Vuorikiipeilyä
© iStock

Auta stressin kanssa kamppailevaa

Jos joku lähipiirissäsi on joskus ollut stressin kourissa, tiedät varmasti, miten vaikea toisen pahaa oloa on seurata vierestä. Lue, millaisia neuvoja psykologi antaa stressaantuneen ihmisen tukemiseen – ja miten itse vältät stressin.

maanantai 4. marraskuuta 2019 teksti K. Vedel

"Hakisitko kotimatkalla kaupasta maitoa?" 

Näinkin pieni pyyntö voi saada kumppanissa aikaan turhautuneen reaktion, jos hän kamppailee jo ennestään stressin ja jatkuvan kiireen kourissa. Reaktiona voi olla tyly vastaus, että hae itse maitosi tai mutrusuinen hymiö, joka ilmaisee kumppanin turhautumista siihen, että taas häneltä vaaditaan jotain.  

Tässä tilanteessa kumppani – tai ystävä tai perheenjäsen tai kuka hyvänsä läheinen – kokee, että häneltä vaaditaan jatkuvasti enemmän kuin mihin voimat riittävät. Lopulta jokin pyyntö katkaisee kamelin selän.

Tästä kuvitteellisesta tilanteesta hahmottaa myös sen, miten vaikea on olla stressistä kärsivän läheinen. Silloin se olet sinä, joka on päivittäin siinä tilanteessa, että saattaa itse olla se, joka tuuppaa läheisen viimein kuilun reunan yli täydelliseen romahdukseen. Vaikka läheisen stressi olisikin jo diagnosoitu, se ei silti anna sinulle eväitä toimia juuri oikealla tavalla stressaantuneen kanssa. Siksi kokosimme yhteen neuvoja siihen, miten toimia stressipotilaan kanssa ja miten auttaa häntä lievittämään omaa stressiään.

Mitä stressi itse asiassa on?

Stressi on pitkäaikaista henkistä ja joskus fyysistäkin kuormitusta, joka on henkilön kapasiteettiin nähden ylisuurta. Toisin sanoen ihminen on jatkuvasti niin tiukilla, että lopulta pieninkin asia saattaa saada kupin läikkymään yli ja aiheuttaa räjähdyksen. 

Ero kiireen ja jatkuvan stressin välillä voi olla hiuksenhieno. Suurin osa ihmisistä kestää hyvin lyhytkestoista stressiä ja painetta, jos edessä on vaikkapa tärkeä kokous työpaikalla, muutto tai muu stressaava tapahtuma. Ihmisellä pitää kuitenkin säilyä mielessä ajatus siitä, että vaikka tilanne on nyt vaikea ja stressaava, siitä selvitään ja tilanne helpottuu pian.

Jos taas stressi on liian suurta tai kestänyt liian kauan, ajatus tilanteesta selviämisestä katoaa. Esi-isiemme aivot oli viritetty toimimaan niin, että kun he kohtasivat stressaavan tilanteen, vaikkapa heitä uhkaavan pedon, aivot käskivät taistella tai paeta. Nykyisin villieläimen tilalla on esimerkiksi kohtuuton taakka työpaikalla, mutta aivojen reaktio on edelleen sama eli taistelu tai pako. Aivot käskevät elimistöä lopettamaan kaiken epäolennaisen toiminnan ja keskittyvät selviämään uhkaavasta tilanteesta.   

Tällöin stressaantunut ihminen ei enää näe vaihtoehtoisia toimintatapoja vaan pyrkii selviämään tilanteesta edes jollakin keinolla. Jos stressin aiheuttaja on työ, silloin kaikki energia menee töistä selviämiseen, eikä stressaantunut pysty keskittymään kunnolla mihinkään muuhun. Stressaantuneelle on turha luennoida tilanteen vakavuudesta, sillä jos hän ei ole itse ymmärtänyt omaa stressiään, järkipuhe ei häntä tavoita.

Mihin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos epäilee, että läheinen kärsii stressistä?

