Stressin oireet – Miten elimistö reagoi stressiin?

Rintakipua, hengenahdistusta, sydämentykytystä... Kerromme, miten stressi vaikuttaa kehoon ja millaisia oireita kannattaa pitää silmällä.

Nainen, jolla on rintakipuja

Kun ihminen stressaantuu, elimistö joutuu hälytystilaan. Elimistö reagoi samoin kuin esi-isillämme, joiden elimistö valmistautui taisteluun esimerkiksi villieläimen uhatessa.

Nykyihmisen elimistö reagoi samalla tavalla, vaikka vaarat ovatkin nyt kovin erilaisia. Uhkaavan tilanteen havaittuaan keho valmistautuu joko taistelemaan, pakenemaan tai leikkimään kuollutta. Stressi on ihmiselle haitallista, jos tällainen hälytystila kestää kovin pitkään. Tässä jutussa käymme läpi stressin oireita.

Kysymyksiä ja vastauksia stressin oireista

Mitä kehossa tapahtuu stressaantuneena?

Stressaantunut keho on hälytystilassa, jossa se valmistautuu joko taistelemaan tai pakenemaan. Siksi elimistössä tehostuvat sellaiset toiminnot, jotka auttavat paossa tai taistelussa vaaraa vastaan. Samalla myös kehon vähemmän tärkeiksi katsomat toiminnot hidastuvat.

Keho reagoi monin eri tavoin

Stressi vaikuttaa hormonitoimintaan

Stressin oireet vaikuttavat elimistössä erityisesti stressihormoni kortisolin tuotantoon lisämunuaisissa. Kortisoli on normaalissa määrin hyväksi elimistölle, sillä se auttaa elimistöä taistelemaan esimerkiksi tulehduksia vastaan, mutta tilanne muuttuu, jos kortisolia on elimistössä liikaa liian pitkään. Silloin adrenaliinin eritys heikkenee, jolloin olo voi tuntua heikolta ja passiiviselta. Liian suuri kortisolin määrä heikentää myös vastustuskykyä.

LUE MYÖS: Näin kortisoli vaikuttaa elimistössä

Stressi vaikuttaa muistiin

Aivoissa otsalohko on vastuussa esimerkiksi toiminnanohjauksesta ja ongelmanratkaisusta. Stressaantuneena otsalohkon toiminta heikkenee. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että stressi ajaa myös muita aivojen alueita offline-tilaan, jolloin vaikkapa kyky oppia uutta ja muistaa asioita kärsii. Stressaantunut ihminen saattaa siis unohdella asioita.

Stressi voi aiheuttaa ummetusta

Kun elimistö stressaantuu, monet sen toiminnot hidastuvat. Keho kuvittelee, että sen täytyy taistella vaaroja vastaan, jolloin sen vähemmän tärkeinä pitämät toiminnot, kuten vaikkapa suolen toiminta tai ravinnonsaanti, hidastuvat. Siksi stressin oireena voi olla niin ummetusta kuin ruokahaluttomuuttakin, kun suoliston toiminta hidastuu.

LUE MYÖS: Miten ummetus oireilee?

Stressi voi aiheuttaa sydämentykytystä

Stressaantuneena sydän lyö nopeammin, sillä elimistö yrittää saada mahdollisimman paljon verta ja happea suuriin lihaksiin, jotta ihminen olisi valmis taisteluun. Nopeampi syke vie myös enemmän happea aivoihin, mikä estää tehokkaasti pyörtymistä, sillä jos ihminen pyörtyy, hän on helppo saalis pedoille. Sydämentykytykset voivat aiheuttaa myös pistelyä jaloissa, käsivarsissa ja kämmenissä.

Stressi nostaa verenpainetta

Stressin oireena voi olla kohonnut verenpaine, sillä stressaantuneena aktivoituvat ne hermojärjestelmän osat, jotka ovat yhteydessä sekä sydämen sykkeeseen että verenpaineeseen. Stressaantuneena elimistöön vapautuu myös adrenaliinia, kun keho valmistautuu pakoon tai taisteluun, ja adrenaliini nostaa sekä sykettä että verenpainetta.

Ohimenevissä stressaavissa tilanteissa korkea verenpaine ei ole vaaraksi, mutta jos verenpaine on koholla pitkään, se kasvattaa sekä aivojen verenkiertohäiriöiden että veritulppien riskiä.

LUE MYÖS: Korkea verenpaine tekee tuhoa elimistössä

Stressi voi aiheuttaa rintakipuja

Stressaantuneena voi tulla puristuksen tunnetta rinnassa tai jopa suoranaisia rintakipuja. Tämä johtuu siitä, että stressi nopeuttaa hengitystä, mikä saa verisuonet supistumaan. Se taas aiheuttaa pistelyä sormiin ja kipuja rintaan. Kun hengitys kiihtyy, alat hengittää pinnallisesti rinnalla syvän, vatsaan saakka menevän hengityksen sijaan. Myös se voi johtaa rintakipuihin.

