Metatyö: "En aio olla koko perheen palkaton kodinhoitaja"
Edellisessä suhteessaan Elisa oli ollut päävastuussa arjen pyörittämisestä. Uuden kumppaninsa kanssa hän halusi tehdä työnjaon selväksi ja näkyväksi alusta asti.
Edellisessä suhteessaan Elisa oli ollut päävastuussa arjen pyörittämisestä. Uuden kumppaninsa kanssa hän halusi tehdä työnjaon selväksi ja näkyväksi alusta asti.
Metatyössä on kyse perheen ja kodin arjen pyörittämisen edellyttämästä jatkuvasta suunnittelusta ja organisoinnista, joka heteropareilla lankeaa tyypillisesti naisen vastuulle. Tällä voi olla sekä vastuunkantajan jaksamisen että parisuhteen kannalta vakavia seurauksia.
Vastuu ja päättymätön aivotyö kuormittavat ja uuvuttavat, mikä voi tukahduttaa suhteessa intohimon ja aiheuttaa katkeruutta ja kumppanista etääntymistä.
Lukijamme Elisa kertoo, miten hänen perheessään arjen kuormitus on saatu jaettua tasa-arvoisesti.
Lue lisää siitä, mistä metatyössä on kyse ja katso pariterapeutin vinkit parisuhteen parempaan työnjakoon.
Uuden suhteen alkuhuumassa on helppo olettaa asioiden vain sujuvan itsestään, eikä romanttisia hetkiä viitsi tuhrata arkisista asioista, kuten kotitöistä, keskusteluun. 47-vuotias Elisa piti kuitenkin itsestäänselvänä, että työnjakoon liittyvät oletukset käydään läpi heti alkuvaiheessa.
”Sanoin uudelle kumppanilleni, että haluaisin keskustella eräästä tärkeästä asiasta, ja kutsuin hänet mökilleni viikonlopuksi. Siellä meillä oli aikaa käydä rauhassa läpi molempien näkemyksiä kodin työnjaosta, ennen kuin tekisimme lopullisen päätöksen uusperheemme yhteenmuuttamisesta”, Elisa kertoo.
Elisa konkretisoi vastuun jaon leikkaamalla paperista eri kokoisia palasia ja kirjoittamalla kullekin palasella jonkin kotityön, esimerkiksi ruokaostokset, siivous, Wilma-viestintä ja lasten vaatehankinnat, sen mukaan, paljonko kyseiseen tehtävään kuluu aikaa – esimerkiksi ruohonleikkuun lappu oli pieni, pyykinpesu sen sijaan oli kirjattu suurelle lapulle.
En ole koskaan ollut erityisen stressaantunut työssäni, ja uskon, että siihen vaikuttaa paljolti se, että puolisoni kantaa osansa vastuusta kotona— Elisabeth
“Sitten jaoimme laput niin, että kullekin kertyi saman verran töitä – ei tosin lukumäärällisesti vaan ajallisesti”, Elisa selittää.
Lopputuloksena Elisan kumppani otti vastuun perheen ruokaostoksista ja ruoanlaitosta, Elisa puolestaan huolehtii pyykeistä – ja järjestely on toiminut parilla hyvin jo kymmenen vuotta.
Olennaista on tunnistaa se, että kodin ja perheen arkeen liittyvien tehtävien kuormittavuudessa on eroja, mikä tulee myös huomioida työnjaossa. Konkreettisten kotitöiden lisäksi on tärkeää tehdä näkyväksi perheen arkeen liittyvää suunnittelua, organisointia, asioiden muistamista ja päätösten tekoa.
Miten selkeä työnjako on vaikuttanut Elisain parisuhteeseen?
Lue myös: Tee testi: Oletko optimisti vai pessimisti?
”Minusta se on kaiken perusta: jos mies ei siihen suostu, ei suhdekaan voi toimia. En aio elää elämääni puurtamalla päivät pitkät kuin palkaton kodinhoitaja. Se, että jaamme vastuut ja työt, saa minut kokemaan itseni rakastetuksi. Suhteessamme on tasa-arvoa, kunnioitusta ja rakkautta. Käytännön tasolla elämää helpottaa suuresti se, ettei joka asiaa tarvitse sopia ja koordinoida erikseen kerta toisensa jälkeen”, hän kertoo.
Sovitussa työnjaossa on silti myös tarvittaessa jouston varaa. Jos toisella on töissä kiirettä tai toinen vaikka sairastuu, toinen ottaa vetovastuun.
”En ole koskaan ollut erityisen stressaantunut työssäni, ja uskon, että siihen vaikuttaa paljolti se, että puolisoni kantaa osansa vastuusta kotona”, Elisa sanoo.
Elisasta onkin surullista, miten suuren kuorman monet muut kantavat.
“Ystäväpiirissäni näen, miten moni kärsii epätasa-arvoisen työnjaon taakan alla. Jotkut toki pitävät siitä, että saavat hallita kaikkea. Itse en erityisemmin nauti kotitöistä ja Wilma-viestien seuraamisesta”, hän toteaa.
Asiantuntija: pariterapeutti ja seksologi Cathrine Katzmann