Mistä päänsärky johtuu?

Päänsärky on varsin yleinen mutta myös ärsyttävä vaiva. Pääsääntöisesti kipu on sinänsä harmitonta, mutta joissain tilanteissa päänsärkyyn on syytä reagoida välittömästi.

Päänsärystä kärsivä nainen pitelee ohimoitaan.

PÄÄNSÄRKY on piinallinen mutta onneksi usein kuitenkin vaaraton vaiva.

© iStock

Useimmat kokevat päänsärkyä ainakin joskus. Useimmiten se on kuitenkin lievä ja myös ohimenevä vaiva, joka voi johtua tyypillisesti esimerkiksi liian vähäisistä unista ja veden juomisesta tai vaikkapa liiallisesta alkoholista.

Päänsärky voi kuitenkin olla paljon muutakin kuin ohimenevä harmi, ja pahimmassa tapauksessa kipu voi olla kroonista ja vaikuttaa jopa toimintakykyyn.

Päänsärkyä pidetään yleensä kroonisena silloin, kun sitä esiintyy useimpina päivinä kuukauden aikana. Migreeni katsotaan krooniseksi silloin, kun päänsärkyä esiintyy kolmen kuukauden aikana vähintään joka toinen päivä ja särky on migreenityyppistä ainakin kahdeksana päivänä.

Sekä tilapäiseen että krooniseen päänsärkyyn on hoitokeinoja. Kipujen lievittämisessä on olennaista selvittää aluksi se, minkä tyyppisestä päänsärystä on kysymys.

1 Mistä päänsärky johtuu?


Päänsärky voi johtua monesta tekijästä. WHO:n kaikkien sairauksien luokitusjärjestelmässä on yli 300 erilaista päänsärkydiagnoosia.

Yksi syy diagnoosien määrään piilee siinä, että päänsärky on tila, joka voi olla sekä sairaus itsessään että jonkin toisen sairauden tai ulkoisen tekijän aiheuttama oire.

Päänsärky luokitellaan kahteen kategoriaan:

  • Primaarinen päänsärky
    Primaarinen eli ensisijainen päänsärky on itsessään sairaus, ei jonkin muun sairauden oire.

  • Sekundaarinen päänsärky
    Sekundaarinen eli toissijainen päänsärky on seurausta jostain toisesta sairaudesta tai tilasta – aiheuttajana voi olla esimerkiksi päähän kohdistunut isku tai nestehukka.

Lue myös: Listeria – näin voit välttää tartuntaa

Päänsärystä kärsivä nainen pitelee särkylääkettä sormissaan.

SÄRKYLÄÄKKEET voi olla sekä päänsäryn lievittäjiä että aiheuttajia.

© iStock

2 Päänsäryn neljä tyyppiä


Päänsäryt voidaan luokitella ensi- ja toissijaisten lisäksi myös tarkemmin neljään päätyyppiin, joista kolme on primaarista päänsärkyä ja yksi sekundaarista päänsärkyä.

Katso, tunnistatko päänsärkysi tästä – aloitamme kolmesta ensisijaisesta: jännityspäänsärky, sarjoittainen päänsärky ja migreeni.

Jännityspäänsärky

Mitä jännityspäänsärky on?
Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Jännityspäänsärky johtuu tyypillisesti esimerkiksi stressistä, huonosta työergonomiasta tai niska- ja hartiaseudun lihasjännityksistä. Myös liika kuormitus treenissä ja unenpuute voivat laukaista jännityspäänsäryn.

Särkyä voi esiintyä vain ajoittain, mutta se voi olla myös kroonista. Särky pahenee tyypillisesti iltaa kohden.

Missä särky tuntuu?
Jännityspäänsärky tuntuu yleensä takaraivolla tai ohimoilla tai molemmissa. Kipua kuvataan usein puristavaksi – kuin vanne kiristäisi päätä.