Stressi voi aiheuttaa hikoilua

Stressaantuminen lisää hien eritystä, sillä keho valmistautuu viilentämään itseään taistelun tai paon jälkeen. Tämä voi aiheuttaa myös vuorotellen ilmeneviä kylmän ja kuuman tuntemuksia kehoon, ja samoin olo voi tuntua hikiseltä ja nihkeältä.

Stressi lisää lihasjännitystä

Stressin oireisiin kuuluu myös lihasten jännittyneisyys, kun keho valmistautuu taisteluun. Sen aiheuttama lihasjännitys esiintyy yleensä niskassa ja hartioissa. Jos lihakset ovat jännittyneinä pitkän aikaa, saatat huomata olevasi tavallista väsyneempi, sillä keho kuluttaa tavallista enemmän energiaa lihasjännityksen ylläpitoon.

Stressi saa kädet tärisemään

Stressaantunut keho erittää tavallista enemmän adrenaliinia, mikä voi saada kädet tärisemään. Käsien vapina voi johtua myös uniongelmista, joita stressi tuo usein mukanaan.

Millaisia ovat pitkäaikaisen stressin oireet?

Kun keho on pitkään jatkuvassa hälytystilassa, hermosto rasittuu. Jos stressin oireet jättää huomiotta, oireet muuttuvat jatkuvasti vakavammiksi, kunnes tilaa aletaan lievittää.

Jos stressin oireet jättää huomioimatta, vaarana on, että elimistö romahtaa energian ja voimien puutteessa. Tällaisesta romahduksesta toipuminen kestää pitkään.

LUE MYÖS: Stressiperäinen hiustenlähtö

Voiko stressi aiheuttaa muita sairauksia?

Vielä ei ole aukottomasti todistettu, että stressi aiheuttaisi muita sairauksia. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että pitkäaikainen stressaantuminen heikentää vastustuskykyä, mikä taas lisää muiden sairauksien todennäköisyyttä.

Stressaantuneena sekä verenpaine että sydämen sykettä kohoavat, mikä voi pitkällä aikavälillä lisätä verisuonten kalkkeutumisen ja veritulppien riskiä.

Stressaantuminen lisää myös todennäköisyyttä sortua epäterveellisiin elintapoihin, mikä taas altistaa muille sairauksille. Se voi saada tupakoimaan enemmän, syömään epäterveellisesti, nukkumaan huonosti, harrastamaan vähemmän liikuntaa ja käyttämään lääkkeitä epäasianmukaisella tavalla.

LUE MYÖS: Wim Hof -menetelmän potentiaaliset hyödyt

Voiko stressi aiheuttaa syöpää?

Joissakin tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että stressin ja syövän välillä on yhteys, mutta tutkimustietoa ei vielä ole kovin paljon. On vaikea sanoa, aiheuttaako juuri stressi elimistöön syövän vai ovatko syynä sen mukanaan tuomat epäterveelliset elintavata, kuten tupakointi, epäterveellinen ravitsemus, unen puutea jne.

Tutkijat epäilevät, että stressi voi pahentaa jo olemassa olevaa syöpää tai aiheuttaa jopa sen uusimisen, mutta on vaikea todistaa, että juuri stressi olisi syypää syöpään.

Voiko stressi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta?

Stressi pahentaa usein psyykkisiä sairauksia. Jos sinulla on esimerkiksi taipumus ahdistukseen, stressi voi lisätä ahdistuskohtauksia. Sama koskee myös masennusta, jota esiintyy yleisesti pitkittyneen stressin kanssa.

Masennus on hyvin yleinen sairaus. Terveyskirjaston mukaan noin 15 % aikuisväestöstä kärsii lievästä masennuksesta. Stressi saattaa pitkittää masennusta, pahentaa oireita ja aiheuttaa masennusjaksojen toistumista ja vaikuttaa myös masennuksen hoitoon.

Miksi stressi tuntuu usein vasta lomalla?

Jos olet ollut hyvin kiireinen juuri ennen lomaa, saatat huomata stressin oireet vasta loman alettua. Tämä johtuu siitä, että keho reagoi vasta, kun se alkaa rentoutua.

Elimistö on käynyt ylikierroksilla, ja kun se nyt havaitsee, että vaara on ohi, se alkaa taas käyttää normaaleja signaaleja, jotka ovat olleet horroksessa kovan kuormituksen aikana.

LUE MYÖS: Näin hiljennät öisin päässä pyörivän ajatusrallin

    Newsletter background