Mistä huimaus johtuu?
Huimauksesta kärsivästä voi tuntua kuin olisi kovassa merenkäynnissä vaikka vain seisoo keskellä kotinsa lattiaa. Tarkastelemme tässä artikkelissa, mistä huimaus voi johtua ja miten sitä voi yrittää ehkäistä.
Huimauksesta kärsivästä voi tuntua kuin olisi kovassa merenkäynnissä vaikka vain seisoo keskellä kotinsa lattiaa. Tarkastelemme tässä artikkelissa, mistä huimaus voi johtua ja miten sitä voi yrittää ehkäistä.
Huimaus voi iskeä aivan yllättäen, kun liikuttaa päätä, kääntää kylkeä sängyssä tai jopa vain makaa aivan paikoillaan.
Huimaus tuntuu inhottavalta, mutta siihen voi liittyä myös pelkoa, kun yhtäkkiä ei pystykään hallitsemaan itseään ja ympäristöään. Pelkoa voi vielä lisätä se, jos ei tiedä, mistä huimaus johtuu.
Useimmissa tapauksissa huimaus johtuu melko harmittomista asioista, kuten flunssasta, jossa tulehdus vaikuttaa myös tasapainohermoon, tai korvakäytävässä liikkuvasta sakasta.
Huimaus voi kuitenkin olla myös oire vakavasta sairaudesta. Artikkelissa kerrommekin myös, milloin voi rauhassa odottaa kotona, että huimauskohtaus menee ohi, ja milloin on syytä hakeutua hoitoon, joskus jopa kiireellisesti.
Lyhyesti sanottuna huimaus eli vertigo on harha-aistimus liikkeestä, siis tunne siitä, että joko itse tai ympäristö liikkuu, vaikka kaikki pysyy todellisuudessa paikallaan. Huimauksessa saattaa tuntua kuin lattia kallistuisi, jolloin puhutaan kaatavasta huimauksesta, tai kuin koko maailma pyörisi ympärillä, jolloin puhutaan kiertohuimauksesta. Siihen liittyy usein pahoinvointia, joskus jopa oksentelua.
Usein huimaus johtuu sisäkorvan tasapainoelimen häiriöistä, mutta se on silti eri asia kuin että vain olisi huono tasapaino.
Jos usein horjahtelee tai kaatuilee ehkä siksi, että ei kunnolla hahmota jalkojensa ja vartalonsa asentoa tai koska näkö on huono, kyse on tasapaino-ongelmasta, mutta siihen ei liity huimausta tai pahoinvointia.
Lue myös: Parempi tasapaino 4 harjoitteella
Tasapainon tunteeseen vaikuttavat näköaisti, sisäkorva, pikkuaivot ja lihakset, ja huimausta voi ilmaantua, jos yhdessäkään näistä on jonkinlainen häiriötila.
Huimauksen voi karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin:
Useimmiten huimaus johtuu täysin harmittomista syistä ja menee nopeasti ohi itsestään. Joskus voi kuitenkin olla tilanteita, jolloin huimauksen vuoksi on syytä varata lääkäriaika tai jopa hakeutua ensiapuun.
Lääkäri pyrkii selvittämään huimauksen syyn ja sen, onko kyse vakavasta sairaudesta vai vaarattomasta vaivasta. Alla on esitetty tyypillisiä lääkärin esittämiä kysymyksiä, joihin voi pohtia vastauksia jo ennalta.
Kauanko huimausta on ollut?
Huimauksen kesto antaa viitteitä siitä, onko kyseessä tila, joka korjaantuu itsestään, vai johtuuko se kroonisesta ja ehkä vakavammasta sairaudesta.
Onko huimaus jatkuvaa vai kohtauksittaista?
Vastaus antaa lääkärille osviittaa siitä, minkä sairauksien varalta potilas olisi tutkittava. Myös yksittäisten huimauskohtausten kesto osoittaa mahdollisten diagnoosien suuntaa.
Missä huimaus tuntuu?
Joskus huimaus tuntuu päässä, joskus se taas tuntuu ennen kaikkea jalkojen epävakautena. Tämä kysymys auttaa selvittämään, onko kyseessä varsinainen huimaus vai tasapaino-ongelma.
Miltä huimaus tuntuu?