Stressioireiden lista on pitkä, ja eri ihmiset kokevat erilaisia oireita. Seuraavassa on kuitenkin muutamia klassisia oireita, joihin sinä läheisenä voit kiinnittää huomiota. 

Pitkäaikaisessa ylikuormituksessa elimistö alkaa kiihdyttää kortisolin eritystä. Kortisoli tulvii aivoihin ja siellä erityisesti hippokampuksen alueelle, jossa tapahtuu tiedon varastointi. Stressistä kärsivä saattaa siis unohdella asioita. 

Myös hahmottamiskyky kärsii. Ehkä olet huomannut, että läheisesi tai työkaverisi ei hahmota tilanteiden kaikkia puolia yhtä hyvin kuin aiemmin? Hän saattaa aloittaa monia asioita mutta ei saa tehtyä mitään loppuun asti. Tämä johtuu siitä, että stressi vaikeuttaa asioiden muistamista ja keskittymistä. 

Univaikeudet ovat tyypillinen stressioire. Jos havahdut öisin siihen, että kumppanisi makaa silmät selällään sängyssä eikä pysty nukahtamaan, se voi hyvinkin olla merkki stressistä. 

Stressi aiheuttaa myös äkillisiä mielialan muutoksia. Stressistä kärsivän pinna saattaa esimerkiksi olla tavallista lyhyempi, jolloin pieninkin vastoinkäyminen aiheuttaa räjähdyksen. Stressaantunut ihminen voi myös alkaa itkeä pienimmästäkin syystä, mikä sekin on merkki liian suuresta kuormituksesta.

LUE MYÖS: Stressioireet – 30 oiretta, joita kannattaa tarkkailla


Millaisia fyysisiä oireita stressi voi aiheuttaa?

Stressi olisi paljon helpompi havaita, jos se aiheuttaisi näkyviä fyysisiä oireita, kuten vuotavan nenän tai murtuneen luun. Mutta valitettavasti niin ei ole. Stressi aiheuttaa usein oireita, jotka eivät näy ulospäin, mutta jotka stressistä kärsivä kyllä tuntee ja jotka voivat johtaa vakavampiin stressiperäisiin sairauksiin.

Tavallisimpia oireita ovat esimerkiksi tuntemukset vatsassa, paineen tunne rinnassa ja epätavallisen kovalta tuntuvat sydämenlyönnit. Kovasta stressistä kärsivästä voi tuntua, että elimistö ikään kuin tärisee sisältä päin. Lisäksi kehoon ilmaantuu kaikenlaisia kipuja ja jännityksiä: päänsärkyä, hartia- ja niskakipuja ja selkäsärkyä. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, jos läheinen valittaa esimerkiksi päänsärystä epätavallisen usein. 

On siis tärkeää muistaa, että stressistä voi kärsiä ilman näkyviä fyysisiä oireita. Tällöin sinun tulee kuunnella läheistäsi erityisen herkällä korvalla, jos sinusta tuntuu, että hän esimerkiksi valittaa asioista enemmän kuin aiemmin. Kyse ei välttämättä ole tyhjänpäiväisestä napinasta.

Ota asia puheeksi läheisesi kanssa, jos sinusta tuntuu, että hänen käytöksensä on muuttunut tai nähtävissä on useita stressin oireita samanaikaisesti.  

Millaisia tunteita stressaantuneen läheisellä voi olla?

Tässä pitää erottaa toisistaan kaksi vaihetta: aika ennen ja jälkeen stressidiagnoosin. Ennen stressin havaitsemista stressaantuneen läheinen saattaa reagoida negatiivisesti toisen muuttuneeseen käytökseen ja vaihteleviin mielialoihin. Esimerkiksi riidat saattavat lisääntyä. Tämä johtuu siitä, että sinä läheisenä et vielä tässä vaiheessa osaa suhtautua stressistä kärsivään sairastuneena, vaan odotat hänen toimivan normaalisti ja hermostut, kun näin ei käykään. 

