Stressaantunut nainen makaa unettomana sängyssä
Hyvä ja riittävä yöuni

auttaa välttämään stressiä. Kerromme, miten annat hyväätekevälle unelle parhaat edellytykset. 

© iStock

Stressi heikentää unta – ja huonosti nukkuminen taas aiheuttaa stressiä

Pitkittynyt stressi heikentää unen laatua, ja huonosti nukkuminen taas lisää stressiä entisestään. Miksi näin on? Entä millä noidankehän voi välttää?

maanantai 9. syyskuuta 2019 teksti I. Eriksen

Stressin ja huonon unen välillä on samanlainen suhde kuin munalla ja kanalla. Kumpi oli ensin?

Stressi heikentää unta, ja huonosti nukkuminen stressaa. Jos tilanteesta ei löydä ulospääsyä, ongelmat vain pahenevat.

Muinaisuudessa stressi oli elinehto

Nykyisin stressin ajatellaan yleensä olevan haitallista, mutta alun perin se on ollut eloonjäämisen kannalta erittäin hyödyllistä, sillä se on valmistanut elimistön taisteluun tai pakoon kohdattaessa petoja tai vihollisia. 

Uhkaava tilanne saa elimistön tuottamaan hetkessä suuren määrän stressihormoneja, adrenaliinia ja kortisolia, jotka ovat varsinkin entisinä aikoina auttaneet toimimaan hätätilanteessa tehokkaasti. Adrenaliini on saanut aistit valppaiksi, ja kortisoli on saanut veren virtaamaan lihasten käyttöön.

Hetkellinen stressi virittää toimimaan

Elimistömme ei ole sopeutunut siihen, että nykyelämässä kohtaa harvemmin villipetoja, vaan elimistö reagoi muinaiseen tapaan ja virittäytyy toimimaan kaikissa jännittävissä tilanteissa. Julkinen puhuminen, työtehtävän määräaika ja muut vastaavat saavat stressihormonit virtaamaan aivan kuin olisi tullut karhu vastaan. 


Kun tilanne on ohi, stressihormonitaso laskee taas takaisin normaalitasolle.

Pitkittynyt stressi rasittaa

Ongelmana onkin se, että nykyelämässä stressaavia tilanteita tulee jatkuvana virtana, ja silloin elimistö ja mieli rasittuvat. 

Kun mahdottomia tehtäviä ja liian kiireisiä vaatimuksia sataa jatkuvasti, elimistö ei ehdi palautua. 

Elimistö ei jaksa pitkään sitä, että stressihormonitaso on koko ajan korkealla, ja se alkaa tinkiä vastustuskyvystä, muistikapasiteetista ja unen laadusta, koska tietenkin on vaikea saada unta, jos on koko ajan virittäytynyt taistelemaan petojen kanssa.

Unihäiriöt voivat olla myös pitkittyneen stressin ensimmäinen oire. 

Huono unen laatu saa stressiriskin kasvamaan

Muutaman yön jaksaa vähemmilläkin unilla, mutta jos jatkuvasti nukkuu syystä tai toisesta liian vähän tai huonosti, elimistö alkaa osoittaa stressin merkkejä. 

Uni on todella tärkeää elimistölle, sillä nukkuessa aivot puhdistuvat kuonasta ja immuunijärjestelmä siivoaa taudinaiheuttajia pois, lihakset palautuvat rasituksista ja aivot järjestelevät muistikuvia. 

Jos elimistö ei saa riittävästi lepoa, edellä mainitut korjausprosessit toimivat vajaateholla, mikä aiheuttaa elimistölle fyysistä stressiä. Uuden oppiminen alkaa vaikeutua, ja uusien ratkaisujen löytäminen pulmatilanteisiin takkuaa, mikä nostaa stressitasoa entisestään. Kun ongelmat ja kiire pyörivät mielessä, on entistä vaikeampaa saada nukutuksi, ja syntyy itseään ruokkiva kurimus, joka syventää stressiä. 

Mitä stressille voi tehdä

Ytimekkäin neuvo stressiä vastaan on: nuku riittävästi. Unitutkijoiden mukaan aikuisten tulisi nukkua 7–8 tuntia vuorokaudessa, jotta elimistö pysyy kunnossa, eikä arki käy ylivoimaiseksi. 

Jos olet stressaantunut, nukkuminen ei kuitenkaan välttämättä onnistu noin vain.

Jos tunnet itsesi pahasti stressaantuneeksi 
  • Hakeudu asiantuntijan vastaanotolle. Mene lääkäriin tai stressinhallintavalmentajalle. Kerro ongelmasta myös läheisillesi.

Jos tunnet itsesi jonkin verran stressaantuneeksi

  • Liiku työn vastapainoksi. Liike saa stressihormonitason laskemaan, se rauhoittaa ja auttaa saamaan unta. Katso täältä, millainen liikunta sopii lievittämään stressiä.
  • Tee rentoutusharjoituksia – kehon ja mielen rauhoittaminen auttaa laskemaan stressihormonitasoja ja saamaan unen päästä kiinni.
  • Ennen kuin menet vuoteeseen kirjoita paperille mielessä pyörivät asiat ja huomisen toimintasuunnitelmat kirjaamiasi asioita koskien. Aivot lakkaavat pyörittelemästä ongelmia, kun olet kirjoittamalla jo käsitellyt ne tältä päivältä.
  • Opettele muutama hyvä nukkumaanmenorituaali. Sammuta kaikki näytöt viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa ja tee sen jälkeen enää hiljaisia juttuja, kuten lue tai tee käsitöitä tai kokoa palapeliä, kuuntele rauhoittavaa musiikkia tai tee rentoutusharjoituksia.
  • Lopeta kahvin, teen ja kolajuomien juominen klo 18, säädä makuuhuoneen lämpötila viileäksi ja aseta itsellesi herätys samaan aikaan joka päivä. 


Lähteet ja asiantuntijat: Stressi - Terveyskirjasto - DuodecimTyöterveyslaitos, stressiä vai uupumusta, Birgitte Kornum, unitutkiija ja Kööpenhaminan yliopiston neurotieteiden laitoksen lehtori 

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mikä sinua auttaa rentoutumaan kiireisen päivän jälkeen?


KUNTO PLUS suosittelee