Ei ole kivaa tulla huonovointiseksi auto-, lento- tai laivamatkalla. Täältä saat lääkärin ohjeet, joiden avulla vältyt pahoinvoinnilta ja oksentamiselta matkan aikana. Aina on jotain tehtävissä!
MATKAPAHOINVOINTI – Matkalla voi tulla paha olo ja jopa oksennus. Matkapahoinvointi on elimistön reaktio siihen, kun näköaistin välittämä tieto ja kehon tuntemukset eivät vastaa toisiaan.
Joillekin jo pelkkä paperipussi bussin istuimen selkänojan säilytyslokerossa voi herättää ikäviä muistoja. Jos kuulut matkapahoinvoinnista kärsivien joukkoon, tunnistat seuraavat oireet: kuiva suu ja väsymys, sitten pahoinvointi ja ikävä tunne vatsassa ja lopuksi oksennus.
Matkapahoinvointi voi iskeä niin autossa, laivassa kuin lentokoneessakin, mutta kärsitpä siitä missä hyvänsä, keinoja ehkäisyyn ja lievitykseen löytyy. Matkapahoinvointi ei ole sairaus vaan tila, jossa elimistö ei saa eri aisteilta tulevia tietoja täsmäämään.
”Matkapahoinvointi on normaali reaktio epänormaalissa tilanteessa. Se voi iskeä, kun ihminen liikkuu tavalla, johon meitä ei ole luotu”, ylilääkäri Mads Klokker kertoo.
Fysiologisesti ihminen voi parhaiten, kun seisoo kahdella jalalla, ja kun olemme jonkin kulkuneuvon, kuten laivan tai lentokoneen kyydissä, ongelmana on se, että kulkuneuvo liikkuu, mutta keho pysyy paikallaan.
Tämä sekoittaa aistihavainnot, joita tulee esimerkiksi näköaistin ja tasapainoaistin kautta.
”Kun elimistö reagoi voimalla pahoin, se on signaali siitä, että jotain on vialla ja että tilanteesta pitäisi päästä pois”, Klokker sanoo.
Alta löydät vinkkejä siihen, miten kestät paremmin elimistön saamat ristiriitaiset viestit silloin, kun olet autossa, laivassa tai lentokoneessa.
Toivon mukaan pystyt jonkin ajan kuluttua katsomaan oksennuspussia ja ajattelemaan, että onneksi sille ei ole omalla kohdalla tarvetta.
Matkapahoinvointi tarkoittaa sekä autossa, laivassa että lentokoneessa iskevää pahoinvointia. Samaan ryhmään kuuluu myös avaruuspahoinvointi, josta astronautit kärsivät avaruusraketissa, samoin VR-pahoinvointi.
Myös VR-pahoinvointi eli virtuaalilaseja käytettäessä iskevä huono olo kuuluu matkapahoinvoinnin otsikon alle. Jotkut kärsivät matkapahoinvoinnista käyttäessään esimerkiksi tietokonepelejä pelatessaan VR-laseja, kun todelliset tila ja etäisyys korvataan pelin käsityksillä niistä.
Johtuipa matkapahoinvointi mistä tahansa, sitä voidaan lähes aina ennaltaehkäistä ja lievittää. Paras keino on rajoittaa aisti-informaatiota, jotta tuntemusten ja näköaistin kautta tuleva informaatio sopivat toisiinsa. Lentokoneessa ei tietenkään voi avata ikkunaa ja saada raitista ilmaa, mutta muutoin samat neuvot pätevät kaikenlaiseen matkapahoinvointiin.
Elimistön voi totuttaa sietämään paremmin näkö- ja tasapainoaistin kautta tulevaa ja keskenään ristiriitaista aisti-informaatiota. Matkapahoinvointia voi siis torjua siedättämällä elimistöä ristiriitaiseen aisti-informaatioon.
Matkapahoinvoinnista ei välttämättä pääse kokonaan eroon, mutta ainakin matkapahoinvoinnin ilmaantuvuutta voi vähentää ja oireiden rajuutta lievittää.
Spesifi siedätys tehdään nimensä mukaisesti niin, että elimistöä totutetaan sietämään matkustamista jossain tietyssä kulkuneuvossa, kuten autossa tai laivassa. Aloita lyhyemmillä matkoilla ja pidennä matkaa vähitellen, jotta lopulta pystyt matkustamaan autossa tai laivassa useita tunteja.
