Sosiaalisten medioiden vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin puhutaan paljon, mutta näiden asiantuntijoiden mukaan sama koskee myös aikuisia. Mediat on luotu vaikuttamaan myös aikuisiin, eikä vaikutus ole välttämättä hyvä.
SOME on suunniteltu koukuttamaan.
Nuoret tuntuvat olevan liimattuja puhelimiinsa, mikä saa asiantuntijat ja vanhemmat huolestumaan siitä, miten runsas somen käyttö vaikuttaa nuoriin.
Ebrand groupin Some ja nuoret -verkkokyselyn mukaan lähes 88 prosenttia 18–22 -vuotiaista nuorista käyttää nettiä yli 20 tuntia viikossa. Suosituimmat palvelut ovat WhatsApp, YouTube, Instagram, Spotify, Snapchat, TikTok, Facebook, Discord, Pinterest ja Jodel.
Katso myös: Testi: Onko somen käyttösi hallinnassa?
Sosiaaliset mediat eivät ole mikään pelkkä nuorten juttu. MarkkinointiMaestron sometilaston mukaan suomalaisista somea käyttää 83,3 % väestöstä.
Sosiaalisista mediosta LinkedIninin kohderyhmänä ovat nimenomaan aikuiset, 25-55-vuotiaat asiantuntijat ja ammattilaiset. 86 % työn etsijöistä käyttää sosiaalista mediaa apunaan työnhaussa ja 73 % 18–34-vuotiaista löytää oman työpaikkansa sosiaalisen median kautta, kerrotaan MarkkinointiMaestron aineistossa.
Sosiaalisten medioiden käyttö on monin tavoin kätevää ja mukavaa.
Somessa on helppo pitää yhteyttä lähellä ja kaukana olevien tuttujen ja ystävien kanssa, some viihdyttää ja antaa vinkkejä ja virikkeitä.
Mutta somen käytöllä on myös nurja puolensa. Psykologi Trine Lind kertoo:
“Huomaan työssäni jatkuvasti, miten sosiaaliset mediat vaikuttavat kielteisesti asiakkaisiini. Some antaa toisten elämään ikkunan, joka luo valtavan yhdenmukaisuuspaineen.”
Ei ole mitään uutta, että ihmiset haluavat samaa kuin muutkin. Sosiaaliset mediat ovat vain lisänneet painetta.
Ennen kauniita, menestyviä ihmisiä näki lähinnä muotilehtiä lukiessaan. Nyt kuvia voi kurkistella milloin vain ottamalla puhelimen esiin, mikä tarkoittaa sitä, että altistumme niille paljon enemmän.
Vaikka somessa näkee nykyään myös rehellisempiä päivityksiä ja tarinoita vähemmän täydellisestä elämästä, kiiltokuviakin on vilisemällä.
Lue myös: Näin tunnistat narsistin
Ja kun vertaa itseään niihin, tuntee helposti olevansa riittämätön. Trine Lind sanoo tunteen tulevan usein, kun vaikka näkee kuvia kadehdittavasta kaunottaresta:
Monet asiakkaani kokevat, että sosiaalinen media vaikuttaa negatiivisesti omaan kehonkuvaan. Some tuottaa tyytymättömyyttä ja tunteen, ettei ole tarpeeksi hyvä.— psykologi Trine Lind
Mutta eivät vain kuvat "täydellisistä" vartaloista saa meitä ärsyyntymään. Jopa kuvat ja viestit toisten ihmisten näennäisen kiinnostavasta ja onnellisesta elämästä voivat satuttaa.
"Jos esimerkiksi näkee, muiden fantastisia lomakuvia, mutta itsellä ei ole varaa matkustaa, on helppo ajatella, että oma elämä on surkeaa, ja muilla on mielenkiintoisempi ja kiinnostavampi elämä."
"No, jokainen näkee, että ne ovat vain hetkiä", saatat ajatella. Ja useimmat näkevätkin sen, jos vain pysähtyvät ajattelemaan. Mutta juuri siksi on hyvä tiedostaa, että aivoja on helppo huijata:
"Aivojemme rationaalisen osan avulla tiedostamme, että kuvat ovat vain ohikiitävistä hetkistä, mutta me olemme myös irrationaalisia olentoja. On inhimillistä uskoa, kun paketointi on oikea", Trine Lind sanoo.
3 sosiaalista mediaa, joissa vietetään eniten aika ovat TikTok, YouTube ja Facebook.— Lähde: Digital 2023: Global Overview Report
Käyttäytymismuutossuunnittelija Henrik Dresbøll on perinpohjaisesti perehtynyt sosiaaliseen mediaan. Hän on samaa mieltä Trine Lindin kanssa siitä, että sosiaaliset mediat on luotu koukuttaviksi ja houkutteleviksi.
“Ne on suunniteltu maksimoimaan käyttäjän viihtyminen. Ne haluavat kasvattaa aikaa, jonka ihmiset median parissa viettävät, koska mitä kauemman somessa vietetään, sitä enemmän mainoksia käyttäjä näkee, ja sitä enemmän dataa käyttäjästä ehditään kerätä,” sanoo Henrik Dresbøll.
