Millainen sairaus vyöruusu on, ja kuinka sitä hoidetaan?

Vyöruusu ei ole mikään suloinen kukkanen. Se aiheuttaa iholle kivuliaita rakkuloita ja voimakasta särkyä. Lue täältä, mistä vyöruusu johtuu, miten se ilmenee ja kuinka sitä hoidetaan.

Nainen raapii vatsaansa/vyötärönseutuaan, johon vyöruusuihottuma yleensä puhkeaa.

VYÖRUUSU – Stressi tai heikentynyt vastustuskyky voi laukaista vyöruusun, kun elimistössä uinuva virus herää.

© iStock

Useimmat aikuiset ovat pienenä sairastaneet vesirokon, joka on erittäin tarttuva tauti. Ikävä uutinen on se, että aikanaan sairastetun vesirokon aiheuttanut virus jää uinumaan elimistöön loppuelämäksi.

Vesirokkovirus voi herätä, jolloin tuloksena on vyöruusu. Lue, miksi vyöruusu puhkeaa, kenelle se aiheuttaa useimmiten vakavia jälkitiloja ja kuinka sitä voi ehkäistä tai hoitaa. Saimme ihotautien erikoislääkäriltä vastaukset keskeisimpiin huolenaiheisiin. Lue ne alta!

1 Millainen sairaus vyöruusu on?


Vyöruusu (herpes zoster), on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos, joka yleensä aiheuttaa paikallista särkyä. Jopa 10 prosenttia yli 70-vuotiaista on sairastanut vyöruusun. Taudin aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Vesirokkovirus ei poistu elimistöstä kerran sinne päästyään, vaan jää selkäytimen hermosoluihin asustamaan. Jos yleiskunto heikkenee, virus saattaa herätä lepotilastaan ja vaeltaa hermoa pitkin ihon pinnalle aiheuttaen ihottuman kaltaisia rakkuloita ja voimakasta särkyä.

Vyöruusu-grafiikka

Vesirokon sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää elimistöön ja asettuu selkäytimen hermosoluihin. Jos se herää lepotilastaan, se vaeltaa hermoa pitkin iholle ja aiheuttaa rakkuloita ja voimakasta kipua.

2 Miltä vyöruusu näyttää?


Vyöruusu-keholla-grafiikka
© iStock

Vyöruusu ilmenee iholla muutaman millin vesirakkuloina, jotka muodostavat tiiviin, usein pitkulaisen rykelmän. Nauhamainen muodostelma tulee vain toiselle kehon puoliskolle, yhden tuntohermon hermottamalle alueelle. Jos vyöruusu esiintyy kasvoilla, silmähermo voi pahimmillaan vaurioitua.

3 Kenelle vyöruusu tulee helpoimmin?


Jokainen, joka on sairastanut vesirokon, voi sairastua myöhemmin vyöruusuun. Vyöruusu oireilee yleensä sitä ankarammin mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, ja taudin puhkeamisriski kasvaa yli 50-vuotiailla. Myös taudin aiheuttaman pitkäkestoisen säryn riski kasvaa iän myötä. Lapsilla ja alle 50-vuotiailla aikuisilla särky yleensä katoaa samalla kuin tautiin liittyvät iho-oireetkin. 50–60-vuotiaista jopa viidesosa kärsii kivuista vielä vuodenkin päästä iho-oireiden parantumisesta. 70 vuotta täyttäneistä jopa puolella on tautiin liittyviä särkytiloja vielä vuoden päästä ihon paranemisesta.

Ikääntymisen lisäksi myös muut vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten HIV tai syöpä, tai ankarasta urheilusta johtuva ylikunto altistavat vyöruusulle.

4 Miten vyöruusu iskee?


Vyöruusu aiheutuu vesirokkoviruksesta, joka on noin 95 prosentilla aikuisista. Vesirokon sairastamisen jälkeen virus jää pysyvästi elimistöön. Yleensä virus pysyy lepotilassa, mutta vastustuskyvyn heiketessä joko iän myötä tai vakavan sairauden vuoksi se voi aktivoitua, jolloin se siirtyy hermoa pitkin ihoon.

