Onko sinulla kynsisieni?
Jos kynsi kellastuu ja tulee epätasaiseksi, siinä voi olla kynsisieni eli kynsisilsa. Lue lääkärin neuvot ongelman ehkäisyyn ja kynsisienen hoitoon täältä.
Jos kynsi kellastuu ja tulee epätasaiseksi, siinä voi olla kynsisieni eli kynsisilsa. Lue lääkärin neuvot ongelman ehkäisyyn ja kynsisienen hoitoon täältä.
Kynsisieni on todellakin sieni. Se viihtyy samanlaisissa oloissa kuin muutkin sienet. Sieniä kerätään metsistä pääasiassa juuri syksyllä, koska silloin on kosteaa ja välillä pimeääkin. Juuri sellaisessa ympäristössä sienet viihtyvät. Samasta syystä kynsisieni ilmestyy treenikengissä hautuviin jalkoihin usein juuri syksyllä.
Kun kynsisieni iskee, siitä on vaikea päästä eroon. Siksi annamme lääkärin neuvot siihen, kuinka ehkäistä kynsisieni, ja millainen hoito on tehokas.
Kynsisieni eli kynsisilsa, jonka latinankielinen nimitys on onychomycosis, on kaikkein tavallisin ihmisen sienitulehdus. Sieni kasvaa pimeässä, suljetussa ja kosteassa tilassa. Juuri sellaisia ovat sukat ja kengät – varsinkin ne, joita syksyllä ja talvella käytetään. Tästä syystä se on tavallisin juuri varpaiden kynsissä. Sitä kyllä esiintyy joskus sormienkin kynsissä, mutta harvoin.
Kun kynteen pääsee pesiytymään kynsisieni, se alkaa hajottaa varpaankynttä. Kynsisieni alkaa yleensä kynnen reunasta keltaisena värjäytymänä ja leviää sitten koko kynteen. Kun se leviää kynnessä, kynsi paksuuntuu, tulee epätasaiseksi ja irtoaa osittain alla olevasta ihosta.
Vaikka kynsisieni ei ole vaarallinen, se on silti järkevää hoitaa, sillä se ei häviä itsestään. Hoito kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista, koska hoitamattomana se voi ajan myötä levitä myös kynttä ympäröivälle iholle.
Kynsisilsan hoitaminen vaatii melko lailla kärsivällisyyttä. Mikään saatavilla olevista hoidoista ei paranna sienitartuntaa hetkessä. Ja vaikka sieni-infektio olisi saatu pois, on aina olemassa riski, että se tulee uudelleen. Noin joka viidennellä se tulee uudelleen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tartunnasta.
LUE MYÖS: Jumppaa kipeälle jalkapohjalle
Jos huomaa kynnessä aiemmasta poikkeavan kellertävän tai vaalean pintakerroksen, on tarpeen käydä lääkärissä varmistamassa onko kyseessä kynsisieni. Läheskään kaikki kynnen muutokset eivät johdu kynsisieni-infektiosta. Esimerkiksi psoriasis ja jotkin muut sairaudet voivat muistuttaa oireiltaan kynsisientä, mutta lääkkeet eivät tehoa niihin.
Kaikkiin kynsisienitulehduksiin ei myöskään auta sama lääke. Oikean diagnoosin saaminen on tärkeää, jotta saa oikeanlaista hoitoa. Lääkäri ottaa kynnestä näytteen, joka testataan sienen tunnistamiseksi.
Jos on jo yrittänyt itse hoitaa kynttä amorolfiinilakalla, täytyy pitää parin viikon tauko ennen kuin kynnestä voidaan ottaa näyte.
Lue myös: Vasaravarvas – näin kipeitä koukkuvarpaita voi ehkäistä ja hoitaa
Sienille otollisimmat elin- ja leviämisolosuhteet ovat pimeässä, kosteassa ja suljetussa tilassa. Hikinen kenkä, jossa iho ei pääse hengittämään, tarjoaa kynsisienelle hyvät kasvuolosuhteet. Siksi kynsisilsaa esiintyy tavallisimmin ihmisillä, jotka käyttävät tiiviitä kenkiä pitkiä aikoja yhteen menoon.
