Stafylokokit elävät huomaamatta iholla – kunnes villiintyvät. Tunnista infektion oireet ja opi ehkäisemään yleistyvää bakteeria, joka on yhä vastustuskykyisempi.
PIENET, MÄRKIVÄT RAKKULAT SUUN YMPÄRILLÄ VOIVAT johtua tarttuvasta märkäruvesta (impetigo).
Onko sinulla ollut pieniä vaikeasti parantuvia rakkuloita suun tai nenän ympärillä? Onko ihon haavan ympärille tullut ihottumaa tai oletko saanut vakavan ruokamyrkytyksen muutaman tunnin kuluttua uudelleen lämmitetyn aterian syömisestä?
Jos vastaat kyllä, kyseessä voivat olla stafylokokit.
Stafylokokit kuuluvat yleisimpiin ihmisten bakteereista, ja niitä on monia erilaisia. Stafylokokki-infektion aiheuttavat yleensä Staphylococcus aureus -nimiset stafylokokit, joista kerromme lisää tässä artikkelissa.
Stafylokokit ovat bakteereja, joita elää normaalisti ihmisten ja joidenkin eläinten iholla ja limakalvoilla. Stafylokokit ovat saaneet nimensä kreikan kielen sanoista ”staphyle”, joka tarkoittaa rypälettä, ja ”kokkos”, joka tarkoittaa marjaa.
Nimi viittaa bakteerin ulkonäköön: se on pyöreä kuin marja ja kerääntyy muiden lajitovereidensa kanssa ryppäisiin.
STAFYLOKOKIT kerääntyvät yhteen rypälemäisiksi kasoiksi. Useimmat ovat vaarattomia, mutta jotkin voivat aiheuttaa vakavia infektioita.
On olemassa 20 eri stafylokokkilajia.
Suurin osa niistä on vaarattomia ja elää luonnollisena osana mikrobiomia eli ihmiskehossa elävien pienten mikro-organismien ekologista yhteisöä.
Tällaisia ovat esimerkiksi Staphylococcus epidermidis -stafylokokit, jotka aiheuttavat sairauksia vain harvoin – ja useimmiten henkilöillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.
Staphylococcus aureus on yleinen stafylokokkibakteeri, jota esiintyy iholla ja limakalvoilla ja joka ei yleensä aiheuta haittaa.
Noin joka kolmas ihminen kantaa bakteeria huomaamatta sen olemassaoloa. Suurimmalla osalla ihmisistä immuunijärjestelmä pitää nämä bakteerit normaalisti kurissa.
Mutta jos stafylokokit pääsevät kehon sisälle esimerkiksi haavan tai naarmun kautta, ne voivat aiheuttaa paljon harmia. Se voi vaihdella pienestä paiseesta tai tulehtuneesta ihon naarmusta vakavampiin seurauksiin, kuten keuhkokuumeeseen tai harvinaisissa tapauksissa verenmyrkytykseen.
Stafylokokit voivat aiheuttaa myös märkärupea (impetigo), ruokamyrkytyksen ja harvemmin toksisen sokkioireyhtymän, joka liittyy usein tamponien käyttöön mutta ei aina.
Voi tuntua kummalliselta, että stafylokokit eivät aina aiheuta harmia, kun ne esimerkiksi joutuvat kosketuksiin naarmun tai avoimen haavan kanssa.
Siihen on neljä hyvää syytä:
Infektiot syntyvät yleensä monen tekijän yhteisvaikutuksesta:
Ihon stafylokokki-infektioita voi olla monenlaisia.
Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miltä stafylokokit voivat näyttää paiseissa, märkäruvessa, ihotulehduksessa tai karvatupen tulehduksissa.
Stafylokokit voivat aiheuttaa monenlaisia oireita – lievistä ihoreaktioista vakaviin sairauksiin, kuten verenmyrkytykseen.
Yleisesti voidaan sanoa, että jos haava tai paise alkaa punoittaa, kuumottaa tai erittää mätää, se voi olla merkki stafylokokki-infektiosta.
Yksi varoitusmerkki on, että infektio muuttuu kivuliaammaksi ja paranee hitaasti.
Infektio ilmenee usein punaisena, kuumottavana ja turvonneena ihoalueena. Alue voi olla arka ja tuntua tavallista kiinteämmältä.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Punoitus ja turvotus voivat olla merkkejä paikallisesta ihotulehduksesta, kuten infektoituneesta haavasta, märkäruvesta, paiseesta tai selluliitista eli ihonalaisen kudoksen tulehduksesta.
Stafylokokit muodostavat usein märkiviä paiseita. Jos iho repeää, siitä voi tihkua keltaista tai valkeaa nestettä. Märkiminen on klassinen merkki siitä, että keho taistelee bakteeri-infektiota vastaan.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Paiseet ja tulehtuneet haavat ovat yleisiä komplikaatioita. Vakavammissa tapauksissa märkää voi kertyä ihon alle tai elimiin.
