Mistä päänsärky johtuu?
Päänsärky on varsin yleinen mutta myös ärsyttävä vaiva. Pääsääntöisesti kipu on sinänsä harmitonta, mutta joissain tilanteissa päänsärkyyn on syytä reagoida välittömästi.
Päänsärky on varsin yleinen mutta myös ärsyttävä vaiva. Pääsääntöisesti kipu on sinänsä harmitonta, mutta joissain tilanteissa päänsärkyyn on syytä reagoida välittömästi.
Useimmat kokevat päänsärkyä ainakin joskus. Useimmiten se on kuitenkin lievä ja myös ohimenevä vaiva, joka voi johtua tyypillisesti esimerkiksi liian vähäisistä unista ja veden juomisesta tai vaikkapa liiallisesta alkoholista.
Päänsärky voi kuitenkin olla paljon muutakin kuin ohimenevä harmi, ja pahimmassa tapauksessa kipu voi olla kroonista ja vaikuttaa jopa toimintakykyyn.
Päänsärkyä pidetään yleensä kroonisena silloin, kun sitä esiintyy useimpina päivinä kuukauden aikana. Migreeni katsotaan krooniseksi silloin, kun päänsärkyä esiintyy kolmen kuukauden aikana vähintään joka toinen päivä ja särky on migreenityyppistä ainakin kahdeksana päivänä.
Sekä tilapäiseen että krooniseen päänsärkyyn on hoitokeinoja. Kipujen lievittämisessä on olennaista selvittää aluksi se, minkä tyyppisestä päänsärystä on kysymys.
Päänsärky voi johtua monesta tekijästä. WHO:n kaikkien sairauksien luokitusjärjestelmässä on yli 300 erilaista päänsärkydiagnoosia.
Yksi syy diagnoosien määrään piilee siinä, että päänsärky on tila, joka voi olla sekä sairaus itsessään että jonkin toisen sairauden tai ulkoisen tekijän aiheuttama oire.
Päänsärky luokitellaan kahteen kategoriaan:
Primaarinen päänsärky
Primaarinen eli ensisijainen päänsärky on itsessään sairaus, ei jonkin muun sairauden oire.
Sekundaarinen päänsärky
Sekundaarinen eli toissijainen päänsärky on seurausta jostain toisesta sairaudesta tai tilasta – aiheuttajana voi olla esimerkiksi päähän kohdistunut isku tai nestehukka.
Lue myös: Listeria – näin voit välttää tartuntaa
Päänsäryt voidaan luokitella ensi- ja toissijaisten lisäksi myös tarkemmin neljään päätyyppiin, joista kolme on primaarista päänsärkyä ja yksi sekundaarista päänsärkyä.
Katso, tunnistatko päänsärkysi tästä – aloitamme kolmesta ensisijaisesta: jännityspäänsärky, sarjoittainen päänsärky ja migreeni.
Sekundaarinen päänsärky voi johtua monenlaisista sairauksista tai ulkoisista tekijöistä.
Päähän kohdistunut isku
Kipu voi muistuttaa jännityspäänsärkyä tai migreeniä, ja se ilmenee yleensä muutaman päivän kuluessa pään lyömisestä.
Lääkkeiden käyttö
Päänsärky voi olla oire lääkkeiden liikakäytöstä. Esimerkiksi särkylääkkeiden runsas käyttö voi alkaa aiheuttaa itsessään päänsärkyä.
Kohonnut verenpaine
Kohonnut verenpaine ei useinkaan oireile mitenkään. Akuutti verenpaineen nousu voi kuitenkin aiheuttaa voimakasta, pistävää päänsärkyä.
Poskiontelotulehdus
Paineen tunne onteloissa, nenän vuotaminen ja toispuolinen pääkipu voivat olla poskiontelotulehduksen oireita.
Aivokasvain
Päänsärky ei yleensä ole yksi aivokasvaimen ensimmäisistä oireista. Myöhemmin siitä tulee kuitenkin merkittävä oire reilusti yli puolella sairastuneista. Muita oireita voivat olla oksentelu, pahoinvointi ja huimaus.
Ohimovaltimotulehdus
Tämä on harvinainen sairaus, joka esiintyy tyypillisesti iäkkäillä ihmisillä. Sen tyypillisiä oireita ovat kipu ja arkuus ohimossa ja päänahassa.
Silmänpainetauti
Kohonnut silmänpaine voi vaurioittaa silmän rakenteita. Silmänpainetauti eli glaukooma on harvinainen sairaus, joka voi aiheuttaa silmien punoitusta ja kipua, näön heikentymistä, pahoinvointia ja myös päänsärkyä.
Aivokalvontulehdus
Aivokalvontulehduksen yhteydessä esiintyy tyypillisesti vähintään yksi seuraavista oireista: päänsärky, niskan jäykkyys ja kuume. Tauti voi puhjeta muutamassa tunnissa ja edetä nopeasti.
Aivoverenvuoto
Oireet ilmenevät usein varoittamatta, ja ne riippuvat verenvuodon sijainnista. Voimakkaiden päänsärkyjen lisäksi voi esiintyä halvaantumista, puhehäiriöitä tai tajunnan häiriöitä.
Useimmissa tapauksissa päänsärky on ärsyttävä mutta harmiton ja tilapäinen vaiva. On kuitenkin olemassa joitakin tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata siihen, että päänsärky johtuu jostain hoitoa vaativasta sairaudesta. Seuraavassa kerrotaan, miten särkyyn kannattaa reagoida.
Päänsärkyyn on onneksi olemassa useita kivunlievitys- ja ennaltaehkäisymenetelmiä.
Päänsäryn syytä selvitettäessä keskustelu lääkärin kanssa on ratkaisevan tärkeää, sillä säryn tutkimiseen ei ole olemassa esimerkiksi mitään tiettyjä verikokeita. Jos kuvaat päänsäryn tarkasti, lääkäri voi tehdä oikean diagnoosin.
Ennen vastaanotolle tulemista kannattaa pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon kirjataan täsmällisesti särkykohtaukset ja niiden aikana esiintyneet oireet ja tuntemukset.
Lääkäri kysyy tyypillisesti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.
Missä särky tuntuu?
Eri tyyppiset päänsäryt tuntuvat eri puolilla päätä, ja sijainnin määrittäminen antaa osviittaa säryn syystä.
Kuinka usein särkyä esiintyy?
Tällä pyritään selvittämään sitä, onko päänsärkysi krooninen vai tilapäinen vaiva.
Kuinka kauan päänsärky kestää?
Kunkin päänsärkykohtauksen kesto kertoo siitä, minkä tyyppinen päänsärky on kyseessä ja minkä tyyppiset säryt voidaan sulkea pois.
Miltä kipu tuntuu?
Jotkin päänsärkytyypit tuntuvat puristavalta, jotkin taas jyskyttävältä kivulta, toisissa kipu on sykkivää.
Onko sinulla muita oireita?
Lääkärille on tärkeä kertoa, jos päänsäryn ohella esiintyy esimerkiksi pahoinvointia, valoherkkyyttä, nuhaa tai näköhäiriöitä.