Siedätyksen tulee kestää 2–3 viikkoa, jotta se toimii. Jos keskeytät siedätyksen, vaikutus katoaa. Juuri tästä syystä esimerkiksi kalastajat voivat kärsiä merisairaudesta palatessaan veneeseen oltuaan maissa pitkiä aikoja.
Epäspesifi siedätys on aistijärjestelmän yleisluontoisempaa koulutusta. Tavoitteena on, että siedät paremmin aistihavaintoja, jolloin elimistö ei reagoi, vaikka merenkäynti olisi kovaa tai tie kuoppainen. Totuta elimistöä erilaisiin liikkeisiin vaikka lattialla kierimällä, trampoliinilla hyppimällä tai lasten leikkipaikan keinuissa ja kiipeilytelineissä keikkumalla.
Matkapahoinvointia voi yrittää ehkäistä pillereiden lisäksi myös pahoinvoinnin ehkäisyyn suunnitelluilla laastareilla. Tablettien tavoin niiden vaikutus vaihtelee ihmisten välillä. Laastareiden etu on se, että niitä ei voi oksentaa ulos, toisin kuin tabletteja.
Laastarit sopivat niille, jotka aikovat lähteä esimerkiksi purjehtimaan tai pitkälle risteilylle.
”Menin maihin, mutta tuntuu kuin olisin edelleen vesillä!”
Ehkä olet joskus kokenutkin tilan, jossa tunnet keinuvasi vesillä, vaikka olet tullut jo maihin. Jos keinunnan tunne jatkuu yli kuukauden, kyseessä on neurologinen oireyhtymä nimeltä Mal de Débarquement (MdDS) eli kirjaimellisesti maihinnoususairaus.
Liikkeessä olon tunne, vaikka liike on jo loppunut, voi kestää jopa viikon. Se on vielä normaalia. Mutta jos tunne jatkuu vielä sitä pidempään, kannattaa mennä lääkäriin. Parasta on mennä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, joka voi selvittää, onko kyseessä jokin huimaussairaus.
Jopa yhdeksän kymmenestä kärsii toisinaan matkapahoinvoinnista. Naiset kärsivät siitä miehiä useammin. Noin ⅓ on miehiä ja ⅔ naisia.
Myös ikä vaikuttaa asiaan. Alle 2-vuotiaat lapset eivät kärsi matkapahoinvoinnista juuri koskaan, sillä heidän aistijärjestelmänsä ei ole vielä täysin kehittynyt. Useimmin vaiva iskee 6–12-vuotiaisiin lapsiin, ja oireet heikkenevät iän myötä, kun elimistö tottuu erilaisiin liikennevälineisiin.
Aivan tarkalleen ei tiedetä, miksi matkapahoinvointi iskee joihinkin mutta ei suinkaan kaikkiin. Lääkärit arvelevat kuitenkin, että syy löytyy aisteista eli siitä, miten herkästi näkö-, kuulo-, tunto- ja tasapainoaistit toimivat.
Jotkut kärsivät matkapahoinvoinnin taustalla olevasta sisäkorvan ärsytyksestä muita enemmän varsinkin, jos näköhavainto ei vastaa sisäkorvan saamaa informaatiota. Matkapahoinvointi on usein perinnöllistä.
Ensimmäiset autossa, laivassa tai lentokoneessa iskevän matkapahoinvoinnin oireet ovat usein epämukava olo, jatkuva haukottelu ja uupumus ja apatia eli kyvyttömyys kiinnittää huomiota ympäristöön. Sen jälkeen seuraa yleensä pahoinvointi, joka voi päättyä oksentamiseen.
Olo helpottuu yleensä oksentamisen myötä, mutta valitettavasti oksentaminen voi vielä myös jatkua.
Matkapahoinvointi on niin yleinen vaiva, että sen lievittämiseen on runsaasti kotikonsteja, joista tosin kaikilla ei ole tieteellistä pohjaa.
Apteekista saa esimerkiksi rannekkeita, joiden väitetään lievittävän matkapahoinvointia. Ranneke painaa ranteessa olevaa akupistettä, mikä lievittää pahoinvointia ja oksentelua. Myös teenä tai tabletteina nautitun inkiväärin väitetään estävän matkapahoinvointia. Kummallakaan hoitokeinolla ei ole vankkaa tieteellistä pohjaa, mutta niillä ei myöskään ole vakavia sivuvaikutuksia, jos niitä haluaakin kokeilla.
Asiantuntija: korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri M. Klokker
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 11/2022.