Nokkosrokko ei itse asiassa ole rokko ollenkaan vaan ihottuma, joka aiheutuu siitä, että elimistön puolustusjärjestelmä alkaa erittää hillittömästi histamiinia. Kysyimme ihotautien ylilääkäriltä miksi nokkosrokko ilmestyy, ja mitä sille voi tehdä.
NOKKOSROKKO – Kutiaa kovasti, mutta onneksi se on yleensä vaaraton. Apteekista saa lievitystä ilman reseptiä ja reseptillä.
Mikä h......i nyt kutiaa! Punaisia, kutiavia pahkuroita kaikkialla! Apua! Jaa, se taitaa olla nokkosrokko.
Noin 20 % ihmisistä saa nokkosrokon ainakin kerran elämässään. Ja vaiva on naisilla paljon yleisempi kuin miehillä.
Lue ihotautilääkärin parhaat neuvot nokkosrokkoa vastaan. Nokkosrokkoa voi lievittää monilla keinoilla.
Nokkosrokkoa eli urtikariaa on monenlaista, mutta tavallisimmin se ilmenee punaisina, kutisevina nokkosen polttamia muistuttavina häviävinä ja toiseen kohtaan ilmestyvinä paukamina ja läiskinä, jotka voivat olla kooltaan parimillisiä tai jopa 20 senttisiä laikkuja. Noin puolelle tulee lisäksi angioödeemaa eli angioedeemaa, turvotusta, joka tuntuu iholla poltteena ja kipuna.
Paukamat nousevat hetkessä ja alkavat kutista, mutta häviävät parissa tunnissa tai viimeistään vuorokauden sisään jälkiä jättämättä, ja myös kutina laantuu. Oireet voivat toistua monena päivänä tai muuttua pysyviksi eli kroonistua.
Nokkosrokko ei johdu allergiasta kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Nokkosrokko on hyvin harvoin reaktio tulehduslääkkeisiin – se johtuu yleisemmin itse tulehduksesta. Nokkosrokkopaukamiin ei tule rakkuloita tai haavaumia, eivätkä ne hilseile. Nokkosihottuma ja atooppinen ihottuma, syyhy ja angiinan jälkitauti pisarapsoriaasi saatetaan sekoittaa toisiinsa.
Nokkosrokko on hyvin yleinen ihotauti, joka on itse asiassa ihottuma. Nokkosrokkoa tulee joka viidennelle ihmiselle ainakin kerran elämässä. Nokkosrokko on kolme kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä.
Nokkosrokon oireet aiheuttaa elimistön oma vastustuskyky, kun immuunijärjestelmän syöttösolut alkavat vapauttaa verenkiertoon histamiinia, joka saa ohuet verisuonet laajenemaan, jolloin ihonalaiskerros turpoaa. Histamiini myös ärsyttää ihon hermopäätteitä, mikä tuntuu kutinana.
Useimmiten ei tiedetä, mikä laukaisee histamiininerityksen ja aiheuttaa nokkosihottuman tai turvotuksen. Tuntemattomasta syystä aiheutuvalle nokkosrokolle on tieteellinen nimitys "idiopaattinen urtikaria".
Selityksiä nokkosrokolle on useita erilaisia:
Kroonisen nokkosihottuman yleisin tyyppi idiopaattinen urtikaria aiheutuu siitä, että immuunijärjestelmä kääntyy omaa elimistöä vastaan. Vasta-aineet tulkitsevat immuunijärjestelmän syöttösolun pinnan vieraaksi aineeksi ja reagoivat siihen vapauttamalla histamiinia.
Dermografismissa eli piirtopaukamoinnissa ihon raapaisujälkeen nousee nokkospaukama, joka usein kutisee, paineurtikariassa painealueelle tulee turvotusta, kolinerginen eli hikinokkosihottuma tulee ihon lämmetessä ja hikoillessa, kylmänokkosihottumassa oireet tulevat kylmän jälkeen vasta, kun iho lämpenee. Aurinkokin voi joskus aiheuttaa urtikariaa.
Stressin oletetaan voivan pahentaa nokkosrokon oireita, niin kuin käytännössä kaikkien sairauksien, vaikkakaan stressi ei suoraan aiheuta nokkosrokkoa.
