Ensin suupielessä tuntuu kihelmöintiä ja arkuutta, sitten ilmestyy rakkula. Huuliherpes on iskenyt. Herpesvirus on elinikäinen kumppani, joka ei poistu elimistöstä. Kerromme, miten huuliherpes on vältettävissä ja miten rakkuloita hoidetaan.
HUULIHERPES – Pienikin rakkula voi olla turkasen kipeä! Lue, kuinka huuliherpes hoituu nopeasti.
Huuliherpes tulee kylään silloin, kun sitä vähiten toivoisi. Huuliherpes voi aiheuttaa pieniä, kivuliaita ja haavaisia rakkuloita suupieliin tai genitaalialueelle silloin, kun vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden, stressin tai kuukautisten vuoksi. Rakkula syntyy nopeasti sen jälkeen, kun huuliherpes on alkanut ensi kerran oireilla.
Onneksi rakkuloiden syntyä voi jonkin verran ehkäistä ja niiden ilmestyttyäkin paranemista voi nopeuttaa. Ihotautilääkäri neuvoo, kuinka huuliherpes on mahdollista välttää ja hoitaa niin, ettei pitkää suutelulakkoa tarvita!
Huuliherpes ilmenee yleensä huulten tai huulten reunusihon rakkuloina. Ne paranevat tavallisesti itsestään 1–2 viikon kuluessa.
Huuliherpes aiheutuu herpes simplex-viruksesta (HSV), jota on olemassa kahta tyyppiä, HSV-1 ja HSV-2. Kumpikin virustyyppi voi aiheuttaa herpeksen iholle, etenkin huulten alueelle (huuliherpes eli herpes labialis) ja sukuelinten limakalvoille (herpes genitalis).
Herpes labialis on muodoista yleisin. Joka toinen suomalainen kantaa HSV-1-virusta. Ensitartunta ei yleensä aiheuta oireita, eikä suurin osa HSV-1-tartunnan saaneista koskaan oireile, mutta osalla herpes uusiutuu toistuvasti. Herpes on elinikäinen kumppani, sillä tartunnan jälkeen se ei katoa verestä, vaikka pysyisikin oireettomana. Tartunta saadaan tavallisesti nuorena tai nuorena aikuisena, ja rakkuloiden ilmestyminen vähenee yleensä iän myötä.
Lue myos: Millainen sairaus vyöruusu on, ja kuinka sitä hoidetaan?
Rakkuloiden ilmestyessä HSV-1-virustartunnasta on kulunut yleensä vähintään kolme viikkoa. Usein tartunta saattaa myös jäädä oireettomaksi.
Kun huuliherpes alkaa oireilla, ensimmäisenä merkkinä on huulten iholla, suupielissä tai muualla huulten ympärysiholla tuntuva kihelmöinti, arkuus ja kireyden tunne. Seuraavana vaiheena on rakkula tai tarkkarajainen rakkulamuodostelma. Joissain tapauksissa huuliherpes voi aiheuttaa myös flunssan kaltaisia oireita, kuten päänsärkyä, kuumetta tai huonovointisuutta ennen rakkuloiden ilmestymistä. Tämä on tavallisempaa lapsilla tai tartunnan alkuvaiheessa, ja nämä oireet poistuvat, kun rakkulat tulevat näkyviin. Herpesrakkulat katoavat itsestään parissa viikossa, mutta niiden paranemista voi myös koettaa nopeuttaa lääkehoidolla.
MISTÄ TIETÄÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON HUULIHERPES? Huuliherpes on helppo tunnistaa kipeistä rakkuloista suun ympärillä tai huulessa.
Herpesvirus oleilee suurimman osan ajasta lepotilassa hermotumakkeissa. Jos se jostain syystä aktivoituu, se hakeutuu ihon pinnalle ja alkaa muodostaa vähitellen haavautuvia rakkuloita.
Vaikka herpesvirus ei leviä eikä tartu ilmasta vaan kosketuksen kautta, se on erittäin hanakka leviämään. Jo rikkinäisen ihon (haavat, märkivät näppylät, rakkulat) koskettaminen riittää. Epäsuora tartunta esimerkiksi WC-istuimen tai käsipyyhkeen kautta on harvinaisempaa mutta ei mahdotonta. Herpestartunta on elinikäinen, ja moni saa viruksen jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi päivähoitopaikassa tai koulussa, mutta tartunta voi tapahtua myöhemminkin esimerkiksi suudellessa tai muussa intiimissä kanssakäymisessä.
VÄLTÄ TARTUNTA – Huuliherpes tarttuu useimmiten fyysisen kontaktin, kuten suutelun kautta. Jos sinulla on rakkulavaiheessa oleva huuliherpes, ei kannata jakaa esimerkiksi käsipyyhettä muiden kanssa.
