Mistä huimaus johtuu?

Huimauksesta kärsivästä voi tuntua kuin olisi kovassa merenkäynnissä vaikka vain seisoo keskellä kotinsa lattiaa. Tarkastelemme tässä artikkelissa, mistä huimaus voi johtua ja miten sitä voi yrittää ehkäistä.

Huimausta poteva nainen on kyykyssä ja pitelee päätään.

HUIMAUS VOI ISKEÄ ÄKILLISESTI – tutustu mahdollisiin huimauksen syihin.

© iStock

Huimaus voi iskeä aivan yllättäen, kun liikuttaa päätä, kääntää kylkeä sängyssä tai jopa vain makaa aivan paikoillaan.

Huimaus tuntuu inhottavalta, mutta siihen voi liittyä myös pelkoa, kun yhtäkkiä ei pystykään hallitsemaan itseään ja ympäristöään. Pelkoa voi vielä lisätä se, jos ei tiedä, mistä huimaus johtuu.

Useimmissa tapauksissa huimaus johtuu melko harmittomista asioista, kuten flunssasta, jossa tulehdus vaikuttaa myös tasapainohermoon, tai korvakäytävässä liikkuvasta sakasta.

Huimaus voi kuitenkin olla myös oire vakavasta sairaudesta. Artikkelissa kerrommekin myös, milloin voi rauhassa odottaa kotona, että huimauskohtaus menee ohi, ja milloin on syytä hakeutua hoitoon, joskus jopa kiireellisesti.

Perustietoja huimauksesta


1 Mitä huimaus on?


Lyhyesti sanottuna huimaus eli vertigo on harha-aistimus liikkeestä, siis tunne siitä, että joko itse tai ympäristö liikkuu, vaikka kaikki pysyy todellisuudessa paikallaan. Huimauksessa saattaa tuntua kuin lattia kallistuisi, jolloin puhutaan kaatavasta huimauksesta, tai kuin koko maailma pyörisi ympärillä, jolloin puhutaan kiertohuimauksesta. Siihen liittyy usein pahoinvointia, joskus jopa oksentelua.

Usein huimaus johtuu sisäkorvan tasapainoelimen häiriöistä, mutta se on silti eri asia kuin että vain olisi huono tasapaino.

Jos usein horjahtelee tai kaatuilee ehkä siksi, että ei kunnolla hahmota jalkojensa ja vartalonsa asentoa tai koska näkö on huono, kyse on tasapaino-ongelmasta, mutta siihen ei liity huimausta tai pahoinvointia.

Lue myös: Parempi tasapaino 4 harjoitteella

Nuori nainen kuntosalilla pitelee päätään.

HUIMAUS TREENIN YHTEYDESSÄ on harvoin merkki mistään sen vakavammasta kuin nestehukasta.

© iStock

2 Missä huimaus syntyy?


Tasapainon tunteeseen vaikuttavat näköaisti, sisäkorva, pikkuaivot ja lihakset, ja huimausta voi ilmaantua, jos yhdessäkään näistä on jonkinlainen häiriötila.

Huimauksen voi karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin:

  • huimaus, joka johtuu jostain asiasta aivoissa
  • huimaus, joka johtuu jostain asiasta sisäkorvassa (missä tasapainoelin sijaitsee).

Korvaperäisen huimauksen aiheuttajia

Sakka korvakäytävässä

Joka viidennellä huimauksen vuoksi lääkärin vastaanotolle menevällä kyse on niin kutsutusta hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta (engl. Benign Paroxysmal Positional Vertigo, BPPV).

Sisäkorvassa on normaalisti omilla paikoillaan rakkuloissa pieniä otoliitteja eli tasapainokiviä, ja joskus niitä voi kulkeutua nesteen täyttämiin kaarikäytäviin.

Kaarikäytävät ovat keskeinen osa ihmisen tasapainojärjestelmää, sillä niiden avulla aivot tunnistavat, onko pää ylhäällä vai alhaalla tai kallellaan jommallekummalle puolelle.

Kaarikäytäviin sakkautuneet tasapainokivet vaikuttavat nesteen virtaukseen, minkä vuoksi aivoihin lähtee vääriä signaaleja. Se synnyttää tuntemuksen olemattomasta liikkeestä, mikä voi aiheuttaa huimausta ja jopa pahoinvointia ja oksentelua.

