Migreeni
Piinaako migreeni?

Suomessa migreenistä kärsii arviolta noin 10 prosenttia aikuisista, ja se on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä.

© iStock

Mitä on migreeni?

Migreenikohtaus voi pakottaa jopa vuodelepoon. Lue, millaisia oireita tähän päänsärkyyn liittyy, mikä sen voi laukaista sekä miten sitä voi ehkäistä ja hoitaa.

maanantai 21. tammikuuta 2019 teksti Inge Eriksen

Migreeni

Migreeniä esiintyy niin lapsilla, teini-ikäisillä, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin, ja naisia se koettelee kolme kertaa yleisemmin kuin miehiä. Suomessa migreenistä kärsii arviolta noin 500 000 ihmistä, ja sitä esiintyy etenkin työikäisillä. Migreeni voi esiintyä eri tasoisena – toiset selviävät kivusta jopa ilman särkylääkkeitä, toisilla kipukohtaukset lamauttavat toimintakyvyn pahimmillaan useiksi päiviksi kerrallaan.

Migreenin oireet

Sykkivä tai jyskyttävä, kohtalainen tai kova pääkipu, jota esiintyy tavallisesti vain yhdellä puolen päätä. Migreenikohtauksiin liittyy yleensä myös pahoinvointia, oksentelua ja valo- ja hajuherkkyyttä.

Noin 10–15 prosentilla migreenistä kärsivistä esiintyy migreenikohtausta edeltävänä oireena auroja, jotka ovat näköhäiriöitä tai esimerkiksi puheen tuoton häiriöitä tai puutumista.

Migreenikohtauksen kesto

Migreenikohtauksessa kipu voi kestää muutamasta tunnista useaan päivään, ja kohtaus voi toistua useita kertoja kuukaudessa. Joillain migreeni voi myös kroonistua, jolloin päänsärkyä ilmenee tiheämmin kuin joka toinen päivä. 

Migreenin aiheuttajat

Kaikkia migreenin aiheuttavia tekijöitä ei vielä tunneta, mutta kohtaukset voivat johtua useista ulkoisista seikoista, jotka laukaisevat häiriön aivorungossa.

Migreeni, etenkin sen aurallinen muoto, on usein perinnöllistä. Naisilla migreenikohtaukset liittyvät usein hormonaalisiin muutoksiin ja kuukautiskierron vaiheisiin, minkä vuoksi migreeni on naisilla yleisempää kuin miehillä. E-pillerit voivat joillain vähentää kohtauksia, mutta esimerkiksi aurallista migreeniä ne voivat pahentaa.

Tietyt juomat ja ruoka-aineet voivat myös laukaista kivun. Tyypillisiä "pahiksia" ovat punaviini, suklaa ja kypsytetyt juustot.

Migreeni
Missä migreeni tuntuu?

Migreenissä kipu ilmenee yleensä toispuoleisesti.

© iStock

Migreenin hoito

Migreeniä epäilevän kannattaa pitää aluksi kipupäiväkirjaa ja keskustella sitten lääkärin kanssa. Päiväkirjan ja oireiden avulla voidaan tunnistaa, onko kyseessä migreeni, sekä selvittää kohtauksille altistavia tekijöitä. Joillekin riittävät itsehoidoksi tavalliset särkylääkkeet riittävän suurina annoksia. Myös rauhallinen, viileä ja pimeä ympäristö voi auttaa helpottamaan särkyä.

Tiheästi toistuvia kohtauksia voidaan hoitaa täsmälääkkeillä sekä migreenin estolääkkeillä. Lisäksi on hyvä selvittää mahdolliset taitto- ja purentaviat sekä kiinnittää huomiota elintapoihin ja etenkin stressin hallintaan.

Migreenin ehkäisy

Migreeniä ei sinänsä voi ehkäistä, mutta kohtauksille altistavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen voi auttaa vähentämään päänsärkyjä. Tupakointia on syytä myös välttää. 

Migreenin vaarallisuus

Migreeni ei ole terveydelle vaarallista, mutta kohtaukset voivat olla hyvin kivuliaita ja rajoittaa merkittävästi toimintakykyä niin työssä kuin sosiaalisessa elämässäkin. 

Milloin päänsäryn vuoksi on syytä hakeutua lääkärinhoitoon?

Soita 112:een, jos

  • Päänsärky alkaa ilman mitään ennakko-oireita erittäin voimakkaana.
  • Särkyyn liittyy muita oireita, kuten puhe-, tunne- tai näköhäiriöitä, käsien ja jalkojen voimattomuutta, niskan jäykkyyttä, velttoutta, korkeaa kuumetta, kouristuksia, käytöksen muutoksia tai tajunnan häiriöitä.

Mene lääkäriin, jos

  • Päänsäryt toistuvat usein.
  • Päätäsi särkee, eikä särkylääke tehoa kahden tunnin kuluessa sen ottamisesta.
  • Olet joutunut käyttämään särkylääkkeitä ­päivittäin yli viikon ajan.
  • Päänsärky muuttaa muotoaan esimerkiksi ­kohtauksellisesta päivittäiseksi säryksi. 

Saavuta tavoitteesi vuonna 2019!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Haluaisitko eroon kuukautisista?


KUNTO PLUS suosittelee