Joskus uimahalli- tai kylpyläreissu tuottaa muutakin kuin hyvää mieltä ja kuntoa, kun jalkapohjaan ilmestyy kiusallinen patti. Voiko jalkapohjan syylä olla myös aikuisten vaiva? Mitä syylille voi tehdä? Lue, miten syyliä ehkäistään ja hoidetaan.
JALKAPOHJAN SYYLÄ – Tämän jutun luettuasi et enää koskaan mene uimahallin tai kuntosalin suihkuun ilman tossuja.
Jalkapohjaan ilmestynyt pikku patti voi olla iso riesa. Jalkapohjan syylä aiheutuu HP-virustartunnasta. Syylä voi parantua itsekseen, mutta se vie 1–2 vuotta. Viisainta on nopeuttaa paranemista, sillä näin et tartuta muita eivätkä syylät leviä muualle omaan kehoosi.
Lue, miksi syylät tarttuvat ja miten tartuntaa voi ehkäistä. Lue myös, miten syylä voi parantua nopeammin sekä milloin hoito onnistuu kotikonstein, milloin taas on syytä mennä lääkäriin. Artikkelin jälkeen muistat myös, miksi kaikissan yleisissä suihkuissa ja pukuhuoneissa kuntosalilla, uimahallissa, saunoissa ja kylpylöissä kannattaa pitää suihkusandaalit jalassa.
Kun jalkapohjaan ilmestyy pieni, ihon pinnalla tuntuva kohouma, joka alkaa kasvaa ja muuttua karheaksi ja myöhemmin ehkä halkeilee, kyseessä on todennäköisesti jalkapohjan syylä. Syyliä aiheuttaa HP- eli papilloomavirus. Papilloomaviruksia tunnetaan toistasataa erilaista, ja ainakin viisi niistä aiheuttaa syyliä. Syyliä ilmestyy ennen kaikkia käsiin ja jalkoihin, mutta niitä voi esiintyä myös kasvoilla ja muuallakin kehossa.
Syyliä voi esiintyä myös genitaalialueella. Tällöin kyseessä on kondylooma, ja sen aiheuttajana on eri HP-virus kuin esimerkiksi jalkapohjan syylissä.
Lue myos: Millainen sairaus vyöruusu on, ja kuinka sitä hoidetaan?
Jalkapohjan syylä johtuu HP-virustartunnasta. HP-virukset tarttuvat helposti, ja syylätartunnan voi saada monta kertaa elämänsä aikana, sillä vaikka yhdelle HPV-variantille tulisi immuuniksi, jokin toinen virusvariantti voi iskeä seuraavalla kerralla.
Syylässä olevat virukset lisääntyvät kovaa vauhtia ja leviävät ihokudoksen irrotessa. Tartunta tapahtuu joko syylää koskettamalla tai esimerkiksi lattialle joutuneiden virusten välityksellä. Yskimällä tai niistämällä erittyvän liman kautta ne sen sijaan eivät leviä. Yleensä syylätartunnan lähdettä on mahdotonta selvittää, sillä näkyvän syylän syntyminen vie aikaa, ja tartunnasta on voinut kulua jopa kuukausia, ennen kuin syylän pystyy havaitsemaan ihon pinnalla.
JOOGA – Pidä jalat joogamatolla, jos et halua, että jalkapohjan syylä pääsee iskemään.
Jos joogaat paljain jaloin, tee liikkeet aina joogamaton päällä. Näin ehkäiset syylätartuntaa.
Usein jalkapohjan syylä tarttuu uimahallista, liikuntasalilta, pukuhuoneista tai kylpylästä. Syynä on se, että virus leviää herkästi etenkin märälle iholle, olipa kosteuden syynä sitten vesi tai hiki. Kosteana iho on alttiimpi papilloomaviruksen hyökkäyksille. Virukset tarttuvat helposti myös lattioilta, joilla on liukuestepinnoite, sillä karheaan pintaan osuessaan iho hiertyy hiukan auki, mikä avaa viruksille kulkureitin. Tiloissa, joissa moni kulkee paljain jaloin, virustartunnan mahdollisuus moninkertaistuu.
Koska syyliä aiheuttavat virukset tarttuvat erittäin helposti, jalkapohjan syylä voi ilmestyä kenelle tahansa. Yleisimmin niitä ilmestyy kouluikäisille: noin 10–20 prosentilla koululaisista on joskus ollut syyliä jalkapohjassa, ja etenkin 12–16-vuotiailla tartunnat ovat yleisiä. Tämä johtuu paljolti harrastuksista, joiden yhteydessä käytetään yhteisiä suihkutiloja. Myös uimahallit ja erilaiset kontaktilajit lisäävät syylätartuntariskiä.
Jalkapohjan syylä muuttuu harvinaisemmaksi iän myötä mutta riski saada se ei suinkaan katoa. Jos jalkapohjan iholla on pieniä haavaumia, hiertymiä tai halkeamia, tartuntariski kasvaa, sillä virusten pääsy ihoon helpottuu, kun sen pinta on rikki. Ihon huoltoon kannattaa tästäkin syystä kiinnittää huomiota. Jos vastustuskyky on jostakin syystä heikentynyt, HPV-tartuntariski kasvaa, mikä voi aiheuttaa jopa satojen syylien esiintymiä.
