Suonikohjut – näin niitä voi hoitaa

Jos säärten pinnalla näkyy mutkittelevia, muhkuraisia verisuonia, kyse on suonikohjuista. Vaivan latinankielinen nimi on varix, ja kyse on venyneistä laskimoverisuonista, jotka ovat alkaneet pullistella. Kun ihon pinnalla oleva laskimo pullistuu, sen läpimitta saattaa olla 3–4 mm tai enemmän.

Kuten kaikkialla kehossa, myös jaloissa on laskimosuonia, joiden tehtävä on kuljettaa verta takaisin sydämeen päin. Painovoima vaikeuttaa tehtävää, mutta laskimot saavat työntöapua lihaksilta, jotka saavat veren kulkeutumaan alhaalta ylös sydäntä kohti. Lisäksi laskimoiden sisällä on läppiä, jotka toimivat aivan kuin kanavan sulkuportit estäen verivirran kulkeutumisen väärään suuntaan.

Läpät aukeavat ainoastaan yhteen suuntaan, mutta jos läppien toiminta heikkenee, veren virtaus hidastuu, ja näin syntyvät suonikohjut. Kun veri virtaa hitaammin, sitä alkaa pakkautua laskimoon, joka alkaa muodostaa mutkia, laajentua ja venyä. Suonikohjun alku on syntynyt.

Lue myos: Miten pahanhajuinen hengitys syntyy?

Suonikohjut ilmestyvät tavallisimmin pohkeiden ja reiden alueelle, missä laskimoihin kohdistuu suurin paine. Yleisimpiä paikkoja ovat reiden sisäpinta, nivusten seutu ja pohkeet polvitaipeen seutuvilta alaspäin.

Lue myös: Ruusufinni – mitä punoittavalle ja rakkulaiselle iholle voi tehdä?

Suonikohjut ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tietyt elämäntilanteet kasvattavat suonikohjuriskiä.

Lue myös: Kenelle voi tulla jalkapohjan syylä?

Suonikohjut eivät kaunista, mutta useimmiten niistä ei ole vaaraa. Joillakin jalat saattavat tuntua raskailta, toisilla suonikohjut aiheuttavat myös jalkojen levottomuutta ja kutinaa, ja tämä pätee etenkin istumatyössä.

Harvinaisemmissa tapauksissa suonikohjut voivat aiheuttaa pullistuneiden suonten tulehduksia. Jos jaloissa on vuosia kestänyttä turvotusta, tuloksena voi olla ihottumaa ja pintahaavoja, mutta tämä on erittäin harvinaista.

Sitä, miksi jotkut saavat suonikohjuja herkemmin kuin toiset, ei täysin tiedetä. Jos vanhemmilla on taipumusta saada suonikohjuja, myös lasten todennäköisyys kärsiä samasta vaivasta kasvaa, sillä laskimoläppien heikko toiminnallisuus periytyy erittäin usein. Pintalaskimoiden läppien heikko toiminta voi siis olla perinnöllistä. Suonikohju voi syntyä myös syvemmällä olevassa laskimoverkossa olevan veritulpan tai heikentyneen verenkierron seurauksena.

Sääriin ja reisiin ilmestyvien suonikohjujen syynä voi olla se, että ollaan pitkään liikkumatta esimerkiksi jalkavamman tai pitkän lentomatkan vuoksi. Tällaisessa tilanteessa syvemmällä oleva veritulppa voi lähteä liikkeelle, mikä aiheuttaa ylimääräistä painetta pintalaskimoissa. Pintalaskimot venyvät, kunnes niihin tulee suonikohju.

Perinnölliset suonikohjut ovat jopa 50 kertaa niin yleisiä kuin veritulpan aiheuttamat. Kun suonikohjuja alkaa ilmestyä, on erittäin tärkeää selvittää, mistä ne johtuvat, jotta vaiva hoidetaan oikein.

LUE MYÖS: Miksi korvavaikku tukkii korvat?

Olisi mukavaa voida vastata, että suonikohjut ovat vältettävissä oikeiden elintapavalintojen avulla, mutta valitettavasti taipumus saada suonikohjuja on pitkälti perimän sanelemaa. Omilla liikunta- ja muilla tottumuksilla voi onneksi jonkin verran itse vaikuttaa siihen kuinka varhain ja miten laajoina suonikohjut ilmestyvät.

LUE MYOS: Hämähäkkisuonet, luutasuonet eli näkyvät pintasuonet – hoito ja ehkäiseminen

Suonikohjuista kärsivää kehotetaan usein lisäämään liikuntaa, mutta suonikohjuja ei saa katoamaan juoksemalla tai jumppaamalla. Jos laskimot ovat päässeet laajenemaan ja mutkittelemaan, niiden korjaamiseksi tarvitaan hoitoa ja viime kädessä leikkaus. Suonikohjujen lisääntymistä voi kuitenkin onneksi hidastaa liikunnan avulla.

Suonikohjuja voidaan hoitaa eri tavoin tapauksesta riippuen.

Vaahtohoito

Vaahtohoito eli skleroterapia on kemiallinen käsittely, jolla voidaan poistaa suurin osa suonikohjuista. Kohjuiseen suoneen ruiskutetaan vaahtomaista lääkeainetta, joka kuihduttaa vähitellen suonen pois. Jäljelle jäänyt arpikudos poistuu aineenvaihdunnan mukana. Hoito tehoaa noin 2–6 kuukaudessa. Lyhyt toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja siitä toipuminen on nopea.

Laserhoito

Useimmat suonikohjut voidaan poistaa suonensisäisellä laser- tai radiotaajuuskäsittelyllä. Menetelmä on uudehko, ja sillä vältetään avoin leikkaus ja sen tuomat riskit. Hoitoja annetaan sekä julkisen että yksityisen puolen sairaaloissa. Hoidossa suonikohjun kohdalle viedään laser- tai radiosondi, jonka tuottama kuumuus sulkee suonen. Puolesta tunnista tuntiin kestävä toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja toipuminen käy nopeasti.

Leikkaushoito

Jos suonikohjut ovat poikkeuksellisen suuria, leikkaushoito voi olla suositeltavin hoitomuoto. Poistettavat suonet paikannetaan ultraäänitutkimuksessa, jonka jälkeen ne merkitään iholle. Leikkaus tehdään joko selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Leikkauksen jälkeen pääsee yleensä samana päivään kotiin, mutta sen jälkeen on pidettävä kahdesta kolmeen viikkoon sairaslomaa.

LUE MYÖS: Aknelta ei ole turvassa aikuisenakaan – täältä saat apua aknen hoitamiseen