Yksi somen keinoista on näyttää enemmän samanlaisia sisältöjä, mitä katsoit: katsoit toisenkin kissavideon, koska ensimmäinen oli hauska. Tällä tavoin me itse asiassa koulutamme koneet käyttäytymisellämme houkuttelemaan meidät pysymään alustalla.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että sisältö muuttuu vähitellen yhä kiinnostavammaksi. Ensimmäiset kaksi tai kolme postausta eivät ole erityisen kiinnostavia, mutta seuraavat vastaavat yhä enemmän sitä, mistä pidät. Näin ne pitävät huomiotasi yllä.— käyttäytymismuutossuunnittelija Henrik Dresbøll
Samoin kuin Trine Lind, myös Henrik Dresbøll puhuu halusta olla samanlainen – tai jäljitellä muita. Hänen mukaansa meitä ihmisiä ohjaa uskomattoman paljon se, mitä muut tekevät:
"Se, mitä muut haluavat ja tekevät, sanovat, omistavat ja saavat, houkuttelee meitä aivan valtavasti. Me matkimme toisiamme."
Mekanismia kutsutaan mimeettiseksi haluksi, ja some hyödyntää sitä täysillä. Sosiaalisen median tarkoitus on, että seuraamme toistemme elämää. Näemme, mitä muilla on, ja mitä he tekevät, ja voimme jatkaa sitä loputtomiin, koska sosiaalinen media ei koskaan nuku, ja sisällön määrä on ääretön.
31 % 65-74-vuotiaista käytti sosiaalista mediaa päivittäin vuonna 2022. Määrä ei ole suuri verrattuna muihin ikäryhmiin, mutta 2014 luku oli vain 14 %.— Lähde: Tilastokeskus
Sosiaalisten medioiden takana ovat käyttäytymispsykologiaa tuntevat käyttäytymismuutossuunnittelijat. Tottumukset syntyvät ärsykkestä, halusta, toiminnasta ja palkkiosta – ja tätä hyödynnetään sosiaalisten medioiden toteutuksessa.
IImoitukset ovat meille ärsykkeitä. Niissä voi olla ääni, visuaalinen ärsyke ja värinä, ja niissä on yleensä kiireen tuntu.
Ilmoitukset herättävät halun, koska olemme luonnostamme uskomattoman uteliaita. Se saa meidät klikkaamaan ilmoitusta, ja tästä toiminnasta seuraa palkkio.
"Kun saat tykkäyksiä, kommentteja tai joku jakaa sisältösi, iloon, palkintoon ja motivaatioon kuuluvaa dopamiinia", Henrik Dresbøll selittää.
Luultavasti tiedostat, että ärsykkeeseen liittyy palkkion odotus, että heti kun kuulet äänen tai tunnet värinän taskussasi, tunnet jo kihelmöivän tunteen siitä, että voit saada palkkion.
“Sosiaaliset mediat ovat sokeria ja rasvaa aivoille, ja saat niitä koko ajan lisää, kun vain painat nappia uudestaan – ja näin saat lisää sitä, mitä janoat,” toteaa Henrik Dresbøll.
Vaikka se tuntuu hyvältä, palkkio tuntuu hyvältä vain pienen hetken, ja sillä voi olla myös seurauksia.
Itsen vertaileminen muihin ei ole sosiaalisten medioiden ainoa huono puoli – ne myös vievät helposti valtavasti aikaa. Ja sillä on hintansa:
Huomiotaan ei voi kiinnittää useampaan asiaan yhtä aikaa, Siksi somessa ollessaan vaikuttaa poissaolevalta, ja se voi vaikuttaa kielteisesti tosielämän sosiaalisiin suhteisiin.— psykologi Trine Lind
Jos olet parisuhteessa, tunnistat varmaan tilanteen, missä kumpikin on omassa sohvannurkassaan ja selaa somea.
”Uhraamme somelle läsnäolomme. Some on keinotodellisuus, joka ruokkii halujamme niin tehokkaasti, että haluamme vaihtaa läheisyyden oikeisiin ihmisiin sosiaalisen median läsnäoloon. Emme tee sitä tietoisesti, mutta siihen se johtaa,” sanoo Henrik Dresbøll.
LÄSNÄOLO läheisten kanssa vaihtuu helposti somemaailman seuraan.
Somessa vietetyistä tunneista voi psykologi Trine Lindin mukaan seurata henkistä epäviihtyvyyttä. Hänen asiakkaansa kertovat tuntevansa riittämättömyyttä, alemmuutta ja yksinäisyyttä somettamisen seurauksena.
On myös syytä huomata, että monet tulevat tahtomattaan olleeksi todella huonoja esikuvia lapsilleen – samaan aikaan, kun ovat huolissaan lasten sosiaalisen median käytöstä.
”Lapset tekevät sitä, mitä näkevät aikuisten tekevän – ei sitä, mitä heitä käsketään tekemään. Lapset oppivat aikuisilta, miten itseä voi lohduttaa, rauhoittaa tai miten voi levätä. Meidän pitäisi ottaa vakavasti vastuumme ja oppia käsittelemään tunteitamme jollakin muulla tavalla kuin” viettämällä aikaa somessa, sanoo Trine Lind.
Olemme keränneet yhteen Trine Lindin ja Henrik Dresbøllin 8 käytännön neuvoa, joilla suhdettaan sosiaaliseen mediaan voi korjata – saat ne täältä.