Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö – näin se oireilee

Levottomuutta, hengenahdistusta ja jatkuvaa, kalvavaa huolta: yleistynyt ahdistuneisuushäiriö juurruttaa mieleen hahmottoman pelon ja huolen tulevasta ja voi viedä ilon elämästä. Vaikka häiriö koskettaa monia, sairaudesta voi olla silti vaikea puhua – tai aina edes tunnistaa sitä itse.

Nainen pitää kättään sydämensä kohdalla

SYDÄMENTYKYTYS – Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita.

© iStock

Kuvittele kaunis ja lämmin heinäkuun kesäpäivä: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja säätiedotus lupaa kelin jatkuvan aivan samanlaisena koko loppupäivän.

Entä jos tällaisena kesäpäivänä et pystyisi kuitenkaan karistamaan mielestäsi huolta siitä, että sää sittenkin pilvistyy ja alkaa sataa?

Sateen pelossa ottaisit sateenvarjon mukaan ulos lähtiessä – tai kenties se olisi jo valmiina pakattuna, koska olet huolissasi sateen alkamisesta joka päivä. Silti varautuminenkaan ei lievittäisi pelkoa siitä, että taivas aukeaa hetkenä minä hyvänsä.

Jotakuinkin tällaiselta yleinen ahdistuneisuushäiriö saattaa tuntua. Pelon kohteena ei kuitenkaan ole välttämättä konkreettisesti juuri sade vaan kaikki mahdollinen, niin pienet kuin suuretkin asiat.

Pelon ja huolen aiheena voi olla irtisanotuksi tuleminen, omaisuuden menettäminen tai se, että lapset joutuvat kiusatuksi koulussa.

Toisin kuin fobioissa, pelko ei silti keskity tiettyyn, rajattuun asiaan vaan usein ahdistuksesta kärsivä ei pysty edes tarkalleen nimeämään huolen varsinaista aihetta. Pelko ja huoli ovat vain alituiseen läsnä, ja niiden ote saattaa olla niin vahva, että liiallinen huolehtiminen ja murehtiminen lähes invalidisoi niistä kärsivän.

Noin 5 prosenttia kaikista ihmisistä kärsii yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä.

Tervettä vai ei

THL:n Terveys 2000 -tutkimuksessa todettiin 1,3 prosentin suomalaisista kärsivän yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

Nuorilla aikuisilla häiriö oli vielä yleisempi, ja tutkimuksissa sen on todettu vain lisääntyneen esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö luokitellaan psykiatriassa yhdeksi useista ahdistuneisuushäiriöistä, joihin lukeutuu muun muassa paniikkihäiriö. Paniikkihäiriössä ahdistuskohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä oireita, kuten hengenahdistusta ja sydämentykytystä. Yleinen ahdistuneisuushäiriö ilmenee sen sijaan jatkuvana huolehtimisena ja pelkona. Siihen voi liittyä paniikkihäiriön kaltaisia fyysisiä oireita, mutta ne eivät ala samalla tavalla yllättäen.

Lähtökohtaisesti ajoittainen huolestuneisuus tai pelko eivät ole mitenkään epänormaali ilmiö: ne ovat tarpeellisia tunteita, jotta ihminen pystyy reagoimaan todellisiin vaaroihin. Huolehtimisessa ei ole mitään pahaa – on täysin normaalia kantaa huolta asioista ja ihmisistä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Tulevasta huolehtiminen voi olla jopa vahvuus, koska tällöin osaa jo ennalta varautua äkillisiin muutoksiin.

Yleisessä ahdistuneisuushäiriössä pelot ja huolet saavat kuitenkin ylivallan ja ovat jatkuvasti läsnä. Tällöin ahdistus alkaa haitata normaalia arkea ja voi saada välttelemään tiettyjä tilanteita, jolloin tilanteen helpottamiseksi voi olla tarpeen hakea ammattiapua.