Infektiokohta on yleensä arka ja kipeä.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Voimakas kipu voi johtua syvistä paiseista tai haavoista, mutta liittyy usein myös selluliittiin, luutulehdukseen (osteomyeliitti) ja niveltulehdukseen (artriitti).
Oireet ilmenevät pian sen jälkeen, kun henkilö on nauttinut stafylokokkien tuottamien toksiinien saastuttamaa ruokaa tai juomaa.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Oireet ovat merkkejä ruokamyrkytyksestä, jonka ovat aiheuttaneet stafylokokit. Se voi olla voimakas, mutta yleensä oireet häviävät 1–2 vuorokauden kuluessa.
Jos infektio leviää vereen tai elimiin, voi ilmetä kuumetta ja vilunväristyksiä. Tämä voi olla merkki siitä, että infektio ei ole enää paikallinen vaan niin sanotusti systeeminen eli levinnyt laajemmalla elimistöön – mikä vaatii nopeaa hoitoa.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Kuume on hälytysmerkki ja voi olla oire vakavista sairauksista, kuten verenmyrkytyksestä, keuhkokuumeesta tai sydänläppätulehduksesta.
Vakavammissa infektioissa voi ilmetä väsymystä, heikkoutta ja yleistä huonovointisuutta. Nämä ovat kehon reaktioita taistelussa infektiota vastaan.
Mahdolliset sairaudet/komplikaatiot: Laajemmat oireet ilmenevät tyypillisesti invasiivisissa eli elimistön sisälle ulottuvissa stafylokokki-infektioissa, kuten verenmyrkytyksessä, toksisessa sokkioireyhtymässä tai elinten infektiossa.
SUUPIELEN HALKEAMA , joka ei tahdo parantua ja on kipeä, voi olla oire stafylokokki-infektiosta.
Stafylokokit voivat aiheuttaa monenlaisia komplikaatioita.
Stafylokokit aiheuttavat vakavia sairauksia useimmiten iäkkäille henkilöille ja niille joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt. Seuraavassa on lueteltu yleisimmät komplikaatiot tai sairaudet, joita stafylokokit aiheuttavat – lievistä vakaviin.
Stafylokokit voivat elää missä tahansa kehossa, mutta niitä on useimmin tietynlaisissa paikoissa eli lämpimissä ja kosteissa paikoissa tai siellä, missä bakteerit pääsevät ihon alle:
STAFYLOKOKIT viihtyvät usein nenän limakalvolla, jossa ne voivat aiheuttaa infektioita.
Seuraavat oireet voivat kertoa stafylokokeista nenässä:
Stafylokokkeja voi olla nenässä, vaikka kaikkia oireita ei esiintyisi. Jos epäilet stafylokokki-infektiota, ota yhteyttä lääkäriin.
Hyvän hygienian noudattaminen on tärkeää. Vältä myös nenän kaivamista tai nenäkarvojen ajamista. Se voi aiheuttaa haavoja, joiden kautta stafylokokit pääsevät syvemmälle ihoon, jossa ne voivat lisääntyä ja aiheuttaa infektion.
Jos sinulla on paise tai haava, lääkäri voi ottaa näytteen alueelta. Jos halutaan selvittää, oletko kantaja (eli kannat stafylokokkia ilman oireita), näyte otetaan yleensä sekä iholta että nenän limakalvolta.
Verikoe voi kertoa, onko sinulla kohonneet tulehdusarvot ja voiko kyse olla bakteereista.
Tällöin verestä otettu bakteeriviljely voi paljastaa, onko stafylokokki syyllinen ja mille antibiooteille se on herkkä.
Stafylokokit (Staphylococcus aureus) voivat tarttua useilla tavoilla:
Suora kosketus:
Stafylokokit tarttuvat usein ihokosketuksessa, esimerkiksi kätellessä, halatessa tai suudellessa. Siksi bakteeri leviää usein perheissä, laitoksissa tai läheisten ystävien keskuudessa, joissa on tiivistä ja toistuvaa koskettelua.
Epäsuora kosketus pintojen kautta:
Bakteeri voi tarttua henkilöstä toiseen esineiden ja pintojen välityksellä, esimerkiksi ovenkahvoista, matkapuhelimista, kaukosäätimistä tai leluista. Tämä tartuntatapa on kuitenkin harvinaisempi, koska stafylokokit eivät selviä kuivilla pinnoilla pitkään.
Tartunta haavan tai naarmun kautta:
Jos iholla on avoin haava, esimerkiksi haavauma, naarmu tai hiertymä, stafylokokit voivat tunkeutua sisään ja aiheuttaa infektion. Tämä on yksi yleisimmistä syistä tulehtuneisiin haavoihin, paiseisiin tai ihoinfektioihin.