Oletko stressaantunut vai ehkä et? Tee stressitesti täällä
Akuutti nokkosrokko liittyy tavallisesti johonkin infektioon, kuten viruksen aiheuttamaan ylähengitystieinfektioon tai kilpirauhastulehdukseen. Nokkosrokon syy ei useinkaan ole infektion hoitoon käytetty lääke, vaikka se tulee ensimmäisenä mieleen, vaan itse infektio.
Kosketusnokkosihottuma tulee kosketuksesta asiaan tai olentoon, jolle on allerginen. Nokkosrokkopaukamia tai läiskiä nousee ihoalueelle, joka on ollut kosketuksissa allergisoivaan ruoka-aineeseen, kasviin tai eläimen sylkeen. Myös nokkosen polttamasta voi seurata tämän tyyppinen nokkosihottuma, joka kirvelee yli 12 tuntia.
Nokkosrokko on ikävä vaiva, mutta onneksi se ei yleensä kestä pitkään, vaan paranee jo parissa–kolmessa päivässä. Nokkosrokko voi kuitenkin toistua tai olla kroonista, jolloin se voi jatkua vuosia. Krooniseksi nokkosrokko lasketaan, jos oireet kestävät päivittäin toistuvina yli kuusi viikkoa.
Krooninen nokkosihottuma on yleensä autoimmuuninen eli oireet johtuvat siitä, että elimistö reagoi itseään vastaan erittämällä vastaaineita, mutta miksi niin tapahtuu, on idiopaattista – siis syytä ei tunneta.
NOKKOSROKKOIHOTTUMA on naisilla kolme kertaa niin yleistä kuin miehillä.
Nokkosrokko voi olla joko akuuttia eli tilapäistä, jossa oireet loppuvat alle kuudessa viikossa, tai kroonista eli pitkittynyttä. Pitkittynytkään nokkosrokko ei välttämättä kuitenkaan kestä loputtomiin. Sekä akuutin että kroonisen nokkosrokon oireet ovat samanlaisia.
Akuuttia nokkosihottumaa voi tulla toistuvasti, koska nokkosrokon sairastaminen ei anna suojaa oireiden uusiutumiselta. Ellei nokkosrokolle ole mitään toistuvaa aiheuttajaa, se voi myös tulla vain kerran. Usein akuutti nokkosihottuma tulee monen tekijän yhteisvaikutuksena, esim. flunssan ja alkoholin yhdistelmästä tai ruoka-aineherkkyydestä yhdistettynä rasitukseen.
Noin 20 prosenttia ihmisistä sairastuu nokkosrokkoon ainakin kerran elämässään, kroonista nokkosrokkoa esiintyy vain noin 0,5–5 prosentilla ja harvemmin lapsilla.
Jos nokkosrokko on lievä, siihen ei välttämättä tarvitse muuta hoitoa kuin lievitystä kutinaan (ks. Näin lievität kutinaa lääkkeettä) ja kärsivällisyyttä. Jos ihottuma ja kutina ovat voimakkaita ja pitkäkestoisia, saatavana on erilaisia lääkkeitä apteekista ilman reseptiä ja reseptillä.
Lue myös: Keratosis pilaris – eroon näppylöistä käsivarsissa
Jos saa kutiavan nokkosrokkoihottuman, ja se häipyy itsekseen muutamassa päivässä, eikä esimerkiksi kurkku ala turvota umpeen, ei ole tarpeen mennä lääkäriin, mutta jos nokkosihottumaa tulee toistuvasti tai oireet kestävät yli kuusi viikkoa, mene lääkäriin. Oireita voidaan lievittää ja oloa helpottaa tai oireet voidaan saada kokonaan pois lääkkeillä.
Kun on kerran kokenut nokkosrokon, haluaisi mielellään välttää kokemusta toisten. Valitettavasti nokkosrokon ehkäisemiseksi ei voi tehdä paljon mitään. Näillä yksinkertaisilla neuvoilla nokkosrokkoa voi yrittää välttää:
Asiantuntija: dermatologian osaston johtaja, apulaisprofessori C. Vestergaard
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 5/2023