuitenkin estää tai vaikeuttaa tavallisten päivittäisten tehtävien suorittamista, kyseessä voi olla ADD.
Alle on koottu erilaisia tarkkaavuuden häiriön ilmenemismuotoja:
Vaikeudet keskittyä tehtävään tai toimintaan, erityisesti jos se koetaan tylsäksi tai rutiininomaiseksi. Tehtävien loppuun saattaminen on erityisen vaikeaa, koska ajatus helposti harhailee. Oireinen voi helposti ikään kuin vaipua omaan maailmaansa.
Haasteita tehtävien organisoinnissa – taipumus lykätä tehtäviä, jotka vaativat perusteellista suunnittelua tai pitkän aikavälin ponnistelua. Tätä kutsutaan vitkutteluksi eli prokrastinoinniksi.
Katso opas: Jätä vitkuttelu, niin saat hommat hoidettua
Voimakas herkkyys melulle ja muille ulkoisille ärsykkeille ja häiriötekijöille esimerkiksi avoimessa toimistoympäristössä.
Vaikeus pitää huomio siinä, mitä on tekemässä – ajatukset lähtevät helposti harhailemaan.
Vaikeus arvioida, kuinka kauan tehtävät tai toiminta vievät aikaa. Taipumus myöhästyä tapaamisista tai ylittää laskujen maksuajat. Aikaoptimismi johtaa edelleen jatkuvaan aikapaineeseen.
Yksityiskohdat jäävät huomaamatta – huolimattomuus voi aiheuttaa esimerkiksi työtehtävässä jonkin olennaisen seikan sivuuttamisen.
Hajamielisyys, muistivaikeudet ja vaikeudet pitää huolta omista tavaroista. Kadottaa usein esimerkiksi avaimet, puhelimen tai lompakon. Työpisteelle ja kotiin kertyy helposti sekasotkua.
Mieliala voi vaihdella jyrkästi, esimerkiksi vihaiseksi tai surulliseksi. ADD-oireinen myös olla herkkä kritiikille.
Voi sivuuttaa tai tulkita väärin sosiaalisia signaaleja, jolloin keskustelun ylläpitäminen tai syvien suhteiden rakentaminen voi olla vaikeaa.
Jatkuva väsymys tai energian puute, jotka voidaan sekoittaa masennuksen oireisiin.
ADD (Attention Deficit Disorder) on ADHD:n (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) yksi esiintymismuoto, jossa korostuvat tarkkaavuuden vaikeudet mutta johon ei niinkään liity yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta – ei ole siis itsessään diagnosoitava häiriö.
ADHD:ta on nimittäin kolme tyyppiä, joissa painottuvat erilaiset haasteet. Oirekuva eli se, miten häiriö ensisijaisesti ilmenee, kuvataan tarkemmin ADHD-diagnoosin oireprofiilissa.
”Nykyään ADHD:ta ja ADD:tä ei enää erotella toisistaan. Ne eivät ole kaksi erillistä diagnoosia vaan erilaisia oireiden ilmenemisen muotoja. Joillakin on enemmän hyperaktiivisia tai impulsiivisia piirteitä, toisilla enemmän tarkkaamattomuutta – ja tämä voi myös vaihdella elämän aikana. Sama henkilö voi siis olla jossain vaiheessa enemmän ”ADD-tyyppinen” ja toisessa vaiheessa enemmän ”klassisen ADHD-tyyppinen”, Lotta Borg Skoglund selittää.
Yhteistä esiintymismuodoille on se, että niihin liittyy keskittymisen haasteita.
ADHD-oireiset ovat lisäksi hyperaktiivisia ja impulsiivisia. Tämä ilmenee motorisena levottomuutena, kuten jalkojen tai käsien liikutteluna tai vaikeutena istua paikallaan. Impulsiivisuus ilmenee malttamattomuutena ja lyhytjänteisyytenä – esimerkiksi vaikeuksina odottaa omaa vuoroa tai toisten keskeyttämisenä.
Eikö ADD:hen sitten liity hyperaktiivisuutta ja impulsiivisuutta?
”Mitä enemmän opimme ADD:stä, sitä selvemmäksi tulee, että impulsiivisuutta ja hyperaktiivisuutta voi esiintyä, mutta ei välttämättä siinä määrin, että se täyttäisi ADHD-diagnoosin kriteerit. Tytöillä ja naisilla ilmenee enemmän sisäistä levottomuutta tai ajatusten hallitsematonta virtaa kuin fyysistä levottomuutta, jota tyypillisesti nähdään ADHD-oireisilla pojilla”, psykiatri Lotta Borg Skoglund selittää.
