Kun ikää tulee, sidekudokset kadottavat joustoaan, nivelet menettävät notkeuttaan ja jänteet kimmoisuuttaan. Sama tapahtuu jalkaterillekin. Jalkapohjien pehmeys ja pyöreys eli niitä suojaava rasvapatja vähenee.
Mutta miksi joillakin holvit romahtavat ja toisilla rakenteet kestävät paremmin? Jalkakirurgi neuvoo, miten jalkaholvien madaltumista voi ehkäistä ja miten jalkapohjan kipua voi hoitaa.
Jos päkiään koskee juostessa, kävellessä ja seistessä, jalkapohjan poikittainen jalkaholvi on todennäköisesti madaltunut, ja siitä on seurauksena etujalan kiputila – lääketieteen kielellä metatarsalgia, levinnyt päkiä eli etulatuska.
Jalkaholvi madaltuu yleensä ikääntymisen myötä, kun jalan rakenteet rappeutuvat. Myös nivelreuma, nivelrikko, diabetes ja ylipaino sekä hormonitoiminnan muutokset altistavat kaaren madaltumiselle. Normaalisti päkiä on joustava ja kupera, ja kuormitus tulee laitimmaisille varpaille eikä päkiälle. Etulatuska jalka saattaa rasittua niin, että päkiän alle tulee pitkittäin kaksiosainen kovettuma tai känsä tai kivulias hermopinne.
Maa alkaa vetää puoleensa, kun ikää tulee. Iho menettää kimmoisuutensa, rinnat riippuvat ja ryhti menee kumaraan. Myös jalkapohjia pehmustava ja suojaava rasvapatja vähenee, jolloin etulatuskan jalan päkiä alkaa rasittua erityisen paljon.
Jalkapohjien kaarten ongelmista lattajalka on synnynnäinen pitkittäiskaaren madaltuminen ja siihen auttaa leikkaus lapsena, poikittaiskaaren madaltuminen sen sijaan voi johtaa jalkapohjan ja erityisesti päkiän kipeytymiseen mutta myös kantapäkipuun (plantaarifaskiitti) tai Mortonin neuroomaan (hermopinne päkiässä) ja olla osasyyllinen vaivaisenluun (hallux valgus) syntyyn.
Mutta miksi joidenkin holvit romahtavat ja toisilla rakenteet kestävät paremmin? Ohessa esittelemme viisi syytä.
Madaltunut poikittaisholvi aiheuttaa tyypillisisesti seuraavanlaisia oireita: Jalkapohjassa saattaa myös tuntua siltä kuin sukka olisi mytyssä päkiän alla tai kengässä olisi kivi keskellä päkiää. Jos hermo on pinteessä, madaltuneesta poikittaisholvista johtuvat kivut tuntuvat usein liikkeen ponnistusvaiheessa keskimmäisten varpaiden kohdalla päkiässä kuin sähköiskuna.
Monille tulee myös jalkapohjan puutumista, kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Ellei ongelmaan liity samalla vaivaisenluuta, isovarpaan ja pikkuvarpaan kohdat eivät tule kipeäksi, koska niihin ei kohdistu tavallista enempää rasitusta.
Tyypillisesti kipu alkaa tai pahenee päivän mittaan, kun on jalkeilla. Toisilla jalkoja särkee myös yöllä. Kivun määrä vaihtelee yksilöllisesti epämukavuudesta aina kävelyä merkittävästi haittaavaan kovaan kipuun saakka.
Perimää tai ikää vastaan on vaikea kamppailla, mutta vaivoja voi lievittää, mitä pikemmin ryhtyy toimeen viimeistään vaivojen ilmaantuessa, sitä parempia tuloksia saa. Ennaltaehkäisevillä toimilla vaivat voi parhaassa tapauksessa jopa välttää kokonaan. Alla on vinkkejä ja jumppaohjeet: Jumppaa madaltuneelle poikittaisholville eli atulatuskalle
Asiantuntija: jalka- ja nilkkakirurgi K. Haak
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 4/2023