Ahdistuksen haitallisuutta voi hahmottaa esimerkin kautta: kuvittele, että sinun on määrä pitää esimerkiksi töissä tärkeä esitelmä. Terve pelko ja ahdistus terävoittää tällaisessa tilanteessa mielen, ja adrenaliiniryöppyä voi hyödyntää suoriutuakseen mahdollisimman hyvin.

Ylivallan saanut, haitallinen pelko kuitenkin vain hankaloittaa tilanteesta selviytymistä ja voi johtaa siihen, että työssä alkaakin aktiivisesti välttää kaikkea julkista esiintymistä. Esiintymisjännitykseen liittyvän normaalin levottomuuden sijaan kyseessä voi tällöin olla ahdistuneisuushäiriö.

Yleiseen ­ahdistuneisuushäiriöön ­sairastuneista 30–60 % masentuu jossain vaiheessa.

Ahdistus hallintaan

Varsinaisen diagnoosin mukainen ahdistuneisuushäiriö kehittyy yleensä vähitellen. Taustalla voi olla aluksi huoli jostain tietystä asiasta, mutta kuten monissa muissakin mielenterveyden ongelmissa ahdistuneisuushäiriölle ei voida yleensä osoittaa mitään tiettyä laukaisevaa tekijää.

Tutkimuksen perusteella tiedetään kuitenkin, että perintötekijöillä on merkitystä – lähisuvussa esiintyvä ahdistuneisuushäiriö lisää riskiä selvästi. Lisäksi tietynlaiset negatiiviset lapsuusajan kokemukset voivat altistaa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kehittymiselle. Myös suoliston bakteeriflooralla on todettu olevan yhteys mielenterveyshäiriöihin.

Ahdistuksen kokemus vaihtelee yksilöllisesti, ja yleisen ahdistuneisuushäiriön hoito riippuu sairauden vakavuudesta.

Lähtökohtaisesti hoidossa suositaan psykoterapiaa, mutta myös lääkityksestä voi olla apua. Terapiassa tavoitteena ei ole välttämättä niinkään päästä kokonaan ja lopullisesti eroon ahdistuksesta vaan oppia elämään sovussa sen kanssa ja hyväksyä huolehtiminen osana itseä.

Ahdistuksen voi nähdä eräänlaisena vahvuutena, jota voi opetella hyödyntämään rakentavammin. Sairastunut voi esimerkiksi harjoitella aikatauluttamaan huolehtimisen niin, että joka illasta varaa tiettyyn aikaan hetken pelkästään murehtimiselle.

Kun huolille annetaan tilaa – mutta rajatusti – opitaan samalla hallitsemaan niitä. Näin huolehtiminen ei saa enää ylivaltaa.

Onko ahdistuksesta apua?

Alla on kuvattu tilanne, jossa ahdistus voi olla joko hyödyksi tai haitaksi riippuen siitä, mihin kohtaan asteikolla tuntemuksesi asettuvat. ­Kuvittele, että joudut esiintymään julkisesti tutulle yleisölle tärkeässä tilaisuudessa. Miten suhtaudut siihen?

Ahdistuneisuusmittari

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa kiinnitetään huomiota myös elintapoihin.

Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta näyttävät nimittäin voivan lievittää ahdistuneisuutta ja siihen liittyviä oireita.

Monipuolinen ja terveellinen ravinto tukee suoliston hyvää bakteeriflooraa, ja liikunta lisää mielialaa parantavien hormonien tuotantoa.

Liikunta auttaa myös konkreettisesti siirtämään huomion pois huoliajatuksista – liikkuessa kun on pakko keskittyä hengitykseen, liikkeen tuottamiseen ja tilan ja paikan hahmottamiseen.

Liikunta pakottaa näin keskittymään nykyhetkeen, mikä on itsessään tärkeää ahdistuksen hoitamisessa – kun itsensä ankkuroi tukevasti nykyhetkeen, samalla on mahdotonta murehtia tulevasta.

Yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina, ja diagnoosi on yleistynyt etenkin nuorilla aikuisilla.