Lääkäri selvittää, onko kyseessä lievä epätasapainotila vai vakava huimaus ja onko kyse kaatavasta huimauksesta, jossa lattia tuntuu keinuvan kuin laiva myrskyssä, vai kiertohuimauksesta, jossa maailma tuntuu pyörivän ympärillä.
Liittyykö huimaukseen muita oireita?
Lääkärin on tiedettävä myös muista mahdollisista oireista, kuten päänsärystä, pahoinvoinnista, näköhäiriöistä tai korvien soimisesta.
Millainen on potilaan henkinen tila?
Huimauksesta keskusteltaessa on hyvä käydä läpi myös henkinen tila ja kertoa, jos kokee esimerkiksi paineita tai stressiä, sillä nekin voivat tyypillisesti oirehtia myös lievänä huimauksena.
Voiko huimauksen taustalla olla jokin jo aiemmin todettu sairaus?
Huimausta voi liittyä useisiin sairauksiin, joten lääkärille on syytä kertoa myös aiemmasta sairaushistoriastaan avoimesti.
Mitä lääkkeitä on käytössä?
Jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa huimausta, joten on tärkeää kertoa lääkärille kaikista käyttämistään lääkkeistä.
Yksittäiset tutkimukset riippuvat toki yksilöllisistä oireista, mutta lääkäri voi antaa lähetteen esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, neurologille tai aivokuvaukseen.
Alkuvaiheessa huimauksen vuoksi tehdään usein seuraavia tutkimuksia:
mitataan verenpaine, kuunnellaan sydän ja keuhkot
testataan kuuloa ja tutkitaan korvat
tarkastetaan, ovatko silmien liikkeet ja refleksit kunnossa
tarkastellaan tasapainoa ja koordinaatiota.
Myös verikokeet voivat auttaa selvittämään mahdollisia huimauksen syitä.
Lue lisää täältä: 20 tärkeintä kysymystä verenpaineesta.
Jatka jokapäiväistä elämääsi
Jos huimaukseen liittyy pahoinvointia tai muita epämukavia tuntemuksia, voi tuntua houkuttelevalta jäädä peiton alle muutamaksi päiväksi. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin parasta nousta sängystä mahdollisimman pian.
Jatka päivittäisiä toimintojasi, vaikka sinua huimaa. Se stimuloi tasapainoelimiä ja nopeuttaa tilanteen kehittymistä.
Edistä terveyttäsi
Jos kärsit huimauksesta, sinun tulisi välttää alkoholia, tupakkaa ja tiettyjä lääkkeitä – toki lääkkeiden käytöstä on aina keskusteltava lääkärin kanssa. Juo riittävästi vettä, jotta ainakaan nestehukka ei osaltaan lisää huimausta.
Lue myös: Elektrolyytit ovat elimistön nestetasapainon kannalta välttämättömiä
Lähde liikkeelle
Hyvä fyysinen kunto on paras puolustus huimausta vastaan. Sisäkorva, aivot ja koko elimistön tasapainojärjestelmä hyötyy altistuksesta monenlaisille liikeärsykkeille. Itse asiassa kaikkien olisi hyvä jatkaa kuperkeikkojen tekemistä myös aikuisiällä!
Ota lääkettä, jos sellaista on sinulle määrätty
Jos kärsit pahasti huimauksesta, saatat tarvita lääkitystä. Betahistiini-niminen lääke vähentää Ménièren taudin aiheuttamaa huimausta vaikuttamalla sisäkorvaan. Jotkut ihmiset hyötyvät myös matkapahoinvointilääkkeistä.
Lääkitystä saa ottaa vain lääkärin ohjeiden mukaan.
Jos huimaus johtuu korvan tasapainoelimen heikkoudesta, ratkaisu voi olla harjoittelu, jossa parannetaan liikkeiden, näköaistin ja tasapainon koordinaatiota.
Muista, että näiden harjoitteiden on tarkoituskin synnyttää lievää huimausta. Harjoitteita kannattaa kuitenkin muuttaa, jos ne aiheuttavat pahoinvointia, epämukavuutta tai päänsärkyä.
Esittelemme kolme hyvää harjoitetta huimauksen torjuntaan.
Asiantuntija: korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jens Jacob Henriksen