Kun puolet aikuisväestöstä jo kantaa virusta, on suorastaan pieni ihme, jos siltä onnistuu välttymään. Tartuntaa voi kuitenkin koettaa ehkäistä kiinnittämällä huomiota tilanteisiin, jolloin virus tarttuu helposti tai itse on tavallista alttiimpi tartunnalle.
Rakkula on tartuttavimmillaan silloin, kun se on alkanut täyttyä nesteellä ja puhkeaa. Kun rakkula-alue alkaa rohtua ja kuivua, tartuntariskikin vähenee joskaan ei poistu täysin, ennen kuin kohta on siisti – tosin silloinkaan riski ei ole kokonaan poissa, sillä virus voi tarttua myös näennäisesti oireettomasta ihmisestä. Tämä on toki yleisintä HSV-2-tapauksissa eli silloin, kun herpes on genitaalialueella, mutta myös oireettoman HSV-1:n on havaittu voivan tarttua henkilöstä toiseen.
Huuliherpes voi levitä ja tarttua myös genitaalialueelle, vaikka HSV-1 onkin tyypillisesti ihon ja HSV-2 taas sukuelinalueen vaiva. Siitä huolimatta, että kumpikin virustyyppi menestyy parhaiten ensisijaisessa ympäristössään, ne voivat levitä myös muualle. Tästä syystä suuseksiä pitää ehdottomasti välttää, jos suun alueella on herpesrakkuloita. Virusta voi levittää myös omassa kehossa, mikäli ei rakkuloiden koskettamisen jälkeen pese käsiä huolellisesti. Rakkuloiden koskemista pitäisi yleensäkin välttää.
Elimistön immuunipuolustus pystyy useimmiten pitämään virusmäärän niin pienenä, etteivät oireet pääse puhkeamaan esiin, mutta joskus puolustus pettää. On mahdotonta ennustaa vedenpitävästi, milloin tämä tapahtuu, mutta jotkin tilanteet tai olosuhteet voivat kuitenkin heikentää vastustuskykyä niin, että herpes pääsee kehittymään rakkulatasolle.
Joskus tähän riittää tavallinen flunssa, toisinaan jokin muu sisäinen tai ulkoinen stressitekijä laukaisee tilanteen. Alla on lueteltu joitakin tekijöitä, jotka voivat heikentää immuunipuolustusta niin, että suupieli alkaa kukkia.
Vältä kirkasta auringonvaloa.
Älä päästä stressiä iskemään.
Suojaa kasvot kylmältä ja viimalta.
Tiedosta, että huuliherpes voi aktivoitua kuukautisten aikana.
Raskausaika saattaa herättää herpesviruksen.
Tietyt sairaudet voivat aktivoida herpeksen.
Jos huuliherpes on kerran aiheutunut herpesviruksen päästyä elimistöön, virus myös pysyy siellä sitkeästi. Rakkuloiden muodostumista voi kuitenkin koettaa ehkäistä sekä hyvinvointiaan vaalimalla että ulkoisin keinoin.
LUE MYOS: Hämähäkkisuonet, luutasuonet eli näkyvät pintasuonet – hoito ja ehkäiseminen
LUE MYÖS: Voiko hiustenlähtöä ehkäistä?
Herpesviruksen ehkäisyyn ei ole olemassa rokotetta. Kun HSV-1-viruksen kerran saa, se pysyy elimistössä aina. Onneksi on olemassa keinoja, joilla herpes pysyy aisoissa ja rakkuloiden ilmestymistä voi ehkäistä. Tätä varten on olemassa erilaisia lääkevalmisteita, joista osaa käytetään ulkoisesti, toiset otetaan tabletteina. Itsehoitoon voi käyttää apteekista saatavaa asikloviiri- tai pensikloviirivoidetta. Suun kautta otettavat asikloviiri- tai valasikloviiritabletit lievittävät taudin oireita jonkin verran paremmin.
Lääkkeen käyttö tulisi aina aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaantuessa ja hoidon kesto on valmisteesta riippuen 1–5 päivää. Tutkimusten mukaan rakkulat hävivävät lääkkeiden avulla nopeammin, mikä on eduksi paitsi itselle myös muille, sillä tartuntariski pienenee.
Lue myos: Eroon sisäänkasvaneesta kynnestä
Silloin tällöin ilmestyvä rakkula ei edellytä lääkärin hoitoa, mutta jos haavaan tulee stafylokokki-infektio, antibioottihoito on aloitettava välittömästi. Atoopikolla HSV-virus voi levitä ja muodostaa suuria, kivuliaita rakkula-alueita. Rajuoireisessa herpeksessä, johon liittyy laaja ihon tai limakalvon rakkulointi, kuume ja huonovointisuus, on lähdettävä heti lääkäriin. Myös immuunipuutos (esimerkiksi syöpähoidon seurauksena), silmän lähellä oleva herpesinfektio tai silmäoireet ovat aihe välittömään lääkärin arvioon.
Lähde: Asiantuntija: iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri F. Andersen · Lähde: Terveyskirjasto
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 11/2022.