Kynsisieni ei ole erityisen tarttuva vaiva. Jalkasieni sen sijaan tarttuu herkästi, ja sellaisen voi helposti saada lämpimistä ja kosteista tiloista, kuten esimerkiksi uimahalleista. Jalkasieni voi asettua myös kynnen repeämään ja alkaa kasvaa siinä. Useimmiten kynsisieni ei kuitenkaan johdu ulkoa saadusta tartunnasta. Pääasiallisesti se syntyy silloin, kun sille annetaan ihanteelliset elinolot.
Kynsisieni on melko tavallinen vaiva. Se on yleisin sieni-infektio, ja Suomessa se on arviolta 11 prosentilla aikuisväestöstä. On kuitenkin joitakin ryhmiä, jotka saavat tartunnan muita useammin:
IÄKKÄÄT IHMISET
Riski kasvaa ikääntymisen myötä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet yli 70-vuotiaista saa kynsisienen. Syynä lienee se, että immuunipuolustus heikkenee iän myötä. Jos pitää tiiviitä tossuja koko päivän, valo ja ilma eivät pääse vapaasti varpaisiin.
HEIKENTYNEESTÄ VASTUSTUSKYVYSTÄ KÄRSIVÄT
Immuunipuolustusta heikentävät sairaudet, kuten diabetes tai syöpä voivat altistaa myös kynsisieni-infektiolle.
URHEILIJAT
Jos urheilee usein ja tuntikausia kerrallaan ja käyttää hengittämättömiä kenkiä, jalkojen hiki ei pääse kuivumaan. Pimeä ja kostea ympäristö, joka tällä tavoin syntyy, luo sienelle otolliset kasvuolosuhteet.
TYÖSSÄÄN KENKIÄ KÄYTTÄVÄT
Henkilöt, jotka joutuvat työnsä vuoksi käyttämään tiiviitä (kumi)jalkineita useita tunteja päivittäin, saavat kynsisilsan muita todennäköisemmin, koska jalat eivät saa ilmaa eivätkä valoa päivän aikana.
Kynsisieni ei tartu kovin helposti. Koska tartunta on useimmiten vain kynnessä, sen leviämistä varpaankynsistä sormenkynsiin ei tarvitse pelätä. Jalkasieni sen sijaan on erittäin tarttuva, ja se voi levitä iholta myös kynsiin.
Kynsisientä kannattaa ehkäistä ennalta varsinkin, jos riski sairastua on suuri. Suurin riski on vanhuksilla, runsaasti urheilevilla, diabeetikoilla ja niillä, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Kynsisienen ehkäisy on kuitenkin niin helppoa, että kaikkien on hyvä pyrkiä ehkäisemään sitä. Paras keino on antaa varpaille olot, joissa sieni ei viihdy. Kynsisienelle otolliset olot ovat pimeässä, kosteassa ja suljetussa tilassa. Sitä voi siis torjua valolla, ilmalla ja kuivuudella.
NÄIN EHKÄISET TARTUNTAA
✔ Huolehdi hyvästä hygieniasta päivittäin.
✔ Käytä jalkapuuteria tai antiperspiranttisuihketta.
✔ Käytä uimahallissa ja julkisissa saunoissa sandaaleita.
✔ Käytä vain omia kenkiäsi.
NÄMÄ ALTISTAVAT TARTUNNALLE
✘ Kumisaappaiden tai kumikäsineiden jatkuva käyttö.
✘ Keinomateriaaleista valmistetut tiiviit kengät ja sukat.
✘ Jatkuva rakennekynsien tai geelilakan käyttö.
✘ Koko ajan (samat) kengät jalassa.
Asiantuntija: ihotautilääkäri, ylilääkäri M. Meyer
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 19/2022