Jos puhut yleensä hyvin suorasukaisesti läheisellesi, sama tyyli saattaa aiheuttaa vaikeuksia, kun toinen kamppailee stressin kanssa. "Rentoutuisit vähän!" ja "Kaikessa ei ole kyse sinusta!" saattavat aiheuttaa voimakkaan reaktion, koska toisesta tällaiset itsestäänselvyydet saattavat tuntua turhauttavilta. Saatat huomata, että tällaisia hyödyttömiä ilmaisuja pääsee omasta suustasi tiheämmin kuin yleensä, koska läheinen käyttäytyy niin eri tavalla kuin aiemmin. Tietysti se turhauttaa, jos kaveri ei muista tulla sovittuun tapaamiseen tai jos kumppani raivostuu, kun häneltä pyytää jotain pientä ja arkipäiväistä palvelusta, vaikka vanhempainiltaan menoa. Kaikelle on kuitenkin selityksensä.  

Voit kokea myös suurta huolta läheisestäsi, mikä on tietysti luonnollista, jos tuntuu, ettei enää tunnista itselle läheistä ihmistä, koska tämän käytös on muuttunut niin radikaalisti. Saatat alkaa miettiä, onko hänessä jotain pahasti vialla, kärsiikö hän esimerkiksi hermoromahduksesta. Kun mieleen hiipii tällaisia ajatuksia, on aika toimia – tai mieluiten tietysti jo aikaisemmin.

Mitä tehdä, jos läheinen kärsii stressistä?

Stressin varhaisvaiheessa kannattaa tietysti hankkia lisää tietoa. Sinulla on omat epäilyksesi mutta mitä stressaantunut läheisesi ajattelee omasta tilanteestaan? Muista, että stressaantunut ihminen ei välttämättä itse hahmota sitä, kuinka vaikea hänen tilanteensa on. Etene siis hienotunteisesti. 

Kun läheisen elämä näyttää aivan liian kiireiseltä ja kohtuuttoman kuormittavalta, hän voi reagoida tilanteeseen kahdella tavalla:  

  1. Yrittää pysyä kiireisen arjen vaatimusten tasalla ja tehdä kaiken, mitä häneltä vaaditaan.
  2. Luovuttaa, kun hän ymmärtää, että vaatimukset ovat täysin epärealistisia. 

Riippumatta siitä, kummalla tavalla hän reagoi, stressi on hyvä ottaa puheeksi hänen kanssaan. Voi olla, että stressistä kärsivä ei itse todellakaan halua keskustella tilanteesta, mutta tee se siitä huolimatta. Puhuminen on välittämistä. 

Yksi tapa ottaa asia puheeksi, on istua läheisen kanssa vaikkapa kahvikupin ääreen ja kertoa hänelle omista havainnoistasi. Voit sanoa olevasi hänestä huolissasi, jos tunnet niin. 

Kannattaa valmistautua kaikenlaisiin reaktioihin. Läheinen voi ärsyyntyä ja ihmetellä, mistä oikein puhut. Tai hän voi olla kiitollinen, että joku on pannut hänen ahdinkonsa merkille. Yleensä stressaantuneet selittelevät tilannetta sanomalla, että viime aikoina on vain ollut epätavallisen kiire. 

Silloin sinun tehtäväsi on huomauttaa, että kiire on kestänyt jo pitkään eikä kyseessä ole mikään yksittäinen poikkeustilanne vaan pitkäkestoinen ylikuormitus. 

Miten voin tukea stressaantunutta?

Tähän kysymykseen voi vastata vain stressistä kärsivä itse. Voit kysyä, onko jotain välttämätöntä asiaa, josta pitäisi huolehtia. Näin voit auttaa stressistä kärsivää keventämällä hänen kuormaansa. Seuraavaksi voitte pohtia, mitä muita asioita voi delegoida toiselle ja kuka se voisi olla. 

Vastauksesta riippuen voit kysyä, voitko juuri sinä auttaa jonkin asian kanssa. Tai sitten voit kysyä vain, millaista apua stressaantunut tarvitsee. Tätä kannattaa tietysti kysyä vain, jos on todella valmis auttamaan eli vaikkapa ajamaan nurmikon, järjestämään lapsen synttärikutsut tai ottamaan työkaverin tehtäviä hoitaakseen.