Nuoremmista vyöruusun saajista ei yleensä löydy mitään altistavaa vakavaa sairautta, ellei sellainen ole sairastumishetkellä tiedossa, joten täysin vedenpitävästi ei ole pystytty määrittelemään, mikä vyöruusun kulloinkin laukaisee. Yleisimmin vyöruusu iskee yli 70-vuotiaisiin sekä alle 1-vuotiaisiin lapsiin, jotka sairastavat vesirokkoa. Vyöruusu puhkeaa yleensä kerran, taudin uusiminen on harvinaista – vyöruusu uusii noin 2 prosentilla.

5 Kuinka vyöruusu tarttuu?


Vyöruusu ei sinänsä tartu, mutta koska vyöruusurakkuloissa on eläviä vesirokkoviruksia, rakkuloiden nesteen kautta henkilö, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, voi saada vesirokon, mutta tämä on harvinaista. Ainoastaan kosketusta voimakkaasti immuunipuutteisiin henkilöihin tulee välttää, kunnes rakkulat ovat kuivuneet. Muuten kontakteja ei tarvitse rajoittaa. Vyöruusun puhkeamisen taustalla on aiemmin sairastetun vesirokon vuoksi elimistöön jäänyt vesirokkovirus, joka herää jostakin syystä lepotilastaan.

6 Mitä oireita vyöruusu aiheuttaa?


7 Kuinka välttää vyöruusu?


  • VÄLTÄ VESIROKKOA
    Jos ei ole sairastanut vesirokkoa, myöskään vyöruusu ei iske. Suomessa vesirokkorokote on osa rokotusohjelmaa ja se on annettu vuodesta 2017 lähtien kaikille 1.1.2006 jälkeen syntyneille. Tätä vanhemmat ikäluokat ovat valtaosin kuitenkin sairastaneet vesirokon, joten he kantavat vesirokkovirusta ja voivat näin ollen sairastua vyöruusuun. Pikkulasten rokotusohjelmassa oleva vesirokkorokotus voi vuosien saatossa alkaa vähentää vyöruusutapauksia, kunhan lapset saavuttavat sen iän, jossa niitä alkaisi ilmaantua. Tätä ei kuitenkaan vielä tiedetä varmasti.

  • HANKI ROKOTUS
    Vyöruusun puhkeamisen riskiä ja sen jälkeisen hermokivun esiintymistä voi ehkäistä rokotteella. Rokotetta suositellaan etenkin 50 vuotta täyttäneille ja henkilöille, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten ne tulee maksaa itse. Rokote pitää elimistössä olevan vesirokkoviruksen lepotilassa. Se vähentää merkittävästi sekä vyöruusun puhkeamisen että vyöruusun aiheuttaman kroonistuneen kivun riskiä. Myynnissä on kahta eri rokotetta. Lääkäri arvioi kumpi rokote on sopivampi ja kirjoittaa reseptin, jolla rokote ostetaan apteekista. Rokottamiseen pitää varata aika sairaanhoitajalle.

  • VAHVISTA VASTUSTUSKYKYÄ
    Vyöruusu iskee yleisimmin silloin, kun vastustuskyky on heikentynyt. Paras tapa koettaa vähentää tautiriskiä on pitää huolta yleiskunnosta. Syö siis terveellisesti, liiku riittävästi, vältä stressiä ja huolehdi unensaannista. Näin olet tehnyt voitavasi.

Rokote vyöruusua vastaan

KAKSI TOIMIVAA ROKOTETTA

  • Zostavax®: Rokotteen teho kestää noin 5 vuotta, ja se tarjoaa 51-prosenttisen suojan vyöruusua ja 67-prosenttisen suojan kroonista kipua vastaan Yhtenä annoksena annettava rokote on tehokkain 60–69 vuotiailla.

