Yöhikoilu – syyt ja hoito
Kärsitkö yöhikoilusta? Herääminen hiestä läpimäristä lakanoista voi sekä ärsyttää että huolestuttaa. Lue, miten voit lievittää yöhikoilua.
Kärsitkö yöhikoilusta? Herääminen hiestä läpimäristä lakanoista voi sekä ärsyttää että huolestuttaa. Lue, miten voit lievittää yöhikoilua.
On täysin normaalia hikoilla yöllä nukkuessa. Hiki on elimistön lämmönsäätelyä, joten kun keho ylikuumenee – päivällä tai yöllä – elimistö säätelee lämpötilaa hikoilemalla. Hiki nousee iholle ja viilentää kehoa.
Mutta herääminen yöhikoiluun hiestä märkänä voi olla ikävää. Se voi aiheuttaa huolta. Kuntosalilla ja lenkillä hikoillaan, mutta sitä ei odottaisi silloin, kun keho on levossa ja unessa.
Keho voi siis hikoilla myös nukkuessa. Se on täysin normaalia. Yöhikoilu voi olla ärsyttävää, mutta useimmiten se on täysin vaaratonta ja lakkaa, kun vaihtaa paksun talvipeiton ohuempaan. Tai ehkä nukut liian lämpimissä yövaatteissa tai patjasi on niin vanha, ettei se enää haihduta lämpöä pois.
Mutta jos yöhikoilu on jatkuvaa, vaikka nukkumisympäristö on viileä, se voi olla merkki siitä, että jokin kehossa ei ole kohdallaan.
Tällöin voi olla hyvä idea kääntyä lääkärin puoleen. Yöhikoilu voi nimittäin johtua myös jostakin sairaudesta. Ja vaikka se ei välttämättä johtuisikaan, on hyvä keskustella ammattilaisen kanssa, jotta yöhikoilun syy selviää ja sille voidaan tehdä jotakin.
Hikoilu ei ole mikään turha toiminto, vaan se kuuluu elimistön lämmönsäätelyjärjestelmään. Kun keho ylikuumenee, 2–4 miljoonaa hikirauhasta alkaa erittää hikeä, joka nousee iholle ja jäähdyttää kehoa. Tämä on kätevää esimerkiksi lenkillä.
Yöhikoilu ei sitten olekaan niin miellyttävää. Mutta myös yöllä nukkuessa elimistöllä voi olla tarve viilentyä.
Lue myös: Hikoiletko paljon? Lääkäri kertoo, miten ongelmasta voi päästä eroon
Yöhikoilu voi johtua muustakin kuin (liian) lämpimästä peitosta.
Sukupuoli vaikuttaa jonkin verran yöhikoiluun. Naisilla on yleensä enemmän hikirauhasia kuin miehillä, mutta toisaalta miesten hikirauhaset toimivat aktiivisemmin, joten he hikoilevat usein enemmän sekä päivällä että yöllä. Monet naiset kuitenkin ohittavat miehet tässä suhteessa vaihdevuosien aikana, jolloin yöhikoilu voi olla niin voimakasta, että se häiritsee yöunia.
Joillakin naisilla yöhikoilu lisääntyy myös raskauden aikana. Tämä johtuu siitä, että elimistön hormonituotanto ja verenkierto lisääntyvät, ja hikoilu on kehon tapa viilentyä. Lisääntynyttä hikoilua voi esiintyä myös synnytyksen jälkeen, kun keho pyrkii eroon ylimääräisestä nesteestä ja hormonitasapaino alkaa palautua entiselleen.
Yöhikoilua voi yrittää estää kotikonstein. Ensinnäkin on tärkeää luoda hyvälle unelle otollinen nukkumisympäristö. Myös sillä voi olla merkitystä, mitä syö ja juo ennen nukkumaanmenoa. On hyvä myös yrittää rentoutua ja rauhoittaa mieli ennen kuin painuu pehkuihin.
Vältä keinokuituisia vuodevaatteita. Ne eivät anna ihon hengittää, mikä voi lisätä yöhikoilua. Käytä luonnonkuidusta, kuten puuvillasta, pellavasta tai bambusta, valmistettuja vuodevaatteita.
Vaihda ohuempaan kesäpeittoon tai kevyeen huopaan.
