Onko sinulla levottomat jalat (RLS)?

RLS:n oireet ovat pistelyä, jomotusta ja muunlaista epämukavuutta tai suoranaista kipua jommassakummassa tai molemmissa jaloissa – erityisesti säärissä.

Ikävä tunne aiheuttaa vastustamatonta tarvetta liikuttaa jalkoja, koska oireet helpottavat välittömästi, kun jalat ovat liikkeessä. Mutta ne palaavat yhtä nopeasti, kun jalat ovat taas levossa.

Oireita esiintyy yleensä lepotilassa, ja ne ovat tyypillisesti pahimpia iltaisin ja öisin. Siksi monet RLS-potilaat kamppailevat unihäiriöiden ja väsymyksen kanssa päivisin. Jos häiriö on vakava, se voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja johtaa masennukseen. RLS:ää voi esiintyä myös päivällä esimerkiksi paikallaan istuttaessa.

Levottomat jalat on usein elinikäinen sairaus, ja oireet pahenevat yleensä iän myötä.

Levottomat jalat -oireyhtymää on kahta tyyppiä, joiden oireet ovat samankaltaiset:

• Jaloissa on pistäviä, polttavia, kutisevia, kihelmöiviä tai jomottavia tuntemuksia.

• Myös kipua voi esiintyä yhdessä tai molemmissa jaloissa.

• Epämukavuuden myötä tulee voimakas tarve liikuttaa jalkoja jatkuvasti, koska se vähentää tuntemuksia.

• Tuntemukset ovat yleensä voimakkaimpia säärissä, mutta niitä voi esiintyä myös reisissä, jaloissa ja kyynärvarsissa.

• Vaiva on pahin levossa, illalla ja yöllä. Usein oireet ovat voimakkaimmillaan 15–30 minuuttia sänkyyn menon jälkeen.

• Oireet kestävät yleensä vartista tuntiin, joskus koko yön. Joillakin levottomuus on jatkuvaa.

• Epämukavuus heikentää unenlaatua, mikä voi aiheuttaa muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, alakuloisuutta ja joillakuilla johtaa masennukseen.

Lue myös: Heräiletkö öisin etkä saa enää unta?

Levottomien jalkojen oireita esiintyy arviolta noin 5–15 %:lla väestöstä. Sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä.

Tyypillisesti jalkojen oireilu alkaa 40–60-vuotiaana. Yksi kolmesta RLS:ää sairastavasta saa kuitenkin oireita jo ennen 20 vuoden ikää. Joillakuilla naisilla esiintyy RLS:ää raskauden aikana – erityisesti raskauden viimeisellä kolmanneksella.

Kehossa tapahtuu paljon muutoksia raskauden aikana. Lue siitä täältä viikko viikolta

Vaikka RLS on melko yleinen vaiva, tutkijat tietävät tällä hetkellä varsin vähän sen syistä.

Lääketieteellä ei ole selkeää vastausta siihen, mistä päin kehoa sairaus saa alkunsa ja mikä sen laukaisee.

Seuraavien tekijöiden tiedetään kuitenkin lisäävän RLS:n kehittymisen riskiä.

Lääkäri tekee RLS-diagnoosin ensisijaisesti oireidesi perusteella, ja siksi on tärkeää kuvailla ne mahdollisimman tarkasti, jotta lääkäri voi tehdä oikean diagnoosin.

Lääkäri voi kysyä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Miten kuvailisit tuntemuksia?
  Lääkäri haluaa selvittää, koetko pistelyä, polttelua tai ehkä kipua, joka pakottaa sinut jatkuvasti liikuttamaan jalkojasi epämukavuuden helpottamiseksi.

• Milloin tuntemuksia esiintyy?
  On tärkeää kertoa selvästi, millaisissa tilanteissa epämiellyttäviä tuntemuksia ilmenee. Jos kyseessä on RLS, se ilmenee tyypillisesti levossa ja yöllä.

• Onko jollakin sukulaisellasi tai perheelläsi RLS?
  RLS:n tiedetään usein olevan perinnöllinen, joten jos sitä esiintyy suvussasi, kerro asiasta lääkärillesi.

• Kauanko oireita on ollut?
  Tällä kysymyksellä lääkäri haluaa selvittää, voisivatko oireet liittyä johonkin muuuttuneeseen tilanteeseen ja johtua esimerkiksi raskaudesta, vitamiininpuutoksesta tai jostakin sairaudesta.

• Esiintyykö muita oireita?
  Tämän kysymyksen tarkoitus on selvittää, johtuvatko jalkojen oireet jostakin muusta sairaudesta.

• Mitä lääkkeitä käytät?
  Lääkäri todennäköisesti perehtyy sairaushistoriaasi, mutta on silti tärkeää, että kerrot, mitä lääkkeitä käytät, sillä oireet voivat johtua niiden sivuvaikutuksista.

Ei ole olemassa mitään testiä, joka kertoisi suoraan, sairastatko RLS:ää. Lääkäri tekee diagnoosin pääasiassa kertomiesi oireiden perusteella, mutta on myös tehtävät tutkimuksia muiden sairauksien mahdollisuuden pois sulkemiseksi. Esimerkiksi seuraavat tutkimukset ovat mahdollisia:

• Verikokeilla voidaan osoittaa, voivatko levottomat jalat johtua esimerkiksi raudanpuutteesta tai diabeteksesta.
• Jotkut ohjataan uniklinikalle, jossa rekisteröidään koko yön ajalta aivojen, lihasten ja silmien toimintaa ja tarkkaillaan ja mitataan hengitystä.
• Jos lääkäri epäilee, että levottomien jalkojen oireyhtymän taustalla on neurologinen sairaus, sinut ohjataan neurologisiin tutkimuksiin ja mahdollisesti röntgenkuviin.

Huono uutinen on se, että jos sairastat primaarista RLS:ää eli oireyhtymä ei johdu jostakin muusta sairaudesta tai tilasta, sairautta ei voi parantaa. Hyvä uutinen on, että useimmiten epämiellyttäviä oireita voi lieventää merkittävästi elämäntapamuutoksilla. Ja jos se ei riitä, lääkehoito voi lievittää oireita, mutta se ei poista niitä kokonaan.

Seuraavista lääkkeistä voi olla apua:

RLS-oireisiin ei ole taikakeinoja. Tehokkainta on tehdä joitakin radikaaleja muutoksia elämäntapaan ja pitää niistä kiinni. Seuraavista 7 vinkistä voi olla hyötyä: