Arjen pyörittäminen sekä siihen liittyvä näkymätön suunnittelu- ja organisointityö jäävät monissa perheissä valtaosin yhden osapuolen vastuulle. Jatkuva arjen aivotyö kuitenkin kuormittaa tekijäänsä ja voi etäännyttää kumppanistakin. Asiaan voi onneksi vaikuttaa.
METATYÖ – Kuka teidän perheessänne hankkii sukulaisten joululahjat ja muistaa lasten hammaslääkäriajat? Lue, mistä metatyössä on kyse ja miksi se kuormittaa.
letko sinä perheessäsi se, joka muistaa, milloin viimeksi on imuroitu ja vaihdettu petivaatteet, milloin lapsi on ilmoitettava iltapäiväkerhoon ja mitä kaupasta pitäisi tänään tuoda?
Vaikka kodin tehtäviä jaettaisiinkin kumppanien kesken, niiden taustalla oleva näkymätön koordinointityö lankeaa helposti yksipuolisesti toisen osapuolen vastuulle.
Kodin työnjaolla on kuitenkin merkitystä – se voi vaikuttaa niin jaksamiseen muilla elämän osa-alueilla kuin seksihaluihinkin, ja pahimmillaan epätasa-arvoisesti jakautuva kuormitus johtaa eroon.
Loputtoman metatyön seurauksena monet naiset stressaantuvat ja uupuvat ymmärtämättä edes tarkalleen miksi— Pariterapeutti ja seksologi C. Katzmann
“Kodin projektipäällikön ja kävelevän kalenterin työ on ikuinen oravanpyörä. Sitä voisi kutsua kierto- tai toisintotyöksi. Kuten esimerksi sairaalassa, missä on jatkuvasti työtä tehtävänä, myös perheessä on jatkuvasti tarpeita täytettävänä, eikä työ pääty koskaan,” pariterapeutti ja seksologi Cathrine Katzmann kuvailee.
Heteroparien perheissä projektipäällikön rooli lankeaa useimmiten naisille, ja se tarkoittaa, että naisilla on tällöin myös vähemmän aidosti vapaata aikaa.
Lue myös: Testi: Mitä rakkauden kieltä puhut?
Kun naiset hoitavat sekä enemmän arjen perustöitä että arjen pyörittämisen edellyttämää aivotyötä ilman, että niitä tehdään näkyväksi ja niistä sovitaan yhteisesti, kuormitus jakaantuu väistämättä epätasaisesti kumppanin kanssa.
”Eräs ilmaisu, joka kuvaa hyvin kotitöiden lankeamista automaattisesti naisille, on englannin kielen sanasta ‘default’ (oletusarvo) johdettu sana ‘shefault’”, Katzmann kertoo.
METATY – henkisesti ylityöllistetty
Jos useampi viereisistä esimerkeistä kuulostaa tutulta, voi olla, että perheessänne vastuu kodin töistä ja etenkin niiden organisoinnista on langennut sinun vastuullesi.
Ärsyynnyt suuresti, kun kumppanisi kyselee, missä jokin esine on.
Sinun on seksin aikana vaikea keskittyä omaan nautintoosi, kun mielessäsi pyörivät arjen organisointiin liittyvät lukuisat muistettavat asiat viikonlopun ruokaostoksista Wilma-viesteihin.
Sinä hoidat yhteydenpidon myös kumppanisi perheenjäseniin perheen keskinäisiä tapaamisia ja juhlia ja niiden järjestelyjä suunniteltaessa.
Ideoit ja organisoit valtaosan perheenne sosiaalisista menoista aina sukulaiskyläilyistä joulunviettoon, syntymäpäiväjuhliin ja valmistujaisiin.
Kodissa siivotaan vain sinun aloitteestasi. ”Imuroidaanko tänään?” Vaikka kumppanisi olisikin se, joka lopulta tarttuu imuriin, vastuu siivoamisen organisoinnista ja siihen ryhtymisestä on sinulla.
Kuormituksen epätasa-arvoisella jakautumisella on seurauksensa. Silloinkin, kun koti on puhdas, koko perhe ruokittu ja koira lenkitetty, ajatustyö jatkuu taustalla ikuisena virtana: Mitä vastataan tuttavien kyläilykutsuun? Pitääkö lapsille ostaa jo uudet välikausikengät? Mitä viikonloppuna syödään? Onko lapsella eväät päiväkodin retkelle? Jokainen kysymys ruokkii edelleen lisää aivotyötä – vaihtoehtojen selvittämistä ja päätösten tekoa.
”Loputtoman metatyön seurauksena monet naiset stressaantuvat ja uupuvat ymmärtämättä edes tarkalleen miksi,” Katzmann kuvaa.
Lue myös: 8 helppoa harjoitetta päänsäryn lievittämiseen
Vaikka kumppani osallistuisikin esimerkiksi käymällä ruokakaupassa, arjen aivotyöstä vastaavan on täytynyt ensin pohtia ja päättää, mitä ruoaksi valmistetaan, tarkastaa, mitä tarvittavia aineita kotoa puuttuu ja laatia lopuksi ostoslista. Henkinen kuorma ei siis kevene, ennen kuin kumppani ottaa kokonaisvaltaisesti vastuuta.
”Tilanne vastaa yrityksen johtamista. Työelämään kuuluu vastuista keskustelemista ja niiden jakamista, mutta tämä unohtuu helposti perhe-elämässä. Jos kodin pomoksi päätyneen harteille kasataan kaikki vastuu, tämä auttamatta uupuu”, Katzmann kuvaa ja lisää:
“Naiset eivät pääse vastuuta pakoon ennen kuin kumppani ottaa siitä osansa, sillä naisia arvostellaan aina miehiä ankarammin kodin ja perheen hoitamisesta.”
Arjen työnjaon vinouma tulee usein esiin myös pari- ja seksuaaliterapeuttien vastaanotoilla. Ennemmin tai myöhemmin – tyypillisesti lasten saamisen jälkeen – uupumus alkaa verottaa naisen seksihaluja.
“Yksinkertaistettuna naisen biologia ilmoittaa tällöin: ‘Olet liian stressaantunut, nyt ei ole hyvä hetki lisääntyä‘, jolloin seksihalut hiipuvat. Kun kaikki energia muutenkin menee arjesta selviämiseen, parisuhteeseen tai omaan hyvinvointiin ei jaksa enää panostaa”, Katzmann selittää.
Monet naiset alkavat tällöin helposti tuntea jäävänsä tunnetasolla yksin ja ja voivat myös kokea tulleensa petetyksi ja hylätyksi, mikä vain entisestään lietsoo negatiivisia tunteita kumppania kohtaan.
”Nainen kokee tällöin, että hänen täytyy pyytää apua kaikkeen, eikä kumppani ota oma-aloitteisesti vastuuta. Parisuhteen dynamiikka voi alkaa muistuttaa äidin ja pojan suhdetta, mikä on omiaan tappamaan seksihalut”, Katzmann toteaa.
Arjen työnjaolla ja seksielämän sujuvuudella onkin selvä yhteys: tutkimuksista tiedetään, että mitä enemmän suhteessa on tasa-arvoa, sitä tyytyväisempiä osapuolet ovat myös seksiin. Sama toimii toisaalta myös käänteisesti, ja kuormituksen epäreilu jakautuminen onkin tyypillinen tekijä erojen taustalla.
Metatyön jakamisesta on siis merkittävästi hyötyä: Vastuunkantajan, heterosuhteissa tyypillisesti naisen, jaksaminen paranee. Mies saa vastaavasti valtaa ja vapautta hoitaa oman osansa ilman kumppanin sekaantumista. Keskinäinen kunnioitus lisääntyy ja samalla usein löytyy kadoksissa ollut kipinäkin ja suhde vahvistuu.
”Tärkeintä on tiedostaa ja tunnustaa metatyön olemassaolo. Tilanne ei ole miehen syy eikä se ole naisen syy. Tässä tarinassa ole pahiksia eikä hyviksiä vaan kaiken takana ovat sukupuoliin kohdistuvat erilaiset odotukset”, Katzmann summaa.
Jos itseä arveluttaa se, miten kumppanilta luonnistuisivat uudet kotityöt, Katzmannilla on rohkaiseva viesti:
”Jos hän pystyy esimerkiksi työssään ottamaan vastuuta tehtävistään, hän varmasti pystyy myös lajittelemaan pyykkiä. Aivot ovat muovautuvat ja pystyvät kyllä kehittymään”, pariterapeutti vakuuttaa.
LUE MYÖS: Metatyö: "En aio olla koko perheen palkaton kodinhoitaja"
Asiantuntija: pariterapeutti ja seksologi C. Katzmann