Kuume – immuunijärjestelmän vastaus taudinaiheuttajille
Kuume vie nopeasti mehut. Mutta mistä kuume oikeastaan johtuu ja milloin on syytä mennä lääkäriin? Lue lisää ruumiinlämmön säätelystä ja kuumeesta ja katso vastaukset 12 kysymykseen.
Kuume vie nopeasti mehut. Mutta mistä kuume oikeastaan johtuu ja milloin on syytä mennä lääkäriin? Lue lisää ruumiinlämmön säätelystä ja kuumeesta ja katso vastaukset 12 kysymykseen.
Uupumusta, heikotusta ja vuoroin hikoilua ja palelemista. Kuume on jokaiselle tuttu vaiva. Inhottava olo on onneksi merkki siitä, että elimistön immuunipuolustus toimii. Lämmönnousu on elimistön tapa taistella sairauksia vastaan.
Kerromme kuumeesta kaiken tarpeellisen, jotta tiedät, miten toimia, jos kuume nousee.
Keho reagoi sairastumiseen monin tavoin, ja kuumeen nousu on yksi näistä tavoista. Elimistön immuunipuolustus näet toimii parhaiten, kun kehon lämpötila on hiukan tavanomaista korkeampi.
Kun virukset tai bakteerit tunkeutuvat elimistöön, immuunipuolustus vapauttaa pyrogeeneiksi kutsuttuja kuumetta aiheuttavia aineita. Niitä virtaa aivojen hypotalamukseen, jonka moniin tehtäviin kuuluu kehon ruumiinlämmön säätely. Hypotalamus lähettää elimistölle käskyn kohottaa ruumiinlämpöä immuunipuolustuksen tehostamiseksi. Lihakset alkavat supistua, samoin ihon verisuonet, ja koko kehossa voi tuntua tarve kääriytyä kokoon – jotta lämpö pysyy sisällä. Kuume on siis merkki siitä, että elimistö valmistautuu taisteluun taudinaiheuttajia vastaan.
Lue myös: Mikä ihmeen jalkapohjan syylä?
Kuume sinänsä ei ole sairaus, vaan reaktio sairauteen. Kun ruumiinlämpö nousee, on todennäköistä, että elimistössä on jokin tulehdus. Ylähengitysteiden tulehdukset – flunssa ja kurkkutulehdus – ovat tavallisimmat kuumeen syyt, mutta missä tahansa elimistössä oleva tulehdus voi aiheuttaa kuumeen nousun. Sekä virus- että bakteeri-infektiot voivat nostaa kuumeen, eikä taudin aiheuttajaa voi itse tunnistaa. Bakteeritulehdus aiheuttaa kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kovemman kuumeen. Useimmat ruumiinlämpöä kohottavat sairaudet ovat harmittomia ja menevät ohi itsestään.
Kuumeen saa tarkimmin mitatuksi peräaukosta, vaikka tämä tieto ei useimpia ilahdutakaan. Peräaukosta saa kuitenkin parhaiten kehon sisäisen lämpötilan. Korvamittaria käytettäessä kehon ulkoinen lämpötila voi vaikuttaa tulokseen, ja siksi on syytä lisätä noin 0,5 astetta näytön osoittamaan lukemaan.
Nämä kolme vinkkiä voivat auttaa sillä aikaa, kun elimistö taistelee kutsumattomia vieraita vastaan mm. kuumeen avulla.
Valitettavasti elimistö ei voi mitenkään ilmoittaa, johtuuko kuume koronaviruksesta vai jostain muusta. Koronan oireisiin kuuluvat esimerkiksi kuiva yskä, kuume ja kurkkukipu, mutta nämä ovat monen muunkin sairauden oireita. Tästä syystä on mahdotonta itse arvioida, johtuvatko oireet (ja kuume) koronasta vai jostain muusta.
Kuumetta alentavaa lääkettä voi aivan hyvin ottaa, jos olo on kovin epämukava. Lääkkeet laskevat kuumetta noin 0,5–1 astetta. Kuume toki auttaa immuunipuolustusta kamppailussa sairautta vastaan, mutta kuumetta alentavan lääkkeen ottaminen ei kuitenkaan estä paranemista. Jos päätät ottaa lääkettä, tee se säännöllisesti – varsinkin alussa – jotta kehon lämpötila ei heilahtele ylös ja alas, sillä silloin olo voi muuttua todella kurjaksi.
Pienillä lapsilla voi olla korkea kuume, ja silti he voivat olla virkeitä ja toimeliaita, vaikka aikuinen olisi samassa tilanteessa umpiväsynyt. Lapset eivät nimittäin välttämättä aina ole kovin sairaita. Heidän immuunipuolustuksensa on kypsymätön, joten kuume nousee herkemmin kuin aikuisilla.
Kuume on vain harvoin vaarallista, joten yleensä ei ole mitään syytä huoleen. Elimistö pyrkii hallitsemaan kuumetta niin, ettei lämpö kohoa liian korkeaksi. Vasta kun kuumemittari näyttää enemmän kuin 41 astetta, tila alkaa olla vaarallinen.
Tärkeämpää on arvioida ensisijaisesti omia tuntemuksia eikä pelkästään tuijottaa kuumemittarin lukemia. Joskus voi hyvin jaksaa jopa lukea, vaikka kuume olisi korkeakin, ja toisinaan olo voi tuntua täydellisen surkealta vaikkei kuumetta olisi juuri lainkaan.
Kyllä voi. Kuten koronaviruksen iskiessä, myöskään esimerkiksi influenssaan sairastuessa potilas ei välttämättä saa kaikkia oireita, jotka sairauteen tyypillisesti kuuluvat. On kuitenkin harvinaista, ettei keuhkokuumeeseen liittyisi kuumetta – paitsi iäkkäillä henkilöillä. Iän myötä elimistön kyky taistella viruksia ja bakteereja vastaan heikkenee, mikä saattaa ilmetä mm. siten, ettei kuume enää herkästi nouse. Immuunipuolustus on siihen yksinkertaisesti liian heikko. Jos siis kuume iskee ja vaikka olo muuten olisi kurja, ainakin on lohtuna, että immuunipuolustus toimii.
Kun aivot lähettävät käskyn nostaa ruumiinlämpöä, elimistössä käynnistyy joukko toimintoja, jotka aiheuttavat palelemisen tunnetta. Tämä johtuu siitä, että lihakset supistuvat ja verenvirtaus hiussuoniin vähenee. Luonnon erinomainen mekanismi takaa, että kehon lämpö pysyy siellä, missä sitä tarvitaan, eikä se kulkeudu suotta ääreisosiin asti.
Kun ruumiinlämpö taas laskee, alkaa hikoileminen, koska nyt kehon on päästävä eroon liiasta lämmöstä normaalin lämpötilan palauttamiseksi.
Lue myös: Hikoiletko runsaasti? Lue lääkärin neuvot hikoiluongelmiin
Tärkeintä on pohtia, miltä vointi tuntuu. Jos vointi on hyvä eikä kuume ole kestänyt kolmea päivää pitempään, ei yleensä ole mitään syytä mennä lääkäriin.
Alla tarkemmat ohjeet siitä, miten toimia, kun kuume nousee. Muistathan, että kuume voi olla myös koronaviruksen oire, joten nykytilanteessa on ehkä tarpeen hakeutua testiin saman tien – tarkista kuitenkin paikallisen terveydenhuollon ohjeet verkosta.
Lähde: yleislääkäri C. Arildsen
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 1/2021.