Kun sydän ei lyökään tavalliseen tapaan, on luonnollista säikähtää. Sydän saattaa joskus lyödä nopeammin, lujemmin tai epäsäännöllisesti. Opi, mistä merkeistä voi tunnistaa, onko sydämentykytys mahdollisesti vaarallista.
SYDÄMENTYKYTYS – Ei tarvitse olla kovin huolissaan, jos tuntee sydämensä lyövän epäsäännöllisesti. Se on usein vaaratonta.
Sydän lyö noin 100 000 kertaa vuorokauden aikana, eikä siihen tavallisesti kiinnitä huomiota. Useimmat ihmiset eivät uhraa ajatustakaan monimutkaiselle järjestelmälle, joka kuljettaa hapettoman veren sydämeen, sieltä keuhkoihin hapettumaan ja pumppaa sen taas takaisin koko kehoon. Ihminen tuppaa kiinnittämään huomiota sydämen rytmiin vasta tuntiessaan siinä jotain poikkeavaa, kuten ylimääräisen lyönnin tai sykkeen yhtäkkisen nopeutumisen.
Sydämentykytys on yleinen, yleensä varsin vaaraton fysiologinen reaktio. Se voi kuitenkin olla myös oire piilevästä sairaudesta, joka on otettava vakavasti.
Sydäntautien professori Gunnar Gislason kertoo, mitä tulee tehdä, jos sydämentykytys huolettaa.
Sydämentykytys on tunne siitä, että sydän lyö eri tavalla kuin mihin on tottunut. Sydämentykytys voi esiintyä yhdessä epämukavien tuntemusten kanssa, jotka ilmenevät kun sydän:
Sydämentykytys on subjektiivinen kokemus epäsäännöllisestä tai nopeasta sykkeestä. Sen sijaan, että mitattaisiin syke ja verrattaisiin sitä ohjeelliseen normiin, on olennaisempaa verrata siihen, miltä sydämen syke sinusta normaalisti tuntuu.
Sillä vaikka naisten syke on keskimäärin 70–90 lyöntiä minuutissa, voi syke olla sitä korkeampi tai matalampi olematta vaarallinen.
Lue myös: Mitä tiedät sykkeestäsi?
Kyllä, sydämentykytys on luonnollinen ilmiö, jota kaikki ihmiset kokevat – niin nuoret kuin vanhatkin. Riski, että sydämentykytys on merkki sairaudesta, on kuitenkin suurempi iäkkäämmillä. Yleensä sydämentykytys ei ole periytyvää, joten ei tarvitse olla erityisen huolissaan, jos omat vanhemmat kärsivät tykytyksistä.
1%kaikista käynneistä yleislääkärin vastaanotolla koskee sydämentykytyksiä.— Lähde: Sundhed.dk
Sydämentykytys itsessään on yleensä vaaratonta. Mutta jos sitä esiintyy yhdessä muiden oireiden kanssa, se voi olla merkki sydänsairaudesta. Kiinnitä seuraaviin oireisiin erityistä huomiota.
Kivulias paineen tuntu, kuin rinnan päällä istuisi norsu tai rintakehää puristaisivat paksut kuminauhat.
Äkillinen hengenahdistus, hengen haukkominen.
Tarve istua tai maata huonovointisuuden vuoksi.
Tajunnan menettäminen ja kaatuminen.
Yleisesti ottaen ei. Jos syke on kohonnut vaikkapa ennen tenttiä, syynä on todennäköisesti adrenaliini ja sydämentykytys on vaaratonta.
Jos epäsäännöllistä sykettä ei selitä jokin harmiton syy, se voi olla merkki sairaudesta, jolloin asia pitää tutkia tarkemmin. Poikkeava syke voi nimittäin johtua sydänviasta tai -sairaudesta. Siinäkin tapauksessa oikea hoito voi usein vähentää oireiden pahenemisen tai vakavien seurausten riskiä – tai jopa poistaa oireet.
Jos sydämentykytys noudattaa jotain kaavaa, mieti, onko elämässäsi jotain, jonka korjaamalla voisit poistaa syyn tykytykseen. Se voi olla jokin alla luetelluista asioista.
Koska sydämentykytys voi olla sekä täysin normaali fysiologinen reaktio että merkki piilevästä sairaudesta, pitää seuraavissa tilanteissa mennä lääkäriin.
LUE MYÖS: Vaivaako sinuakin aamuyön heräily?
Lääkärin tehtävänä on selvittää, johtuvatko oireet piilevästä sairaudesta, joka vaatii hoitoa. Siinä häntä auttavat vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
Jos lääkäri katsoo sen aiheelliseksi, sinut voidaan lähettää lisätutkimuksiin. Yleisimpiä ovat seuraavat tutkimukset.
Elektrokardiogrammi eli sydänsähkökäyrä on menetelmä, jolla mitataan sydämen sähköimpulsseja. Tutkimuksessa maataan selällään, ja rintakehään, käsivarsiin ja jalkoihin kiinnitetään 10 johdinta. Testi ei aiheuta kipua.
Täältä näet, mitä testissä tapahtuu.
Ultralla saadaan yksityiskohtainen kuva sydämestä ja sydänläppien toiminnasta liikuttamalla ultraäänianturia rintakehällä ja katsomalla kuvaa sydämestä näytöllä. Samankaltainen kuin raskaustutkimus ja kivuton.
Satunnaisesti esiintyviä rytmihäiriöitä tutkitaan Holter-tutkimuslaitteella, joka tallentaa sykkeen rintakehän iholle asetettavien elektroditarrojen avulla. Menetelmällä voidaan mitata kaikki sydämenlyönnit päivän tai kahden viikon ajalta.
KuntoPlus 18/2023
Asiantuntija: sydänsairauksien tutkimusjohtaja, professori G. Gislason