Tasapainokivet voivat myös kiinnittyä kaarikäytäviin, jolloin huimauksen ohella tulee merisairauden tunne.

Miksi sakka lähtee liikkeelle?
Tasapainokiviä voi irrota esimerkiksi kaatumisen tai päähän kohdistuneen iskun jälkeen, mutta monesti sille ei ole osoitettavissa mitään yhtä selkeää syytä.

Hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsivät etenkin 50–60-vuotiaat naiset.

Miten sakasta pääsee eroon?
Usein irrallisia tasapainokiviä on erityisesti taaempaan kaarikäytävään, ja sieltä ne saadaan yleensä jo yhdellä asiantuntijan hoitokerralla ja opastetulla asentohoidolla asettumaan aloilleen niin, että huimaus menee ohi.

Monimutkaisemmissa tapauksissa, joissa hiukkaset ovat kiinnittyneet kaarikäytäviin, hoitokertoja voidaan tarvita useita.

Tasapainohermon tulehdus

Tasapainohermon tulehdus eli vestibulaarineuroniitti vaikuttaa sisäkorvan tasapainoelimestä aivoihin kulkevaan hermoon, mikä voi vääristää hermosignaaleja.

Tauti iskee yleisimmin 30–60-vuotiaisiin. Huimaukseen voi liittyä pahoinvointia ja joskus oksentelua.

Vestibulaarineuroniitin syy on toistaiseksi tuntematon, mutta monilla on sitä ennen ollut flunssaa ja onkin olemassa viitteitä sen virusperäisyydestä.

Ménièren tauti

Ménièren tauti nostaa sisäkorvan nesteen painetta. Huimauskohtausten lisäksi tauti aiheuttaa korvien soimista, kuulon heikkenemistä ja paineentunnetta korvassa.

Huimauskohtaukset kestävät yleensä 20 minuutista 12 tuntiin.

Akustikusneurinooma

Kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen kasvain eli akustikusneurinooma on suhteellisen harvinainen huimauksen syy.

Vuosittain tällaisen diagnoosin saa noin sata suomalaista.

Huimauksen lisäksi kasvain aiheuttaa usein kuulon heikkenemistä, korvien soimista, päänsärkyä ja kasvojen lihastoiminnan heikkenemistä.

Kärsitkö korvien soimisesta?

Perilymfafisteli

Korvaleikkauksen, sukeltamisen tai lentämisen yhteydessä välikorvan paineenvaihtelut tai päähän kohdistuneet iskut voivat johtaa korvassa rakenteellisiin muutoksiin eli perilymfafisteliin (PLF).

Se voi aiheuttaa huimauksen lisäksi kuulon heikkenemistä, tinnitusta ja painetta korvassa. Oireet pahenevat, kun ihminen liikkuu.

Yläkaarikäytävän luupuutos

Joskus harvoin huimaus voi johtua korvan tasapainoelinten luuston ongelmasta eli yläkaarikäytävän luupuutoksesta (engl. Superior Canal Dehiscence Syndrome, SCDS).

Se voi olla synnynnäinen tai sen voi aiheuttaa päähän kohdistuva isku tai raskaiden esineiden nostaminen.

Se voi aiheuttaa huimauksen lisäksi näön hämärtymistä, yliherkkyyttä äänille ja oman puheen tai kehon äänien kaikumista pään sisällä eli autofoniaa.

Tasapainokivet sisäkorvan kaarikäytävissä voivat aiheuttaa huimausta.

TASAPAINOKIVET – sisäkorvan kaarikäytävissä voivat aiheuttaa huimausta.

© KUNTO PLUS/ iStock

Aivoperäisen huimauksen aiheuttajia

Aivotärähdys

Jos huimausta esiintyy kaatumisen tai muun päähän kohdistuneen iskun jälkeen, kyse voi olla aivotärähdyksestä.

Aivotärähdys aiheuttaa huimauksen lisäksi tyypillisesti päänsärkyä, väsymystä, ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, unettomuutta sekä melu- ja valoherkkyyttä.

Aivoverenkiertohäiriö

Äkillisesti alkava huimaus voi olla merkki aivoissa ilmenneestä verihyytymästä tai verenvuodosta.

Muista huimaustyypeistä poiketen tällaiseen huimaukseen voi liittyä halvaantumista, liikehäiriöitä, kaksoiskuvia, epäselvää puhetta ja tajunnan häiriöitä.

Henkinen kuormitus

Ahdistuneisuus, stressi tai muu henkinen kuormitus aiheuttaa usein huimausta.

Todennäköisesti silloin on myös muita oireita, kuten huonovointisuutta, uniongelmia, ärtyneisyyttä ja vatsavaivoja.

Lue myös: Stressi: Mitä se on – ja mitä sille voi tehdä?

Huimausmigreeni

Tämä migreenityyppi, joka tunnetaan myös nimellä vestibulaarinen migreeni, aiheuttaa yleisten migreenioireiden, kuten päänsäryn, oksentelun ja valoherkkyyden lisäksi huimausta.

Sairaus on yleisin 30–50-vuotiailla naisilla.

Lue lisää: Mitä on migreeni

Aivokasvain

Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli tuhat aivokasvainta.

Aivokasvain voi aiheuttaa huimauksen lisäksi päänsärkyä, kouristuksia, muisti- ja puheongelmia, persoonallisuuden muutoksia, pahoinvointia ja oksentelua.

MS-tauti

Huimauksen lisäksi multippeliskleroosiin eli MS-tautiin liittyy monia muita oireita, kuten näön hämärtyminen toisessa tai molemmissa silmissä, kaksoiskuvat, tunnottomuus, kipu, kouristukset ja väsymys.

Arvioiden mukaan noin 2,3 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa MS-tautia.

3 Milloin huimauksen vuoksi on syytä mennä lääkäriin?


Useimmiten huimaus johtuu täysin harmittomista syistä ja menee nopeasti ohi itsestään. Joskus voi kuitenkin olla tilanteita, jolloin huimauksen vuoksi on syytä varata lääkäriaika tai jopa hakeutua ensiapuun.

4 Mitä asioita huimauksen johdosta käydään läpi lääkärissä?


Lääkäri pyrkii selvittämään huimauksen syyn ja sen, onko kyse vakavasta sairaudesta vai vaarattomasta vaivasta. Alla on esitetty tyypillisiä lääkärin esittämiä kysymyksiä, joihin voi pohtia vastauksia jo ennalta.

Kauanko huimausta on ollut?
Huimauksen kesto antaa viitteitä siitä, onko kyseessä tila, joka korjaantuu itsestään, vai johtuuko se kroonisesta ja ehkä vakavammasta sairaudesta.

Onko huimaus jatkuvaa vai kohtauksittaista?
Vastaus antaa lääkärille osviittaa siitä, minkä sairauksien varalta potilas olisi tutkittava. Myös yksittäisten huimauskohtausten kesto osoittaa mahdollisten diagnoosien suuntaa.

Missä huimaus tuntuu?
Joskus huimaus tuntuu päässä, joskus se taas tuntuu ennen kaikkea jalkojen epävakautena. Tämä kysymys auttaa selvittämään, onko kyseessä varsinainen huimaus vai tasapaino-ongelma.

Miltä huimaus tuntuu?
Lääkäri selvittää, onko kyseessä lievä epätasapainotila vai vakava huimaus ja onko kyse kaatavasta huimauksesta, jossa lattia tuntuu keinuvan kuin laiva myrskyssä, vai kiertohuimauksesta, jossa maailma tuntuu pyörivän ympärillä.

Liittyykö huimaukseen muita oireita?
Lääkärin on tiedettävä myös muista mahdollisista oireista, kuten päänsärystä, pahoinvoinnista, näköhäiriöistä tai korvien soimisesta.

Millainen on potilaan henkinen tila?
Huimauksesta keskusteltaessa on hyvä käydä läpi myös henkinen tila ja kertoa, jos kokee esimerkiksi paineita tai stressiä, sillä nekin voivat tyypillisesti oirehtia myös lievänä huimauksena.