Hoitoon liittyvä infektio (”sairaalainfektio”):
Voi tuntua ristiriitaiselta, että tartunnan voi saada juuri terveydenhuollossa ja laitoksessa, jossa ollaan nimenomaan saamassa hoitoa ja tervehtymässä. Valitettavasti kuitenkin sairaaloissa potilaat – usein immuunipuutteiset – voivat saada stafylokokki-infektion. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos bakteeri pääsee kehoon kirurgisen toimenpiteen, katetrin tai tiputuksen kautta. Terveyskirjaston mukaan Suomessa lähes joka kymmenennellä sairaalassa osastohoidossa olleella potilaalla on ollut hoitoon liittyvä infektio.
Väärin säilytetyt elintarvikkeet:
Jos esimerkiksi käsistä tai nenästä siirtyy stafylokokkeja ruokaan sen valmistuksen yhteydessä tai jälkeen eikä ruokaa jäähdytetä riittävän nopeasti, bakteerit voivat muodostaa myrkkyä, joka aiheuttaa ruokamyrkytyksen.
Kuka tahansa voi saada stafylokokin aiheuttaman infektion. On kuitenkin ryhmiä, jotka ovat muita alttiimpia.
Kiinnitä erityistä huomiota hyvään hygieniaan, jos kuulut johonkin seuraavista ryhmistä:
Stafylokokit tarttuvat erityisesti kosketustartuntana, joten hyvä käsihygienia on tärkein keino tartuntojen ehkäisemiseksi. Pidä myös infektoituneet haavat hyvin peitettyinä.
Saippua liuottaa rasvaa ja likaa, joihin bakteerit tarttuvat. Pesemällä käsiäsi saippualla 20–30 sekuntia ja huuhtelemalla ne huolellisesti voit hävittää suurimman osan bakteereista.
Tavallinen käsisaippua poistaa stafylokokit iholta, mutta ei välttämättä tapa niitä. Tärkeintä on mekaaninen vaikutus, joka syntyy hieromalla käsiä yhteen veden alla – se irrottaa ja huuhtelee bakteerit pois.
Tee näin:
1: Huuhtele käsiä veden alla 10 sekunnin ajan.
2: Hiero saippuaa huolellisesti kaikkiin sormiin, kämmeniin, kämmenselkiin ja ranteisiin.
3: Huuhtele saippua kokonaan pois.
4: Kuivaa kädet puhtaalla pyyhkeellä tai paperilla.
Käsidesi, joka sisältää vähintään 70–85 % alkoholia, tappaa tehokkaasti stafylokokit, myös resistentin MRSA-muunnoksen.
Käsidesinfiointiainetta voi käyttää, jos kädet eivät ole näkyvästi likaiset. Näkyvästi likaiset kädet tulisi pestä vedellä ja saippualla.
Tekstiilit tulee pestä vähintään 60 asteessa.
Jos epäilet stafylokokki-infektiota kotonasi, on hyvä puhdistaa pinnat säännöllisesti, esimerkiksi desinfioimalla ne, tuulettamalla ja imuroimalla säännöllisesti.
KÄSIENPESU on edelleen yksi parhaista tavoista välttää stafylokokkien leviämistä tai tarttumista.
Lisäksi:
Onneksi monet stafylokokki-infektiot paranevat itsestään. Jos infektio on kuitenkin sitkeä tai vakavampi, se on hoidettava.
Pienet ihoinfektiot voidaan usein hoitaa poistamalla märkä erite ja puhdistamalla alue. Lääkäri voi tehdä tämän steriilillä neulalla tai muulla välineellä.
Joskus antibakteerinen voide voi riittää. Infektoitunut haava voidaan myös pestä päivittäin desinfioivalla klooriheksidiinisaippualla.
Jos infektio on laajempi tai syvempi, kuten keuhkokuume, luutulehdus tai verenmyrkytys, sitä hoidetaan antibiooteilla joko tabletteina tai suonensisäisesti sairaalassa. Lääkäri voi ottaa verikokeen tai näytteen tulehtuneelta alueelta selvittääkseen, minkä tyyppisille antibiooteille bakteeri on herkkä.
Hoitoa on tietysti mukautettava, jos bakteeri on resistentti tavanomaisille lääkkeille (kuten MRSA).
Kyllä, stafylokokit voivat tarttua hoidon aikana – etenkin alussa.
Tartuntariski pienenee, kun antibiootti on vaikuttanut muutaman päivän ja oireet lievittyvät. Lisäksi se voi olla pienempi, jos bakteerit ovat ”suljettuina” esimerkiksi paiseessa, joka ei ole puhjennut.
