Kaunista ei korvavaikku ole, mutta kylläkin erittäin tarpeellista korvakäytävien puhtaana pitämisessä. Lue, miten pidät korvat parhaiten puhtaina ja terveinä.
KORVAVAIKKU – Älä työnnä vanupuikkoa korvaan, tai voit aiheuttaa vahatulpan.
Korvavaikku – moni haluaa päästä siitä eroon. Korvien rassaaminen voi kuitenkin haitata korvakäytävien luonnollista puhdistumista. Korvat puhdistavat itse itsensä, ja siihen puuttuminen voi helposti pahentaa asiaa ja vaurioittaa korvia. Asiantuntija neuvoo, miten korvat pidetään puhtaina ja terveinä oikeaoppisesti, ja milloin puhdistaminen on viisainta jättää terveydenhuollon ammattilaisen huoleksi.
Korvavaha on oikea termi, jos sana korvavaikku kuulostaa ällöttävältä. Vaikka näkyvä korvavaikku on monen mielestä huonon hygienian merkki, niin ennakkoluulot on syytä unohtaa. Korvavaikku on kaikille tuttu ilmiö. Sitä syntyy korvakäytävän yläosassa yksinkertaisesti siitä syystä, että talirauhasten erite, kuolleet ihosolut, hiki ja sekoittuvat yhteen. Vaikku voi olla tahmeaa ja kellertävää tai ruskehtavaa. Korvavaikku voi myös olla kuivaa ja vaaleanharmahtavaa.
Korvavaikku syntyy, kun korvakäytävän molemmin puolin sijaitsevat rauhaset erittävät talia, joka yhdistyy hikeen ja kuolleisiin ihosoluihin.
Korvavaikku on kaikille tuttu riesa, josta jokainen haluaa eroon, mutta vaikulla on silti tärkeä tehtävä elimistössä. Korvavaikku eli korvavaha sitoo lian ja pölyn, bakteerit, hyönteiset, veden ja shampoojäämät ennen kuin ne ehtivät syvemmälle korvakäytävään, jossa ne voisivat aiheuttaa haittaa.
Korvavaikku suojaa myös sienitulehduksilta ja ehkäisee korvakäytävän kuivumista. Kaiken tämän mahdollistaa se, että korvavaikku on vettä hylkivää, eristävää ja antibakteerista. Ilman korvavaikkua korvakäytävästä olisi vapaa sisäänkäynti herkkään sisäkorvaan.
Kaikille kertyy korvavaikkua, toisille vain enemmän kuin toisille. Miksi niin on, sitä ei tiedetä. Ainakin nämä kolme seikkaa saavat vaikun tuntumaan runsaalta.
Vanhoilla on usein enemmän korvavaikkua kuin nuorilla. Heillä ei kuitenkaan muodostu sitä sen enempää kuin nuorillakaan, mutta iän myötä korvavaikku muuttuu paksummaksi eikä siksi virtaa enää ulos korvasta yhtä sulavasti kuin nuorena vaan kertyy korvakäytävään.
Jos työympäristössä pöllyää lika ja pöly, voi korvakäytävän iho ärtyä ja alkaa erittää enemmän korvavaikkua suojellakseen korvaa.
Kuulokkeiden tai korvatulppien käyttäminen voi estää korvavaikkua poistumasta korvasta, jolloin se voi tukkia korvakäytävän. Silloin voi tuntua kuin korvavaikkua olisi tavallista enemmän.
Luulisi, että kaikkien korvavaikku olisi suunnilleen samanlaista, mutta itse asiassa koostumus voi vaihdella reippaastikin. Korvavaikku voi olla tahmeaa ja kellertävää, mutta myös kuivaa ja harmahtavaa. Japanilaistutkijat ovat havainneet, että perimä ratkaisee, onko korvavaikku kuivaa vai kosteaa. Samoin kuin perimä (usein tietyllä kotiseudulla tietynlainen) määrittelee kasvojen piirteet, samoin korvavaikun koostumus ja ulkonäkö vaihtelee sen mukaan mistä päin perimä on kotoisin. Aasialaistaustaisilla ja Amerikan alkuperäisasukkailla – mutta myös joillakin suomalaisilla – korvavaha on kuivaa, kun taas useimmilla eurooppalaisilla ja afrikkalaisilla se on kosteampaa ja tahmeampaa. Antropologit voivatkin käyttää tietoa korvavaikun koostumuksesta seuratessaan kansojen vaelluksia maapallolla.