  • Shingrix®: Uudempi rokote tarjoaa vähintään 4 vuoden suojan, ja se tehoaa on 85–90-prosenttisesti vyöruusuun ja kroonisiin kipuihin. Rokoteannoksia otetaan kaksi. Kohderyhminä sekä iäkäs väestö että muutkin yli 18-vuotiaat henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Sopii myös immuunipuutteisille.

8 Onko vyöruusu vaarallinen?


Vyöruusu ei yleensä ole vaarallinen, mutta siihen voi liittyä voimakasta kipua. Jos vyöruusu ilmestyy kasvoihin, pinnalliset vauriot voivat levitä silmään vahingoittaen kovakalvoa, joskus silmää syvemmältäkin. Yleisin pitkäkestoinen haitta on ihottumakohtaan jäävä särky ja kosketusarkuus (hyperestesia).

Henkilöillä, joilla elimistön puolustuskyky mikrobeja vastaan on voimakkaasti alentunut, kuten tuoreilla kantasolu-tai elinsiirtopotilailla, vyöruusu voi alkaa vatsaontelon sisältä ja aiheuttaa kovat vatsakivut. Tila on hengenvaarallinen mutta vaikea tunnistaa.

9 Miten vyöruusua hoidetaan?


Vyöruusu otsalla tai nenän ja silmän seudussa, kova särky, rakkuloita laajalla alueella, huono yleiskunto, immuunipuutos ja yli 60 vuoden ikä ovat syitä hakeutua lääkäriin nopeasti. Hoitomenetelmiä on kahta lajia.

VIRUSLÄÄKEHOITO

Viruslääkehoito (asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri) vähentää iho-ja silmäoireita ja alkuvaiheen kipua, mutta ei kuitenkaan todennäköisesti estä pitkittynyttä kipua. Silmäoireeseen voidaan tarvita myös paikallisesti laitettavaa lääkettä. Paras apu hoidosta saadaan, jos lääkehoito aloitetaan kahden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Koska kyseessä on virus, antibiootit eivät siihen tepsi. Joskus harvoin vyöruususta voi seurata myös silmän bakteeri-infektio, jolloin antibioottihoito on tarpeen.

KIPUA LIEVITTÄVÄ HOITO

Vyöruusu voi aiheuttaa voimakasta hermosärkyä, johon käytetään tarvittaessa mm. pregabaliinia, gabapentiiniä tai tramadolia. Joskus kipu on niin ankara, että tarvitaan jopa opioidilääkkeitä, hermojen puudutuspistoksia tai kirurgiaa. Jos kipu on siedettävä, sitä voi koettaa myös lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla parasetamolia sisältävillä kipulääkkeillä.

10 Miten vyöruusu diagnosoidaan?


Jos oireet ovat lievät eikä vastustuskyky ole alentunut, hoitoon ei tarvitse hakeutua. Muussa tapauksessa on syytä hakeutua lääkäriin, sillä mitä pikemmin vyöruusu havaitaan, sitä helpompi on ehkäistä mahdollisesti kroonistuvaa särkyä. Diagnoosi tehdään oireiden ja sairaushistorian perusteella. Jos potilas on immuunipuutteinen tai infektio on hyvin laaja, rakkuloista voidaan etsiä virusta, jotta infektio voidaan erottaa Herpes simplex -viruksen aiheuttamasta ihon herpesinfektiosta.

Vyöruusua aiheuttavan varicella zoster -viruksen (VZV) näytteenottoa

DIAGNOSOINTI – Vyöruusua aiheuttava varicella zoster -virus (VZV) voidaan diagnosoida pyyhkäisemällä ihottumakohtaa vanulapulla tai -tikulla ja analysoimalla näyte.

© iStock

Asiantuntija: iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri F. Andersen

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUSsan numerossa 14/2022.

Newsletter background