Psykiatri Lotta Borg Skoglundin mukaan ADD-oireiset aikuiset kuvailevat usein lapsuuttaan ja nuoruuttaan hyvin samankaltaisesti.
”ADD-oireinen nainen kertoo usein, että hän sai hoidettua koulunsa mutta ymmärsi jo varhain olevansa erilainen kuin muut. Siksi hän keksi strategioita selviytyäkseen hänelle asetetuista vaatimuksista”, hän sanoo.
Tyypillistä on, että oireiden vuoksi hän on joutunut käyttämään aina paljon enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin muut luokkatoverit, opiskelutoverit tai myöhemmin työtoverit.
Koulu- ja työajan ulkopuolella hän on ollut aivan uuvuksissa ja tarvinnut aikaa lepoon ja palautumiseen sen sijaan, että olisi voinut tehdä vapaa-ajallaan samoja asioita kuin muut ikätoverit”, Lotta Borg Skoglund selittää.
Aikuisena vapaa-ajalla ei välttämättä ole edes mahdollisuuksia riittävään palautumiseen, jolloin haasteet ja vaikeudet voivat kasautua, eivätkä tutut strategiat enää riitä tilanteen hallitsemiseen.
Lue lisää elämästä tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriön kanssa täältä.
NAISILLA ADD oireilee tyypillisesti enemmän sisäisenä kuin ulkoisena levottomuutena.
On havaittu, että tytöille diagnosoidaan useammin ADD kuin ADHD. Tämä johtuu siitä, että tytöillä ja naisilla esiintyy useammin sisäistä levottomuutta kuin motorista levottomuutta, joka ilmenee esimerkiksi raajojen liikutteluna.
”Sekä tytöt että naiset saavat diagnoosin useammin myöhemmällä iällä kuin pojat ja miehet. Tämä johtuu siitä, että heidän ADD-oireensa eivät häiritse muita yhtä paljon, joten niitä ei yksinkertaisesti havaita yhtä nopeasti.”— Psykiatri Lotta Borg Skoglund
Skoglundin mukaan kotitöiden ja arjen metatyön epätasa-arvoinen jakautuminen kuormittaa ADD-oireisia naisia erityisen raskaasti.
”Vaikuttaa siltä, että naisten odotetaan edelleen huolehtivan enemmän esimerkiksi kodista, lapsista ja ikääntyvistä vanhemmista, mikä vaikuttaa vapaa-ajalla palautumiseen. Naisille voikin olla miehiä enemmän leimaavaa, jos he eivät pysty toimimaan odotusten mukaisesti äiteinä, ystävinä tai kumppaneina. Lyhyesti sanottuna heihin kohdistuu korkeammat kulttuuriset odotukset”, Skoglund sanoo.
ADD voi hankaloittaa sosiaalisia suhteita monestakin syystä ja heikentää itsetuntoa, etenkin, jos tarkkaavaisuuhäiriötä ei ole tunnistettu. Sen vuoksi diagnoosi voi olla tärkeä sekä oireiselle itselleen ja läheisille.
Lue myös: Miksi olen yksinäinen, vaikka minulla on perhe ja ystäviä?
Alle on koottu tyypillisiä ADD-oireisten sosiaalisen elämän haasteita.
VUOROVAIKUTUKSEEN voi usein liittyä väärinkäsityksiä ja konflikteja.
”Kyllä, näyttää siltä, että ADD-oireiset kamppailevat enemmän kaikenlaisten fyysisten oireiden kanssa. He ovat esimerkiksi herkempiä väsymykselle ja heidän kipukynnyksensä on matalampi kuin muilla”, Skoglund sanoo.
Voi kuitenkin olla vaikeaa tietää, miten väsymykseen tulisi reagoida.
”Voit tuntea olosi väsyneeksi, koska tarvitset lepoa, mutta se voi myös olla merkki alistimuloitumisesta. Siksi voi olla vaikeaa tietää, pitäisikö rentoutua vai aktivoida itseään”, psykiatri selittää.
Monet ADD-oireista – keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmat – ovat perinnöllisiä. Jopa 80 prosenttia ADD:n tai ADHD:n kehittymisen alttiudesta juontuu perimästä.