Miten särkyä voi lievittää?
Niin henkinen kuin fyysinenkin rentoutuminen, taukojen pitäminen istumatyössä, työasennon vaihtelu ja venyttely sekä liikunta, etenkin ulkoilu, auttavat lievittämään särkyä. Lihasjännityksiin voi saada apua myös fysioterapeutilta.

Ankaraa särkyä voi lievittää särkylääkkeillä, kun parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Särkylääkkeitä kannattaa kuitenkin käyttää vain lyhytaikaisesti.

Sarjoittainen päänsärky

Mitä sarjoittainen päänsärky on?
Sarjoittainen päänsärky on primaarinen päänsäryn muoton, joka tunnetaan myös Hortonin neuralgiana tai Hortonin syndroomana. Kyseessä on varsin vakava ja kivulias päänsäryn muoto, johon liittyy myös särkevän puolen silmän vetistystä ja turvotusta ja sieraimen tukkoisuutta ja vuotamista. Kohtaukset kestävät 15 minuutista jopa kolmeen tuntiin, ja niitä voi esiintyä jopa neljä päivässä 4–12 viikon ajan. Vaivaa voidaan kuvata myös termillä klusteripäänsärky.

Missä särky tuntuu?
Päänsärky aiheuttaa voimakasta kipua toisella puolella päätä ja silmän ympärillä. Kohtauksissa kipu tuntuu usein aina samassa kohdassa.

Miten särkyä voi lievittää?
Tavalliset särkylääkkeet eivät useinkaan auta sarjoittaiseen päänsärkyyn. Moni on saanut hyötyä happimaskihoidosta, ja akuutteihin kohtauksiin voi ottaa migreenilääkkeitä. Myös korkean verenpaineen ja sydämen rytmihäiriöiden lääkitys on osoittautunut tehokkaaksi sekä kohtausten ehkäisyssä että lievittämisessä.

Migreeni

Mitä migreeni on?
Migreeni muistuttaa sarjoittaista päänsärkyä, sillä myös siinä kipu tuntuu yleensä toisella puolella päätä. Migreenikohtaus kestää kuitenkin pidempään, usein neljästä 72 tuntiin. Siihen liittyy myös tyypillisesti pahoinvointia, valo- ja hajuherkkyyttä ja yleistä huonovointisuutta.

Joillain ilmenee auraoireita ennen päänsäryn ilmaantumista. Nämä ovat ohimeneviä neurologisia oireita, jotka ilmenevät epäselvänä puheena, näköhäiriöinä ja vähäisinä halvauksina. Aura tulee yleensä eräänlaisena varoituksena 30 minuuttia ennen päänsäryn alkamista.

Naisilla migreeniä voi esiintyä kuukautisten yhteydessä, jolloin puhutaan kuukautismigreenistä.

Missä särky tuntuu?
Migreenipäänsärky tuntuu yleensä yhdellä puolella päätä, mutta se voi vaihdella puolta. Joskus kipu on myös molemminpuolista. Migreeni koetaan sykkivänä kipuna.

Miten särkyä voi lievittää?
Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet voivat lievittää kipua jonkin verran. Monet migreenistä kärsivät tarvitsevat kuitenkin varsinaisia migreenilääkkeitä kivun lievittämiseksi. Niitä on saatavana reseptillä tabletteina, nenäsumutteina ja pistoksina.

Jos migreeniä esiintyy usein, lääkäri voi määrätä siihen estolääkityksen. Kohtausten estämiseen voidaan käyttää epilepsian, masennuksen ja verenpainetaudin hoidossa käytettäviä lääkkeitä.

Sekundaarinen päänsärky

Mitä sekundaarinen päänsärky on?
Sekundaarinen päänsärky on päänsärkyä, jota esiintyy oireena jonkin muun sairauden – esimerkiksi poskiontelotulehduksen, hammassairauksien tai infektioiden – yhteydessä. Sekundaarinen päänsärky voi johtua myös ulkoisesta tekijästä, kuten päähän kohdistuneesta iskusta.