Vaikka sairaustapaukset ovat itsessään varmasti yleistyneet, diagnoosien lisääntyminen johtuu osaltaan myös siitä, että psyykkisiin sairauksiin liittyvät tabut murtuvat vähitellen ja sairauksiin uskalletaan ja osataan hakea apua, mikä on myönteistä.

Nuorilla ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen voi vaikuttaa osaltaan sosiaalisen median luoma paine ja riittämättömyyden tunne, kun omaa elämää verrataan eri alustojen siloiteltuun kuvastoon. Alemmuudentunto voi lisätä murehtimista ja syventyä ahdistukseksi. Myös koronapandemia vaikuttaa lisänneen yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön apua hakeneiden määrää.

Tilastojen viestiin kätkeytyy samalla sekä synkkyyttä että toivoa. Mielenterveyden ongelmien lisääntyminen on vakava ongelma, mutta samalla niistä puhutaan yhä avoimemmin, mikä auttaa hälventämään psyykkisiin sairauksiin liittynyttä häpeää ja vaikenemista.

Asiantuntija: psykologi R. Kjelgaard

Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 17/2022

Tämän hetken suosituimmat
Ennaltaehkäisy

Mistä vatsakipu johtuu?

Treenimotivaatio

Tämän vuoksi kannattaa tulla 5 minuuttia aikaisemmin – ja muita vinkkejä ryhmäliikuntaan

Treenimotivaatio

8 treenaajan parhaat vinkit: Näin saat salitreenin maistumaan

Treenimotivaatio

10 naista: Näin kuntosalitreeni on hauskempaa

Ennaltaehkäisy

Perinnölliset sairaudet: 5 harkittavaa ennen testiä

Terveelliset välipalat

Romminmakuiset taateli-mantelipallot

49 kcal
30 minuuttia
Leipä ja sämpylät

Maukkaat täysjyväpatongit

60 kcal
105 minuuttia
Leivonnaiset

Suklaakermakuorrutettu taatelikakku

148 kcal
1 tuntia
Leipä ja sämpylät

Muhkeat hampurilaissämpylät

208 kcal
2½ tuntia
Ennaltaehkäisy

Näin hoidat hampaitasi hyvin koko elämäsi

Lisää aiheesta: Psykologia
Psykologia

Miksi juhlien jälkeen on mieli maassa?

Psykologia

Tiede sen todistaa: Miksi nälkä saa ihmisen pahalle tuulelle

Psykologia

Lue, miten pääset eroon vahingollisesta mustasukkaisuudesta.

Psykologia

Mitä tehdä, kun läheinen ahdistuu?

Psykologia

7 vinkkiä pidä huolta aivoista

Psykologia

Miksi ihmiset pitävät eri ruuista?

Psykologia

Miksi en tunnista ihmisiä kadulla?

Psykologia

3 helppoa konstia pitää huolehtiminen hallinnassa

Psykologia

Tee testi: Miten selviät huolista ja murheista?

Psykologia

7 toimivaa neuvoa, kun lapsi muuttaa kotoa

Newsletter background
KUNTO PLUSsan suositukset
Ennaltaehkäisy

Miksi päänahka kutiaa?

Psykologia

Tee testi: Oletko optimisti vai pessimisti?

Kuntoplus

KUNTO PLUSsan treenivideot ja ruokalistat – nyt on helppo elää terveellisesti!

Terveellisiä reseptejä

Tee itse hapanjuuri

598 kcal
4–6 päivää
5 km juoksuohjelmat

Kuunneltava juoksuohjelma: 12 viikon kuluttua juokset 5 km – vaikka aloitat nollasta

Litteä vatsa

Vatsatreeni vasta-alkajille: Tehokas treeniohjelma tuottaa tuloksia!

Psykologia

Masennustesti: Onko kyseessä masennus vai ohimenevä alakulo?

Treenivaatteet

5 TÄRKEÄÄ OMINAISUUTTA: kiinnitä näihin huomiota, kun ostat talvijuoksutrikoita

Terveys

Kokeile kirkasvalolamppua kaamosmasennusoireiden lievittämiseen

Kuntosali

Opas: Kuntosalilaitteet tutuiksi