Tartuntariski on suurempi, jos stafylokokki-infektio johtuu resistentistä MRSA-bakteerista. Silloin voi joutua eristyksiin joko sairaalassa tai kotona, kunnes infektio on hoidettu.
Useimmat stafylokokki-infektiot paranevat itsestään, joten stafylokokit ovat vaarallisia vain harvoissa tapauksissa ja niillä, joilla immuunivaste on heikentynyt
Stafylokokkibakteereilla erityisesti kolme ominaisuutta voivat aiheuttaa ongelmia:
Stafylokokit ovat yksi yleisimmistä bakteeriperäisen ruokamyrkytyksen syistä. Toisin kuin haavoissa, sisäelimissä jne. esiintyvät infektiot, stafylokokkien aiheuttama ruokamyrkytys ei johdu bakteereista itsestään vaan bakteerien tuottamasta toksiineista.
Suolistomme ja immuunijärjestelmämme pystyvät nimittäin yleensä käsittelemään pieniä määriä stafylokokkeja sairastumatta.
Pidä kädet puhtaina, erityisesti jos sinulla on haavoja käsissä. Käytä tarvittaessa käsineitä. Jos sinulla on tulehtunut tai vuotava haava, älä valmista ruokaa (jos työskentelet elintarvikevalmistuksessa, et saa tällöin käsitellä ruokaa).
Älä jätä ruokaa lämpimään pitkäksi aikaa, sillä bakteerit lisääntyvät nopeasti lämpimässä ja voivat alkaa tuottaa toksiineja.
Säilytä ruoka alle 5 asteessa tai lämmitä se vähintään 75 asteeseen.
Käytä puhtaita keittiövälineitä ja leikkuulautoja. Käytä tuoreille ja valmistetulle ruualle eri välineitä.
Kyllä ja ei. Bakteerit voi tuhota kuumentamalla niitä yli 70 asteen lämpötilassa.
Mutta jos bakteerit ovat ehtineet muodostaa toksiineja eli myrkyllisiä aineita, näitä aineita ei voi tuhota kuumentamalla. Toksiineja muodostuu esimerkiksi, jos ruoka on seissyt liian kauan huoneenlämmössä.
OKSENTAMINEN JA MAHAKRAMPIT ovat voimakkaita mutta vaarattomia stafylokokkien aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä.
Jotkin Staphylococcus aureus -stafylokokit ovat resistenttejä (vastustuskykyisiä) antibiooteille, kuten metisilliinille, joka oli nimenomaan Staphylococcus aureus -bakteerin hoitoon kehitetty penisilliiniantibiootti.
Lyhenne MRSA tulee sanoista ”metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus”, ja sillä tarkoitetaan bakteerikantaa, jolle on kehittynyt vastustuskyky useille antibiooteille.
Viime aikoihin asti MRSA:n alkuperä on ollut melkoinen mysteeri. Uudemman tutkimuksen mukaan bakteeri on mahdollisesti kehittynyt siileissä eikä ole pelkästään seurausta antibioottien lisääntyneestä ja harkitsemattomasta käytöstä kotieläimillä, kuten sioilla ja lehmillä.
Suomessa S. aureus -bakteerikannoista noin 1–5 % on MRSA-kantoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa määrä on paljon suurempi, sillä siellä arviolta jopa 50 % infektioita aiheuttavista S. aureus -bakteerikannoista on MRSA-kantoja.
MRSA ei sinänsä ole vaarallisempi kuin muut S. Aureus -stafylokokit, ja se aiheuttaa samantyyppisiä infektioita. Koska bakteeri on kuitenkin niin vaikea hoitaa, infektio voi olla vakavampi ja pitkäkestoisempi.
Suomessa todettujen uusien MRSA-tartuntojen määrä on ollut viime vuosina noin 1 000–1 500 uutta tartuntaa vuodessa.
Vuonna 2022 tartuntoja oli 1 165.
MRSA tulehtuneessa haavassa.
MRSA-stafylokokit ovat, kuten sanottu, resistenttejä eli vastustuskykyisiä monille yleisille antibiooteille. Sen sijaan käytetään muita valmisteita, esimerkiksi fusidiinihappoa paikallisesti tai vankomysiiniä suonensisäisesti.
Toistuvien MRSA-infektioiden yhteydessä voidaan noudattaa samaa menettelyä kuin tässä artikkelissa on aiemmin kuvattu, eli koko perhe joutuu hoitoon bakteerin hävittämiseksi kodista.
Jos olet MRSA-kantaja ja joudut sairaalaan, sinut eristetään, jotta bakteeri ei leviä muihin potilaisiin.
ERISTYS voi estää stafylokokkien leviämisen sairaalassa.
ASIANTUNTIJA: Niels Høiby, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori immunologian ja mikrobiologian laitoksella Kööpenhaminan yliopistossa.