Jos yksi tai useampi varpaista on aina koukussa, eivätkä varpaat ojennu kävellessä, vaivan nimi on vasaravarvas. Vasaravarvas voi olla todella kivulias, mutta oikealla hoidolla virheasennon voi saada korjattua ja kipuja lievitettyä sekä ongelman pahenemista ehkäistyä.
VASARAVARVAS – Jos haluat välttää kipeät koukkuvarpaat, pidä riittävän suuria kenkiä ja sukkia ja pidä varpaiden nivelet liikkuvina.
Vasaravarvas on yleinen vaiva – varsinkin naisilla. 10–20 prosenttia länsimaiden väestöstä kärsii vasaravarpaista. Onko sinulla vasaravarvas? Jos on, tiedät, miten kipeitä ne voivat olla.
Vasaravarpaan aiheuttamien vaivojen pahenemista voi usein ehkäistä, jos varpaita alkaa kuntouttaa ennen kuin nivelet jäykistyvät koukkuun. Täältä saat lääkärin neuvot vaivojen ehkäisemiseen ja opastusta siihen, mitä koukkuun jäykistyneelle vasaravarpaalle voidaan tehdä.
Vasaravarvas, koukkuvarvas, latinaksi digitus malleus, tarkoittaa yhden tai useamman varpaan koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.
Vasaravarvas koukistuu niin, että varpaan kärki painuu alustaan ja päkiänivel yliojentuu. Vasaravarvas tulee yleensä keskimmäisiin varpaisiin ja usein molempiin jalkoihin.
VasaravarvS oN usein kipeä, koska kohollaan olevat nivelet hankaavat kengässä ja niihin tulee känsiä tai iho hankautuu suorastaan verille. Myös kynnet saattavat paksuuntua tai tihkua verta, kun koukussa olevan varpaan kynsi painuu kengän pohjaa vasten.
Vasaravarpaan koukistajalihas on kiristynyt, eivätkä varpaan päkiänivel (keskimmäinen nivel) ja varpaan ojentajalihas jaksa sitä suoristaa.Varvas jää koukkuun.
Sen lisäksi, että yksi tai useampi varvas on koukussa, ja jalalla on huono ponnistaa, kengät painavat ja hankaavat ja kohollaan olevan päkiänivelen kohdalle tulee kovettumia, liikavarpaita, hiertymiä, känsiä ja rakkoja, jotka voivat tulehtua.
Kun varpaat ovat koukussa, paino on päkiällä, jolloin jalkapohjaan tulee kovettumia ja känsiä.
Kun varpaiden kärjet kääntyvät alas, kynnet tulevat aroiksi ja paksunevat. Kun käveleminen tekee kipeää, jalkaterästä puuttuu ponnistusvoimaa ja tasapaino kärsii, ei pitkänmatkanjuoksusta varsinkaan kovilla alustoilla kannata edes haaveilla. Erikoispohjalliset ja pehmikkeet auttavat arjessa.
Kun jalkojen lihasten tasapaino on heikko, varpaat kääntyvät koukkuun. Niin kutsuttu etulattajalka, jossa jalan poikittaiskaari on madaltunut, vaivaisenluu, lihasten heikkous tai jäykkä nilkka ja rintava jalka, altistavat myös vasaravarpaille.
Vasaravarpaan ilmaantumiselle ei ole yhtä suoraa syytä, vaan varpaan koukistuminen ja ajan mittaan jäykistyminen koukkuun voi johtua monista sisäistä tai ulkoisista tekijöistä yhdessä tai yksinään:
Vasaravarvasta on harvoin nuorilla. Vasaravarvas kehittyy hiljalleen, kun jalan nivelet jäykistyvät ja jänteet menettävät kimmoisuuttaan. Yhdysvaltalaisen tutkimusarvion perusteella 10–20 prosentilla länsimaiden väestöstä esiintyy iän myötä vasaravarpaita.
Liian pienten kenkien tai sukkien pitäminen lisää vasaravarpaiden riskiä. Myös kovin korkeat, kapeakärkiset ja kovat kengät altistavat vasaravarpaiden synnylle. Vaiva onkin yleisempi naisilla kuin miehillä.
Jalkaongelmat kasaantuvat. Muut jalkojen rakennevirheet ja toimintaongelmat tai lihasten epätasapaino sekä vammat voivat saada seurakseen vielä vasaravarpaankin. Esimerkiksi muita huomattavasti pidempi varvas on alttiimpi koukistumaan vasaravarpaaksi.
Vasaravarvas liittyy usein nivelreumaan, psoriaasiin, diabetekseen ja eräisiin periytyviin ääreishermoston sairauksiin, kuten Charcot-Marie-Toothiin (CMT) ja perinnölliseen spastiseen parapareesiin (HSP).
Varpaiden ja jalkaterän nivelten sekä nilkan liikkuvuuden harjoittaminen päivittäin on paras keino ehkäistä ja hoitaa liikkuvia vasaravarpaita. Niin kauan kuin nivelet saa suoraksi, suorista niitä. Ohessa harjoitteita.
Aseta tennispallo lattialle ja rullaa jalkapohjaa kantapäästä varpaisiin ja purista palloa varpailla. Jatka 3–5 minuuuttia kummallakin jalalla.
Istu alas ja laske käsipyyhe tai jokin liina lattialle, tartu liinaan varpaillla ja pusertele sitä varpailla niin kuin yrittäisit puristaa liinan kasaan varpaillasi. Jatka 5 minuuttia.