Jos sinusta tuntuu siltä, että oma apusi ei riitä helpottamaan stressaantuneen tilannetta, kannattaa ehdottaa, että hän hankkisi ammattiapua ja kysyä, eikö hänestä itsestäänkin tunnu siltä, että ulkopuolinen apu olisi tarpeen.

Voit myös kertoa omista kokemuksistasi stressin lievittämisessä, jos läheisesi haluaa kuulla niistä. Stressaantuneelle tekee hyvää ymmärtää, ettei hän ole ainoa stressistä kärsivä ja että stressin voi selättää. Mutta jokainen reagoi kysymyksiin omalla tavallaan, joten etene varoen. 

Mitä jos stressistä kärsivä kieltäytyy puhumasta tilanteestaan?

Mitä vahvemmin stressaantunut reagoi auttamisyrityksiin, sitä tärkeämpää on yrittää auttaa häntä. Jos stressistä kärsivä olisi itse keksinyt keinon lievittää omaa stressiään, hän olisi varmaankin jo tarttunut siihen, joten ulkopuolisen apu on selvästi tarpeen. 

Stressi iskee usein vastuuntuntoisiin ihmisiin, jotka ovat tottuneet selviämään kaikesta itse. Se on ehkä onnistunut aiemmin, mutta nyt vaatimukset ovat niin kovat, ettei se enää onnistu. Tällaisen ihmisen asennetta ja kuvaa itsestä on vaikea muuttaa, sillä hän ei välttämättä näe itseään lainkaan ihmisenä, joka ylipäänsä voisi kärsiä stressistä.  

Siksi on tärkeää, että et ota avun torjumista henkilökohtaisesti. Kyse ei ole niinkään sinusta tai teidän välisestänne suhteesta vaan stressistä kärsivän omista reaktioista. Kannattaako asiaa siis edes ottaa puheeksi? Kyllä kannattaa, sillä se, että puhut tilanteesta, saattaa olla stressistä kärsivälle ensimmäinen merkki siitä, että kaikki ei ole hyvin. Voi olla, että stressistä kärsivä muistaa, että joku muukin on ottanut hänen kanssaan asian puheeksi ja ymmärtää, että tilanteelle täytyy tehdä jotakin.  

Miten pidän yhteyttä stressistä kärsivään?

  • Jos kyseessä on oma kumppani, jonka kanssa asut saman katon alla, olette tietysti edelleen päivittäin tekemisissä. 
  • Jos kyseessä on ystävä, perheenjäsen tai työkaveri, paras tapa pitää yhteyttä stressistä kärsivään on tekstiviesti. Silloin annat stressaantuneelle aikaa reagoida yhteydenottoon ja hän voi tehdä sen silloin, kun tuntee jaksavansa. Lähetä siis enintään yksi viesti päivässä ja anna hänelle runsaasti aikaa vastata. Kun tapaatte toisenne, muista, että stressaantunut ei ehkä halua puhua omasta tilanteestaan vaan jostain muusta. Kunnioita hänen toivettaan. Voitte käydä vaikka yhdessä kävelyllä tai katsoa telkkaria – tehdä siis tavallisia asioita yhdessä niin, että stressaantunut tietää, että olet hänen tukenaan. Rajoita tapaaminen puoleen tuntiin tai tuntiin, sillä kovasta stressistä kärsivä ei välttämättä jaksa enempää. 
  • Jos kyseessä on työkaveri, toimi varoen, sillä työkaverin silmissä saatat edustaa työpaikkaa, vaikka nyt haluaisitkin olla yhteydessä työasioiden ulkopuolella. 

Miten tuen stressistä kärsivää parhaiten?

Kaksi asiaa nousee ylitse muiden, kun pohditaan, miten stressaantuneiden oireisiin kannattaisi reagoida. 

  1. Odotukset. Välttämättä mikään, mitä tiedät stressistä kärsivästä henkilöstä, ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Säädä siis omia odotuksiasi läheistäsi kohtaan vastaamaan sitä, miten hän toimii tällä hetkellä eikä sitä, miten hän toimii yleensä. Läheinen voi esimerkiksi unohdella asioita, joten kirjoita asioita muistiin enemmän kuin aiemmin.
  2. Oma aika. Anna stressistä kärsivälle aikaa tehdä sitä, mikä häntä sattuu sillä hetkellä huvittamaan. Tee se ilman silmien pyörittelyä tai syviä huokauksia. Hän voi esimerkiksi haluta istua tietokoneella koko päivän, ratkoa sudokua tai kävellä metsässä. Oman ajan antaminen on tärkeä askel paranemisprosessissa.

Mistä voin itse saada apua ja tukea?

Lähes kaikki stressistä toipuneet mainitsevat tärkeänä tekijänä paranemisprosessissa läheisiltä, ja erityisesti kumppanilta, saadun tuen. Stressaantuneen on siis hyvä tietää, että läheiset ovat hänen tukenaan ja että hänen normaalit verkostonsa ovat vielä paikallaan, kun hän on toipunut stressistä riittävästi ollakseen jälleen normaalisti ihmisten kanssa tekemisissä. 

Sinun on kuitenkin tärkeää huolehtia itsestäsi läheisesi kriisin aikana. Jos lähipiirissäsi on henkilö, jolle voit puhua avoimesti tilanteestasi, käy asiaa läpi hänen kanssaan, sillä puhuminen ilman tuomituksi tulemista keventää oloa.

Konkreettisella tasolla on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki stressaantuneelta tekemättä jäävät asiat eivät kaadu sinun niskaasi. Työpaikalla voidaan esimerkiksi pohtia, miten tehtävät jaetaan tasaisesti, ja kotiinkin voi saada apua siivoukseen ja lastenhoitoon. Muista, ettet pane itseäsi liian koville, sillä muutoin stressi uhkaa pian sinua!  

Lähde: H. Hermansen, stressiin erikoistunut psykologi

5 asiaa, joita ei kannata sanoa stressaantuneelle

"Kova treeni auttaa selättämään stressin."

Kovasta stressistä kärsivän ihmisen elimistö on romahduksen partaalla, jolloin erityisesti kovalla sykkeellä tehtävää liikuntaa tulee välttää. Rauhallinen liikunta, kuten jooga tai kävely, tekee hyvää keholle ja hermojärjestelmälle. 

"Oletko varma, ettet ehdi hoitaa tätä?"

Stressistä kärsivä ihminen on todennäköisesti hyvin vastuuntuntoinen, ja hänellä on vaikeuksia kieltäytyä lisätehtävistä. Sinun tehtäväsi on kuunnella tarkasti, sillä voi olla, että hän yrittää kieltäytyä, mutta sinä olet vain lisäämässä hänen taakkaansa.

"Olen itsekin ollut stressaantunut, joten tiedän, miltä sinusta tuntuu."

Voit antaa hyviä neuvoja, mutta vasta sen jälkeen, kun stressaantunut henkilö on sanonut haluavansa kuulla niitä. Stressin kokeminen nimittäin vaihtelee henkilöstä toiseen, joten ei kannata olettaa, että tiedät tarkalleen, mitä toinen käy läpi. 

"Nyt olet varmaan taas valmis painamaan täysillä."

Varsinkin, jos kyseessä on työkaveri, ei kannata olettaa, että hän on täysin toipunut stressistä heti töihin palattuaan. Stressistä toipuminen vie vähintään yhtä kauan kuin stressi on kestänyt, ja töistä poisjääminen kertoo, että stressi on ollut kovaa. Anna siis ihmisen itsensä määritellä oman jaksamisensa rajat äläkä kommentoi asiaa, ellei se kuulu työtehtäviisi.   

"Ryhdistäydy."

Tällaiset kommentit aiheuttavat kaikkein eniten vahinkoa stressistä kärsivälle, sillä hän on kenties vasta myöntänyt itselleen, että tarvitsee apua. Ei myöskään kannata vihjailla, että henkilö käyttää stressiä tekosyynä väistääkseen vastuitaan.  

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee