Aivotärähdys on hyvin lievä, ohimenevä aivovamma, jonka yleisimpiä syitä ovat liikenneonnettomuudet ja kaatumis- tai putoamistapaturmat. Kerromme, mitä voit tehdä, jos aivotärähdys osuu omalle kohdallesi.
AIVOTÄRÄHDYS Tiedätkö, mitä pitää tehdä, jos epäilee aivotärähdystä? Kerromme, miten toipilaan kannattaa toimia.
Aivotärähdys on hyvin lievä aivovamma, jonka kokevat vuosittain tuhannet suomalaiset. Aivotärähdys aiheutuu yleensä päähän kohdistuneesta iskusta. Kerromme, miltä aivotärähdys tuntuu ja miten sitä hoidetaan. Lue myös, mitä EI pidä tehdä, jos on saanut aivotärähdyksen.
Aivotärähdys on pään alueen vamma, jossa aivojen hermosolut venyvät äkillisen liikkeen vaikutuksesta äärimmilleen. Se taas vahingoittaa jossakin määrin aivojen toimintakykyä.
Aivotärähdys voi aiheutua yhdestä kovasta päähän osuneesta iskusta tai useista pienemmistä iskuista, joita tapahtuu esimerkiksi jääkiekossa tai nyrkkeilyssä.
Fyysinen aktiivisuus lisää aivotärähdysriskiä. Tietyissä urheilulajeissa, joissa liikkuja on alttiina esimerkiksi putoamiselle tai iskuille, riski on muita lajeja suurempi. Aivotärähdys voi aiheutua myös muusta onnettomuudesta.
Erityisesti neljä tekijää kasvattaa aivotärähdysriskiä urheilussa: kova vauhti, korkea pudotus, törmäys ja kova alusta.
Naiset ovat miehiä alttiimpia aivotärähdykselle, koska naisten niskalihakset ovat miehiä heikommat.
Aivotärähdys on salakavala vamma. Vaikka päähän kohdistunut isku ei aiheuttaisikaan murtumaa kalloon, iskun aikaansaama nopea liike venyttää ja puristaa aivoja. Tällöin hermosolut venyvät äärimmilleen, ja niiden solukalvot vaurioituvat, mikä aiheuttaa aivosolujen toiminnan lamaantumisen.
Tärähdyksen jälkeen aivojen energia menee aivojen tasapainon palauttamiseen. Toipumisaikana kannattaa siis välttää liiallista aivojen kuormittamista. Vältä siis kirkkaita valoja, näyttöruutuja, lukemista ja rasittavaa liikuntaa, sillä aivojen kuormitus hidastaa aivojen tasapainon palautumista.
Tarvittavan levon pituus vaihtelee riippuen siitä, miten kova aivotärähdys on ollut, ja toipumisaika riippuu erityisesti oireiden voimakkuudesta. Lue täältä, mitä pitää tehdä, kun aivotärähdys on sattunut.
Jos sinusta ei tunnu siltä, että oireesi ovat vakavat ja pystyt hyvin tekemään töitä, katselemaan näyttöruutuja ja harrastamaan liikuntaa, voit tietysti elää kohtuullisen normaalisti, mutta niin kauan kuin huomaat itselläsi oireita, kannattaa aivojen kuormitusta keventää.
Aivotärähdys voi aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, väsymystä ja lievää, ohimenevää sekavuutta.
Aivotärähdysoireet ovat niin yleisiä, että aina niitä ei osata heti yhdistää aivotärähdykseen. Moni uskoo, että aivotärähdys edellyttää tajuttomuutta, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa. Monilla oireet saattavat tulla vasta päivien kuluttua varsinaisesta tärähdyksestä.
On tärkeää selvittää, onko henkilö menettänyt tajuntansa, ja onko muistikatkos yli 10 minuuttia. Jos oireet ovat voimakkaita tai yleisvointi huono, on syytä hakeutua heti lääkäriin. Oireet, kuten väsymys, keskittymisvaikeudet, uniongelmat, huimaus, muutokset näkökentässä tai ärtyisyys, saattavat jatkua viikkoja tai kuukausia.
Toipuminen kestää sitä pidempään, mitä vanhempi ihminen on kyseessä. 10-20 prosentilla ihmisistä aivotärähdyksestä toipuminen kestää kuukausia tai jopa vuosia.
AIVOTÄRÄHDYS AIHEUTTAA OIREITA joista tyypillisimpiä ovat päänsärky, huimaus, väsymys, pahoinvointi ja keskittymisvaikeudeut. Oireet voivat olla lieviä tai voimakkaampia, joten siksi myös hoito vaihtelee.