Aseta kantapäät yhteen ja käännä jalkateriä ulospäin. Ojenna isovarpaita ja harita muita varpaita. Voit alkuun auttaa käsillä varpaita erilleen ja suoristumaan.
Hiero jalkojasi ja venytä liikkuvia vasaravarpaita suoraksi. Hieronta ja venyttely helpottavat kipuja ja parantavat varpaiden ja jalkaterän liikkuvuutta sekä ainakin hidastaa päkiänivelen jäykistymistä. Kovettumat eivät tee kipeää kengät jalassa, kun kiedot varpaat villasuikaleilla.
Se, jolla on yksi tai useampia vasaravarvas, on varmasti päässyt osalliseksi kivuista käveltyään vähänkään huonoissa jalkineissa. Näillä keinoilla lievität kipuja:
Jos koukkuun kääntyvien varpaiden niveliä, liikkuvuutta, jäykkiä nilkkoja ja kireitä pohkeita alkaa jumpata ja hoitaa erikoispohjallisilla, oikean kokoisilla sukilla ja tarkoituksenmukaisilla kengillä heti, kun huomaa ensi merkit vasaravarpaasta, voi kehityksen pysäyttää. Lisää kohdassa ”Miten vasaravarvasta voi hoitaa itse?”.
Jos vasaravarpaan nivel on jo jäykistynyt, varpaan voi saada suoraksi leikkauksella. Jos vasaravarpaiden taustalla olevat ongelmat tai sairaudet kuitenkin jäävät ennalleen, vaiva voi uusiutua.
Leikkauksessa niveltä ja luuta poistetaan, jotta varvas saadaan suoraksi. Asennon korjaamiseksi varvasluut kiinnitetään noin kuukaudeksi sidoksella tai piikeillä. Leikkaus tehdään yleensä paikallispuudutuksessa (spinaalipuudutus).
VOIKO VASARAVARPAAT SAADA SUORISTUMAAN? | Jos vasaravarpaan nivel ojentuu vielä venyttämällä, kehityksen voi pysäyttää jumpalla ja venyttelyllä.
Käytä silikonista varpaanoikaisijaa, jossa on vasaravarpaan päällä suojaava lenkki tai useampia ja varpaiden alla suoristava silikonityyny. Jos jalkapohjan poikittaisholvi on madaltunut, tarvitset lisäksi yksilölliset tukipohjalliset, jotka laitetaan kenkään tavallisten pohjallisten tilalle.
Yksi parhaista keinoista ehkäistä ja hoitaa vasaravarpaita, on käyttää oikean kokoisia, jalalle hyviä kenkiä. Viisailla kenkävalinnoilla voi sekä vähentää päkiänivelten kipeytymistä että koukkuvarpaisiin kohdistuvaa painetta ja hankausta. Olennaisinta on, että varpaat mahtuvat liikkumaan ja pääsevät oikenemaan jalkineissa.
Jämäkkä vaan ei kova pohja. Kengän tulee olla kiertoluja, ei pehmeä eikä veltto, muttei myöskään aivan kova.
Pohjallisten on syytä olla irrotettavat, että niiden tilalle saa yksilölliset tukipohjalliset.
Kohtalainen kanta ja droppi sekä päkiältä riittävän väljä lesti, tilaa varpaille ja hyvä pohjan vaimennus.
Jos vasaravarvas tai vasaravarpaat vaivaavat niin pahasti, että liikkuminen on yhtä tuskaa, ne voidaan leikata. Varvas avataan päältä ja päkiänivelestä poistetaan niveltä ja luuta niin, että varvas saadaan suoristettua. Leikattu varvas sidotaan suoraksi viereiseen varpaaseen, jotta varvas paranee oikeaan asentoon. Korjatut varpaat voidaan myös kiinnittää oikeaan asentoon karttaneulan näköisillä, mutta pidemmillä metallipiikeillä.
Leikkaushaava suljetaan ompeleilla, jotka poistetaan noin viikon kuluttua. Tukisidosta täytyy käyttää muutama viikko, ja jos on käytetty piikkejä, ne poistetaan noin kuukau- den tai puolentoista kuluttua.
VASARAVARVASLEIKKAUS – Päkiäniveltä lyhennetään ja varvas oikaistaan. Nivel jää pyvästi suoraksi.
Toimenpide tehdään normaalisti paikallispuudutuksessa (yleensä spinaalipuudutus) ja kotiin pääsee samana päivänä. Liikkua saa sen mukaan, miten pystyy. Toipumisen aikana täytyy astua koko jalalla. Sairausloma on pidempi silloin, jos varpaisiin laitetaan piikit.
Leikkauksen jälkeen varvas on suora eikä enää taivu päkiänivelestä, mutta se ei haittaa normaalia arkea ja liikuntaa.
VASARAVARVASLEIKKAUS – Vasaravarvasleikkaus tehdään yleensä alaraajojen spinaalipuudutuksessa.
Jos et tiedä, onko sinulla vasaravarvas ja pitäisikö se leikata vai pärjäätkö ilman leikkausta, kannattaa selvittää tilanne ja hakea apua ongelmaan lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla.
Leikkausta ei läheskään aina tarvita, jos alat ajoissa jumpata ja hoitaa jalkojasi. Silikonipehmusteet tai villasuikaleet varpaan ympärillä, tukipohjalliset ja päkiän alueelta tarpeeksi tilavat sukat ja kengät riittävät usein hoidoksi.
Lääketieteellinen asiantuntija: jalka- ja nilkkakirurgi K. Haak
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 9/2023