Jalkapohjan syylä voidaan erottaa muista pateista yleensä ulkonäön ja tuntuman perusteella. Syylä on melko litteä, ja sen pinta on hiukan kukkakaalimainen. Syylän ympärillä oleva iho on usein kovettunut, itse syylän keskusta puolestaan pehmeähkö. Syylän halkaisija on tavallisimmin 4–5 millimetriä, ja se sijaitsee joko jalkapohjassa tai varpaankynsien tuntumassa. Syylää koskettaessa siinä voi tuntua hiukan kipua, tosin syylät ovat harvoin voimakkaasti kivuliaita. Jos pintakerrosta rapsuttaa irti, alta paljastuu pieniä tummia täpliä eli niin kutsuttuja syylän juuria. Ne ovat pintaverisuonia, jotka ovat rikkoutuneet syylän painaessa niitä seistessä tai kävellessä.
Jalkapohjan syylä vai känsä? Jos et erota näitä kahta toisistaan, lue lisää känsistä täällä: Miten erottaa syylä ja känsä toisistaan?
Yleensä syylät muodostuvat yksittäin, mutta niitä voi olla myös vieri vieressä ns. mosaiikkisyylänä. Syylä on aina yhteydessä verisuoneen ja hermoon.
Monien muiden virustartuntojen tavoin myös syylät katoavat itsestään. Tämä voi kuitenkin viedä jopa vuosia. Syylä paranee ja katoaa vasta, kun elimistö on tullut sille immuuniksi eli tuottanut riittävästi vasta-aineita kyseistä HP-virusta vastaan.
Jotkin virukset herättävät vasta-ainejärjestelmän iskuvalmiiksi nopeammin kuin toiset. Esimerkiksi tavallinen flunssa nujertuu yleensä vauhdilla. Toisten virusten kyky herättää vasta-aineiden tuotanto on hitaampaa, ja mm. papillooma- eli HP-virukset kuuluvat tähän ryhmään. Oikein onnekkaassa tapauksessa jalkapohjan syylä voi hävitä jopa 3 kuukaudessa, mutta yleensä sen nujertamiseen ilman hoitoa menee 1–2 vuotta.
Lue myos: Eroon sisäänkasvaneesta kynnestä
Jos syylä jätetään hoitamatta tai käsittelemättä, se paranee yleensä 1–2 vuodessa itsestään. Syylät kuitenkin leviävät erittäin hanakasti sekä muualle omaan kehoon että muihin ihmisiin. Tästä syystä syyliä kannattaakin pyrkiä poistamaan tai niiden paranemista nopeuttamaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun syylä on havaittu. Syylät lähtevät nimittäin helpommin pois suhteellisen tuoreina.
Jalkapohjan syyliä voidaan hoitaa erilaisin menetelmin, mutta salamannopeaa poistokikkaa ei ole. Hoitomenetelmät pyrkivät yleensä ärsyttämään virustartunnan vaivaamaa ihon kohtaa siten, että vasta-ainejärjestelmä aktivoituisi taistelemaan nopeammin virusta vastaan. Tämä voi kuitenkin viedä aikaa, sillä iho ei ole ihmisen puolustusjärjestelmän kannalta yhtä korkealla tärkeysjärjestyksessä kuin vaikkapa sisäelinten tai keuhkojen terveyden varmistaminen.
Syylistä eroon pääseminen vaatii siis pitkäjänteisyyttä. Toisaalta siinä vaiheessa, kun syylästä on vihdoin päässyt eroon, ilo on sitäkin suurempi. Varmasti myös suojautuminen vastaisen varalle kiinnostaa tämän jälkeen enemmän.
LUE MYOS: Vaivaisenluut – lievitystä kipuun
Lue myos: Kynsisieni – miten tartuntaa voi ehkäistä ja hoitaa
Jos jalkapohjaan on ilmestynyt syylä, ei välttämättä tarvitse vahvistusta lääkäriltä, ellei epäile kasvainta.
Mene lääkäriin vasta, jos syylä ei ole kadonnut itsestään 1–2 vuodessa. Yleislääkärikäynnin jälkeen voidaan tarvita ihotautilääkärin arviota.
Jos syylä on erittäin kivulias, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa parhaasta tavasta syylän poistamiseksi.
Jalkapohjan syyliä voidaan koettaa poistaa nestetyppijäädytyksen avulla. Käsittely on nopea mutta vaatii usein uusimisen, ja lisäksi vaikutusta on tuettava itsehoitomenetelmien avulla. Lasten syylissä ei nestetyppijäädytystä useinkaan käytetä, koska hoito on kivuliasta ja lapsilla syylät paranevat muutenkin hyvin.
Syylän pintaa voidaan joko raaputtaa tai syylä voidaan pyrkiä poistamaan kokonaan leikkaamalla. Yleensä kirurgista poistoa kuitenkin vältetään, koska toimenpide aiheuttaa ihoon arven, joka voi etenkin jalkapohjassa muodostaa ympärilleen känsän. Jalkapohjan syylä voi kaiken lisäksi uusiutua toimenpiteen jälkeen.
Laserhoito vaatii aina puudutuksen. Hoidon seurauksena hoidettavaan kohtaan syntyy avohaava, ja syylästä jää aina pieni jälki, sillä hoitoalueelle jää arpi. Kuten leikkaushoidossa myös laserhoidon jälkeen jalkapohjan arpeen kasvaa usein kovettumaa ja arpikudosta, joka saattaa tuntua kävellessä pitkäänkin.
Lähde: ihotautilääkäri, ylilääkäri M. Meyer, Aleris-Hamlet-sairaala
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 9/2022.