Alenna makuuhuoneen lämpötilaa, mieluusti noin 18–19 asteeseen. Myös liian lämmin makuuhuone, jossa ei ole riittävästi ilmanvaihtoa, voi aiheuttaa yöhikoilua.
Vältä mausteista ruokaa illalla ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi chili ja muut tuliset mausteet voivat lisätä hikoilua, kun elimistö tulkitsee poltteen kivuksi ja pyrkii eroon mahdollisesta tulehduksesta muun muassa hikoilemalla. Seurauksena on yöhikoilua ja häiriintynyt uni.
Älä nauti kofeiinipitoisia juomia 2–3 tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Kahvi vaikuttaa keskushermostoon ja saa muun muassa kehon lämpötilan nousemaan. Reaktiona tähän elimistön jäähdytysjärjestelmä eli hikirauhaset aktivoituvat, ja seurauksena voi olla yöhikoilua.
Vältä myös alkoholia 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Elimistölle alkoholi on myrkkyä ja se tekee kaikkensa päästäkseen siitä eroon – muun muassa hikoilee. Alkoholi lisää myös ihon verenkiertoa, jolloin kehon lämpötila nousee. Keho kompensoi tämän hikoilemalla enemmän, myös yöllä. Yöhikoilu voi siis johtua myös alkoholista.
Jos yöhikoilu keskittyy tietyille kehon alueille, apua voi saada antiperspirantista, jonka alumiinisuolat estävät hikirauhasten toimintaa väliaikaisesti.
Kokeile myös meditaatiota, joogaa tai rentouttavia hengitysharjoituksia ennen nukkumaanmenoa. Niistä voi olla apua, jos yöhikoilu johtuu stressistä.
Pyri rauhoittamaan mielesi ennen kuin käyt vuoteeseen. Jooga voi auttaa rauhoittamaan mielen. Kännykällä ja muilla ruuduilla on päinvastainen vaikutus.
Kehon toimintojen selviin ja pitkäaikaisiin muutoksiin kannattaa aina kiinnittää huomiota. Jos voimakas yöhikoilu lisääntyy nopeasti ja on jatkuvaa, syynä voi olla jokin sairaus ja kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Vaikka yöhikoilu ei johtuisi sairaudesta, lääkärin vastaanotolla siihen voi löytyä hoitokeinoja.
LUE MYÖS: Soiko korvissa? Lääkäri kertoo, mistä se voi johtua ja mitä sille voi tehdä
Useimmiten yöhikoilu ei johdu mistään vakavasta sairaudesta. Joskus taustalla voi kuitenkin olla jokin sairaus. Syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Lue myös: Kuume – miksi kehon lämpötila nousee ja mitä sille voi tehdä?
Syöpä
Yöhikoilu voi joskus olla oire vakavammasta sairaudesta, kuten imusolmukesyövästä tai leukemiasta. Tällöin yöhikoiluun liittyy usein ihon kutinaa ja suurentuneet imusolmukkeet kaulalla, kainaloissa tai nivustaipeissa. Jos näitä oireita esiintyy, on syytä mennä tutkimuksiin.
Tuberkuloosi
Vakavaan keuhkosairauteen liittyy lähes aina myös yöhikoilu sekä korkea kuume, rintakivut, verinen yskä ja hengitysvaikeudet.
Diabetes
Tyypin 1 diabetekseen liittyy usein voimakas yöhikoilu. Elimistön alhainen verensokeri ja haiman heikentynyt kyky tuottaa insuliinia lisäävät hikoilua.
Lue myös: 10 diabeteksen oiretta
Runsaaseen ja elämänlaatua haittaavaan yöhikoiluun voi saada apua lääketieteestä. Etenkin jos syyksi todetaan liikahikoilu eli hyperhidroosi tai yöhikoilu liittyy vaihdevuosiin, siihen on saatavilla hyviä hoitokeinoja. Jos yöhikoilun taustalla on jokin sairaus, ensisijaisesti hoidetaan kyseistä sairautta.
ASIANTUNTIJA: Bente Klarlund Pedersen, tartuntatautien ja sisätautien professori ja erikoislääkäri
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran KUNTO PLUSsan numerossa 08/2022, ja sitä on päivitetty marraskuussa 2024.