Pahoinvointi ei ole itsessään sairaus, mutta se voi olla oire monista vakavista sairauksista. Jos siis huono olo ei helpota, taustalla piilevän syyn varmistamiseksi tarvitaan erilaisia tutkimuksia.
Seuraavilla sivuilla selvitämme, miten pahoinvoinnin tunne syntyy, mistä huono olo tyypillisesti johtuu ja mitkä harvinaisemmat syyt voivat olla taustalla. Olemme koonneet myös keskeisiä kysymyksiä, joiden avulla pahoinvoinnin syitä selvite tään lääkärin vastaanotolla ja joihin voi pohtia vastauksia jo ennalta.
Pahoinvointia kuvaillaan tyypillisesti huonoksi oloksi ja epämukavaksi paineen tunteeksi palleassa ja ruokatorvessa ilman, että siihen liittyy kuitenkaan varsinaista kipua.
Pahoinvointiin liittyy yleensä myös ruokahalun väheneminen. Monet kokevat pahoinvoinnin jopa epämiellyttävämpänä kuin varsinaisen oksentamisen, joka usein helpottaa kuvottavaa oloa.
Pahoinvoinnin tunne syntyy, kun aivojen pahoinvointikeskus aktivoituu. Pahoinvointikeskus sijaitsee aivojen ytimessä aivorungon ydinjatkeessa. Evoluution kannalta on ollut tarkoituksenmukaista, että aivoissa on pahoinvoinnin laukaiseva ”komentokeskus”, jotta ihmisen elimistö on voinut reagoida ja torjua vaarallisia taudinaiheuttajia.
Pahoinvoinnin tunne kehittyy vaiheittain
- Verisuonissa, suolistossa, tasapainoelimessä tai aivoissa on jotain poikkeavaa ja mahdollisesti vaarallista.
- Näillä elimistön osa-alueilla on ärsykkeisiin reagoivia reseptoreita, jotka lähettävät häiriötilasta viestiä aivoihin.
- Viesti saapuu pahoinvointikeskukseen, ja kuvotus alkaa.
Reseptorit reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin
Verisuonten reseptorit reagoivat muun muassa lääkkeisiin, alkoholiin, nikotiiniin ja muihin kemiallisiin aineisiin, suoliston reseptorit puolestaan tulehduksiin ja viruksiin. Matkapahoinvointi johtuu tasapainoelimen reaktioista liikkeeseen, ja migreeniin liittyvä huonovointisuus taas käynnistyy aivojen reseptoreiden reaktioista.
Pahoinvointi ei ole itsessään sairaus vaan oire jostain muusta vaivasta, eikä sen taustalla piilevää syytä ole aina helppoa selvittää. Alle on koottu yleisimpiä sekä mahdollisia harvinaisempia pahoinvoinnin aiheuttajia.
Tyypillisimmät
Harvinaiset
10 keinoa pahoinvoinnin hoitoon
- Juo paljon vettä.
- Syö kirpeitä pastilleja.
- Vältä ruuan käryä.
- Syö paahtoleipää ja omenaraastetta.
- Juo vettä sitruunavettä.
- Vältä mausteista ruokaa.
- Raitis ilma ja kevyt liikunta voivat helpottaa oloa.
- Ota B6-vitamiinia.
- Syö inkivääriä
- Akupunktio voi auttaa.
Joskus pahoinvointi voi olla oire hoitoa edellyttävästä sairaudesta. Seuraavissa tapauksissa on syytä hakeutua lääkäriin:
- Pahoinvointi jatkuu yli kaksi viikkoa.
- Pahoinvointiin liittyy tahatonta laihtumista.
- Pahoinvointiin liittyy päänsärkyä ja näköhäiriöitä.
- Henkilö on iäkäs tai hänellä on jokin krooninen sairaus (koskee myös pieniä lapsia).
- Pahoinvointiin liittyy vatsa- tai rintakipuja.
- Pahoinvointiin ei ole selkeää syytä.
- Virtsan eritys on vähentynyt.
- Pahoinvointi on alkanut uuden lääkkeen käytön yhteydessä.
Kun menee pahoinvoinnin takia lääkärin vastaanotolle, voi jo etukäteen varautua kuvailemaan tilannettaan tarkemmin. Tämä helpottaa diagnosointia ja oikean hoidontarpeen selvittämistä. Alle on koottu tyypillisiä kysymyksiä, joilla pahoinvoinnin syitä voidaan kartoittaa.
Pahoinvointi on niin epämiellyttävä tunne, että siitä haluaisi päästä eroon mahdollisimman ripeästi. Lääkäriin ei kuitenkaan yleensä kannata lähteä ainakaan heti, sillä esimerkiksi vatsataudista tai ruokamyrkytyksestä johtuva pahoinvointi ja oksentelu menee ohi itsestään.
Asiantuntija: vatsa- ja suolistosairauksien professori K. Krogh
Kuntoplus 13/2023