Tarkastele hetki omaa vointiasi. Jos sinulla on tasapaino-ongelmia tai olet ollut tajuttomana ja muistikatko on yli 10 minuuttia, mene lääkäriin. Muussa tapauksessa mene kotiin lepäämään.
Vältä fyysistä ja henkistä rasitusta. Jonkun on hyvä tarkistaa noin kerran tunnissa, että tiedät oman nimesi, ajan ja paikan. Potilaan vointi on hyvä tarkistaa myös pari kertaa yöllä. Mene lääkäriin, jos oireet pahenevat.
Vältä edelleen fyysistä ja henkistä rasitusta. Ei siis töitä, tietokonepelejä tai kirjoittamista. Myöskään lukeminen, tv:n katselu tai netin käyttö eivät tee hyvää aivoille. Liialinen rasitus voi pidentää toipumisaikaa.
Kun oireet ovat poissa ja pystyt keskittymään ilman päänsärkyä, voit palata hiljalleen normaaliin arkeen. Ota silti rauhallisesti ja lopeta heti se, mitä olit tekemässä, jos päänsärky palaa.
Suurimmalla osalla aivotärähdysoireet ovat pahimmillaan ensimmäisten 7-10 päivän ajan. Samoin suurimmalla osalla oireet katoavat kuukauden kuluessa.
Joissain tapauksissa aivotärähdysoireet voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia. Nämä ovat usein tapauksia, joissa oireita ei ole alussa huomioitu ja aivotärähdystä on siksi hoidettu väärin.
Ajoasento on hallittu: Kuntopyörän selässä ei tarvitse pelätä kurveissa kaatumista, ja ajoasento pysyy vakaana ja hallittuna, jolloin pää pysyy myös paikallaan.
Vastusta on helppo säätää: Aivotärähdyspotilaan on tärkeää välttää liian rasittavaa liikuntaa. Kuntopyörän selässä vastuksen säätäminen sopivan kevyeksi on helppoa.
Treenaa näin: Aloita hyvin rauhalliseen tahtiin ja lisää vauhtia, kun aivotärähdysoireet tuntuvat helpottavan.
PUOLEN TUNNIN RAUHALLINEN KUNTOPYÖRÄILY KULUTTAA NOIN 125 KCAL. Energiankulutus on yhtä suuri kuin 10 minuutin reippaalla juoksulenkillä. Tämä on hyvä lukema aivotärähdyspotilaalle.
Ei pidä paikkaansa, ettei aivotärähdyspotilas saisi nukkua. Aivot kaipaavat tärähdyksen satuttua lepoa, joten useimmilla unen ja rentoutumisen tarve on suurempi sen jälkeen, kun aivotärähdys on sattunut.
Silti kannattaa varmistaa, että joku aikuinen voi tarkkailla sinua aivotärähdyksen saatuasi ensimmäisen vuorokauden ajan ja varmistaa noin tunnin välein, että tiedät oman nimesi, ajan ja paikan. Myös yöllä potilas on hyvä herättää pari kertaa. Jos havaitset tai joku muu havaitsee sekavuutta, hakeudu lääkäriin.
Aivotärähdys voi vaikuttaa uneen. Toisia saattaa nukuttaa paljon enemmän kuin aiemmin, kun taas toisilla on vaikeuksia nukahtaa tai uni on hyvin levotonta. Uni on kuitenkin tärkeää aivojen toipumisen kannalta, joten aivotärähdyspotilaan olisi hyvä saada riittävästi unta.
Aivotärähdystä seuraavina päivinä ja viikkoina on hyvä juoda alkoholia hyvin maltillisesti, jos lainkaan.
Aivot työskentelevät jo täydellä teholla vamman korjaamiseksi, joten niitä on turha kuormittaa enää alkoholilla. Monet kokevat, että aivotärähdyksen jälkeen alkoholi vaikuttaa voimakkaammin tai eri tavalla kuin aiemmin.
Aivot eivät myöskään hyödy alkoholista mitenkään paranemisprosessin aikana, joten siksi suositellaan, että alkoholia ei nautita lainkaan aivotärähdyksen jälkeen.
Lääkäri tarkistaa niskan kunnon ja varmistaa, ettei potilaalla ole välitöntä hoitoa vaativaa vammaa, kuten kallonmurtumaa tai kallonsisäistä verenvuotoa. Lääkäri voi myös arvioida, kuinka vakava aivotärähdys on ja kuinka pitkä toipumisaika on odotettavissa.
Lääkärit harvoin määräävät kipulääkettä heti aivotärähdystä seuraavina päivinä, koska se saattaa peittää todelliset oireet. Noin prosentissa tapauksista joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon.
Lähde: Aivovammoihin erikoistunut keskus Tanskassa
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 18/2017.