Missä särky tuntuu?
Kipu sijaitsee eri paikoissa sen aiheuttajasta riippuen. Sinuiitti sattuu silmien taakse, kun taas aivohalvauksen aiheuttama päänsärky muistuttaa migreeniä, jossa kipu kohdistuu pään toiselle puolelle ja johon liittyy pahoinvointia ja valoherkkyyttä.

Miten särkyä voi lievittää?
Kun sekundaarinen päänsärky on oire jostain muusta sairaudesta, hoito on kohdennettava kyseiseen sairauteen.

Jos päänsärky johtuu lääkkeiden tai alkoholin liikakäytöstä, ratkaisu on luonnollisesti vähentää niiden käyttöä.

Iskun aiheuttamien posttraumaattisten päänsärkyjen kohdalla vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä kipu voi kestää viikkoja tai kuukausia – pahimmassa tapauksessa siitä jää krooninen vaiva. Migreeniin ja jännityspäänsärkyyn saatavilla olevista hoidoista voi kuitenkin löytyä helpotusta.

Alla on lueteltu joitakin päänsärkyä aiheuttavia sairauksia.

3 Mitkä tekijät aiheuttavat päänsärkyä


Sekundaarinen päänsärky voi johtua monenlaisista sairauksista tai ulkoisista tekijöistä.

Päähän kohdistunut isku
Kipu voi muistuttaa jännityspäänsärkyä tai migreeniä, ja se ilmenee yleensä muutaman päivän kuluessa pään lyömisestä.

Lääkkeiden käyttö
Päänsärky voi olla oire lääkkeiden liikakäytöstä. Esimerkiksi särkylääkkeiden runsas käyttö voi alkaa aiheuttaa itsessään päänsärkyä.

Kohonnut verenpaine
Kohonnut verenpaine ei useinkaan oireile mitenkään. Akuutti verenpaineen nousu voi kuitenkin aiheuttaa voimakasta, pistävää päänsärkyä.

Poskiontelotulehdus
Paineen tunne onteloissa, nenän vuotaminen ja toispuolinen pääkipu voivat olla poskiontelotulehduksen oireita.

Aivokasvain
Päänsärky ei yleensä ole yksi aivokasvaimen ensimmäisistä oireista. Myöhemmin siitä tulee kuitenkin merkittävä oire reilusti yli puolella sairastuneista. Muita oireita voivat olla oksentelu, pahoinvointi ja huimaus.

Ohimovaltimotulehdus
Tämä on harvinainen sairaus, joka esiintyy tyypillisesti iäkkäillä ihmisillä. Sen tyypillisiä oireita ovat kipu ja arkuus ohimossa ja päänahassa.

Silmänpainetauti
Kohonnut silmänpaine voi vaurioittaa silmän rakenteita. Silmänpainetauti eli glaukooma on harvinainen sairaus, joka voi aiheuttaa silmien punoitusta ja kipua, näön heikentymistä, pahoinvointia ja myös päänsärkyä.

Aivokalvontulehdus
Aivokalvontulehduksen yhteydessä esiintyy tyypillisesti vähintään yksi seuraavista oireista: päänsärky, niskan jäykkyys ja kuume. Tauti voi puhjeta muutamassa tunnissa ja edetä nopeasti.

Aivoverenvuoto
Oireet ilmenevät usein varoittamatta, ja ne riippuvat verenvuodon sijainnista. Voimakkaiden päänsärkyjen lisäksi voi esiintyä halvaantumista, puhehäiriöitä tai tajunnan häiriöitä.

Lääkäri tutkii aivojen magneettikuvia.

PÄÄNSÄRKY voi olla merkki neurologisesta sairaudesta.

© iStock

4 Milloin päänsäryn vuoksi on syytä mennä lääkäriin?


Useimmissa tapauksissa päänsärky on ärsyttävä mutta harmiton ja tilapäinen vaiva. On kuitenkin olemassa joitakin tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata siihen, että päänsärky johtuu jostain hoitoa vaativasta sairaudesta. Seuraavassa kerrotaan, miten särkyyn kannattaa reagoida.