Voiko huimauksen taustalla olla jokin jo aiemmin todettu sairaus?
Huimausta voi liittyä useisiin sairauksiin, joten lääkärille on syytä kertoa myös aiemmasta sairaushistoriastaan avoimesti.

Mitä lääkkeitä on käytössä?
Jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa huimausta, joten on tärkeää kertoa lääkärille kaikista käyttämistään lääkkeistä.

5 Mitä lääketieteellisiä tutkimuksia huimauksen johdosta tehdään?


Yksittäiset tutkimukset riippuvat toki yksilöllisistä oireista, mutta lääkäri voi antaa lähetteen esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, neurologille tai aivokuvaukseen.

Alkuvaiheessa huimauksen vuoksi tehdään usein seuraavia tutkimuksia:

  • mitataan verenpaine, kuunnellaan sydän ja keuhkot

  • testataan kuuloa ja tutkitaan korvat

  • tarkastetaan, ovatko silmien liikkeet ja refleksit kunnossa

  • tarkastellaan tasapainoa ja koordinaatiota.

Myös verikokeet voivat auttaa selvittämään mahdollisia huimauksen syitä.

Lue lisää täältä: 20 tärkeintä kysymystä verenpaineesta.

Lääkäri tutkii lampun kanssa huimauksesta kärsivän naisen silmää.

SILMIEN TUTKIMUS auttaa diagnoosin tekemisessä.

© iStock

6 Mikä auttaa huimaukseen?


Jatka jokapäiväistä elämääsi
Jos huimaukseen liittyy pahoinvointia tai muita epämukavia tuntemuksia, voi tuntua houkuttelevalta jäädä peiton alle muutamaksi päiväksi. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin parasta nousta sängystä mahdollisimman pian.

Jatka päivittäisiä toimintojasi, vaikka sinua huimaa. Se stimuloi tasapainoelimiä ja nopeuttaa tilanteen kehittymistä.

Edistä terveyttäsi
Jos kärsit huimauksesta, sinun tulisi välttää alkoholia, tupakkaa ja tiettyjä lääkkeitä – toki lääkkeiden käytöstä on aina keskusteltava lääkärin kanssa. Juo riittävästi vettä, jotta ainakaan nestehukka ei osaltaan lisää huimausta.

Lue myös: Elektrolyytit ovat elimistön nestetasapainon kannalta välttämättömiä

Lähde liikkeelle
Hyvä fyysinen kunto on paras puolustus huimausta vastaan. Sisäkorva, aivot ja koko elimistön tasapainojärjestelmä hyötyy altistuksesta monenlaisille liikeärsykkeille. Itse asiassa kaikkien olisi hyvä jatkaa kuperkeikkojen tekemistä myös aikuisiällä!

Ota lääkettä, jos sellaista on sinulle määrätty
Jos kärsit pahasti huimauksesta, saatat tarvita lääkitystä. Betahistiini-niminen lääke vähentää Ménièren taudin aiheuttamaa huimausta vaikuttamalla sisäkorvaan. Jotkut ihmiset hyötyvät myös matkapahoinvointilääkkeistä.

Lääkitystä saa ottaa vain lääkärin ohjeiden mukaan.

Kaksi naista keinuu pihakeinussa ehkäistäkseen huimausta.

KOSKA OLET VIIMEKSI KEINUNUT? Tasapainoelimiä voi haastaa ja siten ehkäistä huimausta.

© iStock

7 Vähennä huimausta harjoittelulla


Jos huimaus johtuu korvan tasapainoelimen heikkoudesta, ratkaisu voi olla harjoittelu, jossa parannetaan liikkeiden, näköaistin ja tasapainon koordinaatiota.

Muista, että näiden harjoitteiden on tarkoituskin synnyttää lievää huimausta. Harjoitteita kannattaa kuitenkin muuttaa, jos ne aiheuttavat pahoinvointia, epämukavuutta tai päänsärkyä.

Esittelemme kolme hyvää harjoitetta huimauksen torjuntaan.

Kuvitus harjoite kiintopiste liike
© KUNTO PLUS
Kuvitus harjoite seisten
© KUNTO PLUS
Kuvitus hajoite huimaukseen käätyminen ympäri
© KUNTO PLUS

Asiantuntija: korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jens Jacob Henriksen