Loput 20 prosenttia johtuu ympäristötekijöistä, jotka haittaavat keskittymiskykyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi avokonttorit, runsas ruuduille altistuminen, sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut. Yhä useammat kokevat haasteita työnsä jäsentämisessä ja ovat taipuvaisempia lykkäämään pitkäjänteistä keskittymistä edellyttäviä tehtäviä, kuten voit lukea täältä.
”Nykyään elämme hyvin monimutkaisessa ympäristössä, jossa huomio hajoaa helposti. Tämä johtaa ADD:n ja ADHD:n yleistymiseen lapsilla ja aikuisilla, sanoo psykiatri Lotta Borg Skoglund.
”Kyllä, me [tutkijat] uskomme, että alttius on synnynnäistä. Sillä, onko kasvuympäristö tällöin tukeva vai kuormittava, on merkittävä vaikutus ADD:n kehittymiselle”, psykiatri Lotta Borg Skoglund sanoo.
ADD johtuu välittäjäaineiden dopamiinin ja noradrenaliinin vähyydestä, säätelyn ongelmista ja epätasapainosta aivoissa. Välittäjäaineiden tehtävä on kuljettaa viestejä hermosolusta toiseen.
Epätasapainotilassa dopamiini ja noradrenaliini eivät pysty kommunikoimaan niitä vastaanottavien hermosolujen kanssa, jolloin viestit eivät pääse tarkoituksenmukaisesti perille. Vajavaiseksi jäävä viestintä näkyy käytöksessä esimerkiksi keskittymisvaikeutena.
Tarkkoja lukuja ei tiedetä, mutta tutkijat ovat arvioineet ADD:n ja ADHD:n esiintyvyyttä yhdessä.
2,2–3,4 %:lla aikuisista on arvion mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.— Duodecim, Käypä hoito
Käypä hoito -suositusten mukaan vuonna 2023 tehdyssä tutkimuksessa esiintyvyyden arvioitiin olevan lapsilla ja nuorilla noin 8 prosenttia. Suomessa diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina selvästi.
Oireita ei silti läheskään aina tunnisteta ja diagnosoida, ja etenkin tytöillä ja naisilla ADD jää helposti havaitsematta.
ADD:n osalta ei ole olemassa tarkkoja tietoja, mutta ADD:n ja ADHD:n yhdistelmää tarkasteltaessa voidaan havaita tiettyjä tendenssejä:
ADD:n parhaiten dokumentoitu hoito on yhdistelmähoito, joka koostuu lääkityksestä, psykoedukaatiosta (tietoa häiriöstä ja sen hallinnasta), ohjauksesta/valmennuksesta (coaching) ja kognitiivisesta tuesta.
Tarkkaavuuspainotteisen ADHD:n diagnosoinnin jälkeen seuraava askel on pohtiva sopivaa hoitomuotoa. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen, esimerkiksi psykiatrin kanssa.
Nämä ovat yleisimmät hoitomenetelmät.
Lääkehoitona käytetään usein samoja lääkkeitä kuin ADHD:n muissa esiintymismuodoissa, esimerkiksi stimulantteja, kuten metyylifenidaattia. Myös ei-stimuloivia valmisteita voidaan käyttää, jos stimulantit aiheuttavat sivuvaikutuksia.
Lue myös: Näin ADHD-lääkkeet toimivat
Tietoa häiriöstä, sen oireista sekä niiden hoidosta ja arjessa selviytymisestä.
ADD-valmentaja voi auttaa arjen hallinnassa, asettamaan tavoitteita ja kehittämään käytännön strategioita haasteiden kohtaamiseen.
Työkalut, kuten sovellukset, kalenterit ja tehtävälistat, voivat auttaa hallitsemaan paremmin tehtäviä ja aikaa.
Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, voivat myös auttaa hallitsemaan ADD:n oireita.
Lue myös: Paljonko unta on riittävästi?
Alle on koottu vinkkejä ADD:n kanssa selviämiseen arjessa.
Naisten elämänvaiheet, joissa hormonitasot vaihtelevat voimakkaasti, voivat olla erityisen haastavia ADHD-oireiselle.
Tässä on vinkkejä sinulle, joka olet juuri tullut äidiksi tai olet vaihdevuosissa:
ASIANTUNTIJA: Lotta Borg Skoglund, psykiatri ja Karoliinisen instituutin tutkija, Uppsalan yliopiston lehtori, kirjailija.