Nainen on päänsäryn vuoksi lääkärin vastaanotolla.

HAKEUDU HOITOON NOPEASTI jos päänsärkyyn liittyy niska jäykkyttä tai näköhäiriöitä.

© iStock

5 Miten päänsärkyä voidaan hoitaa?


Päänsärkyyn on onneksi olemassa useita kivunlievitys- ja ennaltaehkäisymenetelmiä.

Itsehoitolääkkeet

Lievään tai keskivaikeaan päänsärkyyn tehoavat ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet. Niitä ei kuitenkaan kannata käyttää useammin kuin kahtena päivänä viikossa.

Muut lääkkeet

Lääkäri voi määrätä toistuvaan päänsärkyyn vahvempia kipulääkkeitä tai migreenilääkkeitä. Myös masennuslääkkeistä on saatu apua päänsäryn hoidossa ja ehkäisyssä.

Verenpainelääkkeet ja epilepsialääkkeet ovat myös tehokkaita krooniseen kipuun.

Muut hoitomuodot

Etenkin migreeniin ja jännityspäänsärkyyn voidaan saada apua akupunktioista. Myös kraniosakraaliterapiaa käytetään niskan ja pään jännityksen purkamiseen hellävaraisen, lempeän paineen avulla.

Akupunktiota ja kraniosakraalihoitoa voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisyyn että akuutin kivun lievitykseen.

Uutta tutkimusta

Parhaillaan tutkitaan useita lupaavia hoitomuotoja erityisesti migreenin ja traumaperäisen päänsäryn hoitoon. On muun muassa havaittu, että botox voi vaikuttaa aistihermoihin niin, että kipusignaalit eivät pääse aivoihin, jolloin päänsärky poistuu.

Neurostimulaatio, jossa aivoihin istutetuilla elektrodeilla vaikutetaan hermoihin, vaikuttaa myös olevan hyvä hoito kroonisiin päänsärkyihin.

6 Mitä lääkäri kysyy vastaanotolla?


Päänsäryn syytä selvitettäessä keskustelu lääkärin kanssa on ratkaisevan tärkeää, sillä säryn tutkimiseen ei ole olemassa esimerkiksi mitään tiettyjä verikokeita. Jos kuvaat päänsäryn tarkasti, lääkäri voi tehdä oikean diagnoosin.

Ennen vastaanotolle tulemista kannattaa pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon kirjataan täsmällisesti särkykohtaukset ja niiden aikana esiintyneet oireet ja tuntemukset.

Lääkäri kysyy tyypillisesti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.

Missä särky tuntuu?
Eri tyyppiset päänsäryt tuntuvat eri puolilla päätä, ja sijainnin määrittäminen antaa osviittaa säryn syystä.

uvituskuvat eri päänsärkyjen sijainnista

MIHIN SATTUU? Päänsäryn sijainti antaa osviittaa sen aiheuttajasta.

© iStock

Kuinka usein särkyä esiintyy?
Tällä pyritään selvittämään sitä, onko päänsärkysi krooninen vai tilapäinen vaiva.

Kuinka kauan päänsärky kestää?
Kunkin päänsärkykohtauksen kesto kertoo siitä, minkä tyyppinen päänsärky on kyseessä ja minkä tyyppiset säryt voidaan sulkea pois.

Miltä kipu tuntuu?
Jotkin päänsärkytyypit tuntuvat puristavalta, jotkin taas jyskyttävältä kivulta, toisissa kipu on sykkivää.

Onko sinulla muita oireita?
Lääkärille on tärkeä kertoa, jos päänsäryn ohella esiintyy esimerkiksi pahoinvointia, valoherkkyyttä, nuhaa tai näköhäiriöitä.

Lue myös: Mistä huimaus johtuu?

7 Seitsemän vinkkiä jännityspäänsäryn ehkäisyyn