Korvavaikku tuntuu helposti ikävältä lialta, josta haluaa vain päästä eroon. Korvavaikku on kuitenkin täysin luonnollinen aine ja vieläpä tärkeä sellainen, sillä sen tehtävänä on suojata ja puhdistaa korvaa.
Korvavaikku myös valuu normaalisti itsestään ulos korvasta korvakäytävän suulle, jossa se paakkuuntuu ja rapisee omia aikojaan pois. Korva siis puhdistuu itsestään. Parhaiten se onnistuu, kun siihen ei puutu lainkaan.
Korvakäytävän ohuen ihon raapiminen pilaa vahan peittämän suojaavan kerroksen, mistä voi seurata kivuliaita tulehduksia. Tikut ja vanupuikot on syytä pitää korvista kaukana, koska niillä helposti vain työntää vaikun syvemmälle korvaan, jolloin se voi tukkia korvan ja johtaa lääkärissä käyntiin.
Jos korvakäytävästä valuva korvavaikku kuitenkin häiritsee, sen voi kyllä poistaakin, kunhan sen malttaa tehdä tarpeeksi hellävaraisesti.
Useimmat puhdistavat korvansa vanupuikolla, vaikka se ei olekaan paras väline tarkoitukseen. Puikko voi tunkeutua niin syvälle korvaan, että se voi vaurioittaa korvakäytävää ja tärykalvoa. Se myös työntää helposti vaikun syvemmälle korvaan, jolloin siitä voi muodostua tulppa, jonka poistaminen saattaa vaatia käyntiä terveydenhuollon ammattilaisen luona.
Eikö vanupuikkoja siis voi lainkaan käyttää korvien puhdistamiseen? Parasta olisi käyttää muita välineitä. Vanupuikkoa voi käyttää, jos sillä puhdistaa vain korvakäytävän suun. Pyöritä puikkoa varovasti korvakäytävän suuaukolla, mutta älä työnnä sitä sisälle korvakäytävään. Näin poistat näkyvän lian mutta saat silti pidetyksi korvat terveinä.
Korvavaikku valuu normaalisti ulos korvasta. Joskus korvavaikku kuitenkin jää korvakäytävään, kerää ympärilleen likaa ynnä muita epäpuhtauksia ja tukkii korvakäytävän. Syynä voi olla esimerkiksi korvakäytävän voimakas karvankasvu, joka estää vahaa liikkumasta. Korvakäytävä voi myös olla poikkeuksellisen kapea. Useimmiten tulppa kuitenkin syntyy, kun vanupuikkoa on tungettu korvaan liian innokkaasti. Myös kuulolaitteet, korvatulpat ja kuulokkeet voivat estää korvavaikkua valumasta ulos luonnollisesti.
Korvavaikku valuu tavallisesti ulos korvasta itsestään. Jos puhdistus häiriintyy, korvavaikku voi paakkuuntua tulpaksi korvakäytävään.
Mistä tietää, että korvaan on kertynyt niin paljon korvavaikkua, että korvakäytävä on tukossa? Muun muassa nämä merkit voivat kieliä tukoksesta:
Jos korvavaikku on päässyt paakkuuntumaan, vanupuikko ei ainakaan auta. Sillä tulpan saa vain painumaan syvemmälle korvaan. Älä myöskään koskaan työnnä mitään terävää korvaan – se voi vaurioittaa tärykalvoa.
Tiputa korvaan muutama tippa jotakin öljyä, kuten ruoka- tai vauvaöljyä. Se pehmittää vahatulpan ja auttaa sitä poistumaan itsestään. Voit myös kokeilla erilaisia vahan irrottamiseen tarkoitettuja korvatippoja tai -suihkeita, joita saa apteekeista. Nestettä tiputetaan tai suihkautetaan korvakäytävään ja huuhdotaan lopuksi pois vedellä. Vahatulpan poistamiseksi käsittelyn voi joutua toistamaan useampana päivänä ennen kuin se tehoaa. Ellei puhdistus onnistu, on mentävä lääkärin tai hoitajan vastaanotolle.
Ennen kuin lääkäri puhdistaa korvakäytävän, hän tutkii korvan otoskoopilla, jonka valon ja suurennuslasin avulla näkee paremmin sisään korvakäytävään.
Lue myös: LÄÄKÄRIN HOITO
Lähde: korvalääkäri J. Yde
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 6/2022.