Nainen, jolla on rintakipuja - yksi stressin oireista
Stressioireet

Rintakivut voivat olla oire stressistä.

© istock

Näin keho reagoi stressiin

Rintakipuja, hengenahdistusta ja sydämentykytystä. Stressi voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Kerromme, miten stressi vaikuttaa kehoon ja millaisia oireita kannattaa pitää silmällä.

torstai 12. syyskuuta 2019 teksti I. Mortensen

Kun ihminen altistuu stressille, elimistö joutuu hälytystilaan. Elimistö reagoi samoin kuin esi-isillämme, joiden elimistö valmistautui taisteluun esimerkiksi villieläimen uhatessa. 

Nykyihmisen elimistö reagoi samalla tavalla, vaikka vaarat ovatkin nyt kovin erilaisia. Uhkaavan tilanteen havaittuaan keho valmistautuu joko taistelemaan, pakenemaan tai leikkimään kuollutta. Stressi on ihmiselle haitallista, jos tällainen hälytystila kestää kovin pitkään. Tässä jutussa käymme läpi stressin kehossa aiheuttamia reaktioita.


Kysymyksiä ja vastauksia kehon stressireaktioista

     

    Mitä kehossa tapahtuu stressin aikana?

    Stressi saa kehon hälytystilaan, jossa se valmistautuu joko taistelemaan tai pakenemaan. Siksi elimistössä tehostuvat sellaiset toiminnot, jotka auttavat paossa tai taistelussa vaaraa vastaan. Samalla myös kehon vähemmän tärkeiksi katsomat toiminnot hidastuvat. Siksi stressi vaikuttaa kehon moniin eri osiin.

    Keho reagoi stressiin monin eri tavoin

     

    Stressi vaikuttaa hormonitoimintaan

    Stressi vaikuttaa elimistössä erityisesti stressihormoni kortisolin tuotantoon lisämunuaisissa. Kortisoli on normaalissa määrin hyväksi elimistölle, sillä se auttaa elimistöä taistelemaan esimerkiksi tulehduksia vastaan, mutta tilanne muuttuu, jos kortisolia on elimistössä liikaa liian pitkään. Silloin adrenaliinin eritys heikkenee, jolloin olo voi tuntua heikolta ja passiiviselta. Liian suuri kortisolin määrä heikentää myös vastustuskykyä.

    LUE MYÖS: Näin kortisoli vaikuttaa elimistössä

     

    Stressi vaikuttaa muistiin

    Aivoissa otsalohko on vastuussa esimerkiksi toiminnanohjauksesta ja ongelmanratkaisusta. Kun stressi iskee, otsalohkon toiminta heikkenee. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että stressi ajaa myös muita aivojen alueita offline-tilaan, jolloin vaikkapa kyky oppia uutta ja muistaa asioita kärsii. Stressaantunut ihminen saattaa siis unohdella asioita. 

     

    Stressi voi aiheuttaa ummetusta

    Kun elimistö ajautuu stressitilaan, monet sen toiminnot hidastuvat. Keho kuvittelee, että sen täytyy taistella vaaroja vastaan, jolloin sen vähemmän tärkeinä pitämät toiminnot, kuten vaikkapa suolen toiminta tai ravinnonsaanti, hidastuvat. Siksi stressi voi aiheuttaa niin ummetusta kuin ruokahaluttomuuttakin, kun suoliston toiminta hidastuu.  

     

    Stressi voi aiheuttaa sydämentykytystä

    Stressi saa sydämen lyömään nopeammin, sillä elimistö yrittää saada mahdollisimman paljon verta ja happea suuriin lihaksiin, jotta ihminen olisi valmis taisteluun. Nopeampi syke vie myös enemmän happea aivoihin, mikä estää tehokkaasti pyörtymistä, sillä jos ihminen pyörtyy, hän on helppo saalis pedoille. Stressin aiheuttamat sydämentykytykset voivat aiheuttaa myös pistelyä jaloissa, käsivarsissa ja kämmenissä. 

     

    Stressi nostaa verenpainetta

    Stressi voi nostaa verenpainetta, sillä stressi aktivoi niitä hermojärjestelmän osia, jotka ovat yhteydessä sekä sydämen sykkeeseen että verenpaineeseen. Stressi vapauttaa elimistöön myös adrenaliinia, kun keho valmistautuu pakoon tai taisteluun, ja adrenaliini nostaa sekä sykettä että verenpainetta.

    Ohimenevissä stressaavissa tilanteissa korkea verenpaine ei ole vaaraksi, mutta jos verenpaine on koholla pitkään, se kasvattaa sekä aivojen verenkiertohäiriöiden että veritulppien riskiä. 

    LUE MYÖS: Korkea verenpaine tekee tuhoa elimistössä

     

    Stressi voi aiheuttaa rintakipuja

    Stressi voi aiheuttaa puristuksen tunnetta rinnassa tai jopa suoranaisia rintakipuja. Tämä johtuu siitä, että stressi nopeuttaa hengitystä, mikä saa verisuonet supistumaan. Se taas aiheuttaa pistelyä sormiin ja kipuja rintaan. Kun hengitys kiihtyy, alat hengittää pinnallisesti rinnalla syvän, vatsaan saakka menevän hengityksen sijaan. Myös se voi johtaa rintakipuihin. 

     

    Stressi voi aiheuttaa hikoilua

    Stressi lisää hien eritystä, sillä keho valmistautuu viilentämään itseään taistelun tai paon jälkeen. Tämä voi aiheuttaa myös vuorotellen ilmeneviä kylmän ja kuuman tuntemuksia kehoon, ja samoin olo voi tuntua hikiseltä ja nihkeältä.

     

    Stressi lisää lihasjännitystä

    Stressi lisää myös lihasten jännitystä, kun keho valmistautuu taisteluun. Stressin aiheuttama lihasjännitys esiintyy yleensä niskassa ja hartioissa. Jos lihakset ovat jännittyneinä pitkän aikaa, saatat huomata olevasi tavallista väsyneempi, sillä keho kuluttaa tavallista enemmän energiaa lihasjännityksen ylläpitoon.

    Stressi saa kädet tärisemään

    Stressaantunut keho erittää tavallista enemmän adrenaliinia, mikä voi saada kädet tärisemään. Käsien vapina voi johtua myös uniongelmista, joita stressi tuo usein mukanaan. 

    30 stressioiretta, joita kannattaa pitää silmällä

    Stressioireet voivat vaihdella ihmisestä riippuen, mutta alla olevasta luettelosta löydät tavallisimpia oireita, jotka voivat olla stressin aiheuttamia. 

    Fyysisiä stressioireita

    • Päänsärky
    • Kiihtynyt hengitys
    • Ahdistus ja levottomuus
    • Heikotus
    • Uniongelmat (liikaa tai liian vähän unta)
    • Sydämentykytykset
    • Lihasjännitys
    • Uupumus
    • Tulehdukset
    • Iho-ongelmat
    • Ruokahaluttomuus tai makean ja suolaisen himo
    • Kohonnut verenpaine
    • Ummetus

    Käytökseen liittyviä stressioireita

    • Kahvin, tupakan, alkoholin tai huumeiden lisääntynyt käyttö
    • Lisääntynyt lääkkeiden käyttö
    • Kiireisyys
    • Riidanhaluisuus
    • Kiukunpurkaukset
    • Itkeminen
    • Muiden ihmisten välttely ja eristäytyminen

    Psyykkisiä stressioireita

    • Keskittymisongelmat
    • Huumonrintajuttomuus
    • Muistivaikeudet
    • Negatiiviset ajatukset
    • Ärtyisyys
    • Nopeasti vaihtelevat mielialat
    • Alakuloisuus
    • Masennus
    • Itkuun purskahtelu
    • Tyhjyyden tai tunnottomuuden tunne
    Lähde: Falck Healthcare ja Psykiatrifonden-järjestö 


    TESTI: Kärsitkö stressistä?

    Tee testi ja selvitä, kärsitkö lievästä stressistä vai onko stressi muuttumassa jo vakavammaksi. 

    Testiin pääset tästä

     

    Miten keho reagoi pitkäaikaiseen stressiin?

    Pitkäaikainen stressi pitää kehon jatkuvassa hälytystilassa, mikä rasittaa hermostoa. Jos stressioireet jättää huomiotta, oireet muuttuvat jatkuvasti vakavammiksi, kunnes stressiä aletaan lievittää. 

    Jos stressiä ei oireista huolimatta lievitetä, vaarana on, että keho romahtaa energian ja voimien puutteessa täysin. Tällaisesta romahduksesta toipuminen kestää pitkään.

     

    Voiko stressi aiheuttaa muita sairauksia?

    Vielä ei ole aivan aukottomasti todistettu, että stressi aiheuttaa muita sairauksia. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että pitkäaikainen stressi heikentää vastustuskykyä, mikä taas lisää muiden sairauksien todennäköisyyttä.

    Stressi nostaa sekä verenpainetta että sydämen sykettä, mikä voi pitkällä aikavälillä lisätä verisuonten kalkkeutumisen ja veritulppien riskiä.

    Stressi lisää myös todennäköisyyttä sortua epäterveellisiin elintapoihin, mikä taas altistaa muille sairauksille. Stressi voi saada tupakoimaan enemmän, syömään epäterveellisesti, nukkumaan huonosti, harrastamaan vähemmän liikuntaa ja käyttämään lääkkeitä epäasianmukaisella tavalla.

     

    Voiko stressi aiheuttaa syöpää?

    Joissakin tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että stressin ja syövän välillä on yhteys, mutta tutkimustietoa ei vielä ole kovin paljon. On vaikea sanoa, aiheuttaako juuri stressi elimistöön syövän vai aiheutuuko se stressin mukanaantuomista epäterveellisistä elintavoista, kuten tupakoinnista, epäterveellisestä ravitsemuksesta, unenpuutteesta jne.

    Tutkijat epäilevät, että stressi voi pahentaa jo olemassa olevaa syöpää tai aiheuttaa jopa sen uusimisen, mutta on vaikea todistaa, että juuri stressi olisi syypää syöpään.

     

    Voiko stressi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta?

    Stressi pahentaa usein psyykkisiä sairauksia. Jos sinulla on esimerkiksi taipumus ahdistukseen, stressi voi lisätä ahdistuskohtauksia. Sama koskee myös masennusta, jota esiintyy yleisesti pitkittyneen stressin kanssa.

    Masennus on hyvin yleinen sairaus. Terveyskirjaston mukaan noin 15 % aikuisväestöstä kärsii lievästä masennuksesta. Stressi saattaa pitkittää masennusta, pahentaa oireita ja aiheuttaa masennusjaksojen toistumista entistä useammin. Stressi voi vaikuttaa myös masennuksen hoitoon.

     

    Miksi stressi tuntuu usein vasta lomalla?

    Jos olet ollut hyvin kiireinen juuri ennen lomaa, saatat huomata stressin oireet vasta loman alettua. Tämä johtuu siitä, että keho reagoi stressiin vasta, kun se alkaa rentoutua.

    Keho on käynyt ylikierroksilla, ja kun se nyt havaitsee, että vaara on ohi, se alkaa taas käyttää normaaleja signaaleja, jotka ovat olleet horroksessa kovan kuormituksen aikana.

    LUE MYÖS: Näin hiljennät öisin päässä pyörivän ajatusrallin


    Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

    Ehkä sinua kiinnostaa...

    KUNTO PLUS suosittelee